i18-19Mat 27.3-8
j20Ond 69.25; 109.8

Acts 1

Jiisasnoŋ zioz kanairo.

Oo Tiofilus, Luuk niinoŋ sunduna mutuya ooweti, iikanoŋ Jiisasnoŋ gawoŋ kanaiŋ meŋ liligoŋ ejemba kuma oŋoma laligoroti, iikawaa sunduya kuuya areŋgoŋ ambe iina. Jiisasnoŋ gawoŋ meŋ wasiwasi eja aposoluruta meweeŋgoŋ kuma oŋoma laligoŋ Uŋa Toroyaa ku-usuŋ qaganoŋ gawoŋ mewutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono. Ii oŋono Anutunoŋ wano Siwenoŋ uro. Niinoŋ sunduna ooweti, ii iikanoŋ oodaborowe. Kete iikanoŋa sundu ii toroqeŋ oomaŋa.

Jiisasnoŋ siimbobolo moma komuŋ koomunoŋga waama weeŋ 40 namonoŋ toroqeŋ laligoro. Laligoŋ kambaŋ iikanoŋ aposoluruta indiŋa mamaga asugiŋ oŋoma Anutu bentotoŋaa kania toroqeŋ jeŋ asariŋ oŋoma laligoro. Kaeŋ laligoŋ aiwese tani kania kania meŋ qendeema oŋono. Yoŋonoŋ ii iima Jiisasnoŋ gbiliŋ laligoji, ii saanoŋ moma yagogi. Aiwese iigiti, iyoŋonoŋ ii naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nanju ano moŋnoŋ ii qewagomambaajoŋ amamaawaa.

Kambaŋ moŋnoŋ yoŋowo motooŋ laligoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma iŋijoro, “Oŋo Jerusalem siti koi uulaŋawo mende mesaowu. Maŋnanoŋ ‘Kaleŋ uugianoŋ ama oŋomaŋa,’ jeŋ qaaya somoŋgoro iŋijoweti, ii mono hoŋawo koloowaa. Oŋonoŋ mono iikawaajoŋ mamboma laligowu. Wala Jonoŋ ejemba oo tooŋnoŋ mulu meŋ oŋoma laligoroto, Anutunoŋ kambaŋ mende koriro Uŋa Toroya uugianoŋ ama iikanoŋ mulu meŋ oŋombaa.” Kiaŋ. a, b, c 

Jiisasnoŋ Siwenoŋ uro.

Aposol yoŋonoŋ kambaŋ moŋnoŋ ajoroogi Jiisasnoŋ batugianoŋ asugiro kokaeŋ qisiŋ mugi, “Poŋ, giinoŋ kambaŋ kokaamba me naa kambanoŋ Israel kantriwaa totoŋ ii mombo kuuŋ meŋ kotiiwaga?”

Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Amanoŋ iyaŋaa ku-usuŋ qaganoŋ gbani ano aua kambaŋ areŋgoŋ anota eji, ii oŋonoŋ mobutiwaa so qaago. Ii qaagoto, Uŋa Toroyanoŋ kamaaŋ uugianoŋ kemebaati, iinoŋ mono ku-usuŋ oŋono letoma noo kaniana naŋgoŋ jeŋ laligowu. Ii Jerusalem sitinoŋ kanaiŋ Judia prowins sokoma Samaria prowinsnoŋ kema liligoŋ toroqeŋ baloŋ goraayanoŋ eu emu leelee keŋgi sokondaboroŋ kemba.” Jiisasnoŋ qaa ii iŋijondabororo Anutunoŋ jaagia qaganoŋ meŋ waaro koosunoŋ kamaaŋ esuuro eukanoŋ uro iibombaajoŋ uugi uro ayayoogagadeeŋ kono moŋgama naŋgi.

10 Kaeŋ uro sombinoŋ eu iigigiiŋ naŋgi iikanondeeŋ eja woi malekugara tualalakota yoronoŋ kosogianoŋ asugiŋ nani. 11 Nama kokaeŋ iŋijori, “Galili eja oŋo mono naambaajoŋ sombinoŋ eu uuŋgadeeŋ nanju? Anutunoŋ Jiisas koi oŋoo batugianoŋga wama Siwe gomanoŋ eu uro iijuti, iinoŋ mono tani kaaŋiadeeŋ mombo eleema kamaawaa.” Kiaŋ. d, e 

Juudas Iskariotwaa kitia Matias meweeŋgogi.

12 Kaeŋ iŋijori aposol yoŋonoŋ Jerusalem siti kosianoŋ baaŋa qata Oil gere baaŋa kanoŋa eleema kamaaŋ 1 kilomiitawaa so kaŋ sitinoŋ kougi
Juuda yoŋonoŋ 1,100 miita ii Sabat kendonoŋ mende uuguŋ kemakegi. Kawaajoŋ Kana qaa mende uuguŋ kagi.
13 Jerusalem kouma miri uuta moŋ qaganoŋ kanoŋ rama laligogiti, iikanoŋ kema ugi. Ugiti, iyoŋoo qagia ii kokaeŋ: Piito, Jon, Jeims ano Andruu; Filip, Tomas, Bartolomyuu ano Matyuu, Jeims Alfiuswaa meria, Saimon Zelot politik ejaga ano Juudas Jeimswaa meria
Zelot paati yoŋonoŋ aŋgiaa nanaŋ mewombaajoŋ Room mindimindiri gawmambo toropere ano uugere ama laligogi.
14 Eja kuuya yoŋonoŋ uumotooŋ ama emba yoŋowo kaparaŋ koma qama kooliŋ laligogi. Yoŋoo batugianoŋ Jiisas kouruta ano nemuŋa Maria yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ laligogi.

15 Qama kooliŋ laligoŋ weeŋ moŋnoŋ momalaari ejemba jaŋgogia 120 kawaa so ajoroogi Piitonoŋ batugianoŋ waama qaa kokaeŋ jero, 16 “Eja alauruna, Jiisas meŋ somoŋgogiti, Juudasnoŋ iyoŋoojoŋ kana qendeeno. Uŋa Toroyanoŋ Juudaswaa qaa ii waladeeŋ kiŋ Deiwidwaa uutanoŋ saŋe ano jetanoŋ jero Ondino buk (Buk Song) kanoŋ oogita eji, iikanoŋ mono hoŋawo kolooro. 17 Jiisasnoŋ Juudas meweeŋgoro ananaa tuuŋnoŋ moŋ laligoro gawoŋa mewaatiwaajoŋ kuuro wasiwasi eja waŋa aposol kolooro.

18 “Juudasnoŋ nanamemeŋ bologa ano sewaŋa mugi meŋ iikanoŋ baloŋ koria moŋ sewaŋa mero. Ii meŋ iikanoŋ aro aoŋ waŋanoŋ meleema balonoŋ kuuro tomeŋa juno kera korojoŋa data koga ii kuuya ujuŋgoŋ kouma kamaaro. 19 Kaeŋ kolooro Jerusalem ejemba kuuya iikawaa bujuya modaboroŋ baloŋ iikawaa qata iyaŋgiaa qaanoŋ Akeldama qagi. Ii ananaa qaanoŋ Sa Baloŋ koria.”

20 Piitonoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Ondino (Buk Song) kanoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja,

‘Miria mono bembeŋa kolooŋ gbameŋa namba. Ii moŋnoŋ toya mende kolooŋ laligoro mirigadeeŋ namba,’
ano qaa moŋ kokaeŋ eja,

‘Moŋnoŋ saanoŋ iwaa dunduŋanoŋ galeŋ gawoŋ meŋ namba.’
21 “Kawaajoŋ ama nono eja moŋ meweeŋgoŋ kuuniŋ nonowo jotamemeya kolooŋ daŋgunu kaaŋa nama Jiisasnoŋ koomunoŋga waaroti, iikawaa Buŋaya naŋgoŋ jeŋ laligoro sokombaa. Jonoŋ Jiisas oomulu meŋ muro Poŋnoŋ kambaŋ iikanondeeŋ qenjaaronoŋ kema gawoŋa kanaiŋ meŋ nonoo balonoŋ liligoŋ kema kaŋ laligoro Anutunoŋ batunananondeeŋ wama uro. Eja kambaŋ kuuya iikanoŋ tuuŋnananoŋ motooŋ laligoŋ kouniŋi, mono iyoŋoonoŋga moŋ meweeŋgoniŋ sokombaa.”

23 Piitonoŋ kaeŋ iŋijoro ejawaa moŋgama eja woi qagara qagi. Moŋ qata Joosef, qata moŋ Barsabas ano qata moŋ Jastus. Eja mombaa qata Matias. 24 Qagara qama kokaeŋ qama kooliŋ jegi, “Oo Poŋ, gii ejemba uunana korebore moma kotojaŋ. Kawaajoŋ gii eja koi yoroonoŋga moroga meweeŋgojaŋi, ii mono qendeema nonomba. 25 Juudasnoŋ gbiŋgbaoŋ ama dogoŋ kamaaŋ aposol gawoŋ mesaoŋ kileŋaa so tiwilaaŋ kemeroti, iwaa dunduŋanoŋ eja moŋnoŋ mono aposol kolooŋ nama wasiwasi ejawaa gawoŋ meŋ laligowaa. Qaa ii oŋanoŋ.”

26 Kaeŋ jeŋ yoroo unju (kaas, lot) kuugi Matias asugiro. Asugiro aposol 11 yoŋoo batugianoŋ duŋ moŋ mugi tuuŋgianoŋ toroqero. Kiaŋ. h, i, j, k 

Copyright information for `KSR