a16Apo 1.5
b19Apo 8.14
c28Apo 21.10

Acts 11

Piitonoŋ Jerusalem kema gawoŋaa sunduya jero.

Waba kantri yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ Anutuwaanoŋ qaa meŋ aŋgoŋ koŋgiti, iikawaa bujuya ii aposol ano uumeleeŋ alaurugia Judia prowins sokoma laligoŋ mogi. Kawaajoŋ Piitonoŋ Jerusalem sitinoŋ eleema uro Juuda selegianoŋ Anutuwaa aiwese meŋ kotogi uugia meleeŋgiti, iyoŋonoŋ jejewili (jaaliki) ama jeŋ mugi. Jeŋ muŋ kokaeŋ ijogi, “Waba kantri eja Anutuwaa aiwesewo mende laligojuti, gii mono naambaajoŋ kema yoŋowo ainjoloŋ rama nembanene nena? Ii mende sokonja.” Kaeŋ ijogi kanakanai-yanoŋga kanaiŋ iwoi kolooroti, ii korebore areŋawo jeŋ asariŋ oŋoma kokaeŋ iŋijoro,

“Niinoŋ Jopa sitinoŋ laligoŋ qama kooliwe Pombaa umbeumbeŋanoŋ nuro rama jaameleeŋ uŋa moŋ kokaeŋ iibe: Siwenoŋ aantano iwoi somata moŋ kamaaro. Iwoi ii opo taaŋa somataa tani kaaŋa kolooro. Gajoba yoŋonoŋ iwoi iikawaa waŋgoŋa 4 iikanoŋ meŋ naŋgowuyaga, iikawaa tani kaaŋa noo kosonanondeeŋ kamaaŋ ero. Kamaaŋ ero iwoi iikawaa uutanoŋ tororo iibe oro kania kanianoŋ ragi. Oro tosaaŋa ii namonoŋ kana 4:yanoŋ riiŋ kemakeju. Tosaaŋa kawalia geregiawo kolooju. Tosianoŋ wosogianoŋ kondondoŋgoŋ kemakeju. Kaaŋagadeeŋ kooŋ kania kania kanakeewaŋ elelaoŋ kemakejuti, iwoi iikaaŋa ii opo iikawaa uutanoŋ motooŋ kamaagi iŋiibe. Iŋiibe qa moŋ kaaŋagadeeŋ kolooŋ kokaeŋ nijoro mobe, ‘Piito, mono waama iwoi koi qeŋ ooŋ newa.’

“Kaeŋ mobeto, niinoŋ kokaeŋ jewe, ‘Oo Poŋ, nii iikawaajoŋ arokuukuu mojeŋ. Iwoi qizimiziŋ aŋgonjorayawo kaaŋa ii kambaŋ moŋgeŋ noo buunanoŋ mende oosiriro. Kawaajoŋ ii mono mende totooŋ nemaŋa.’ Kaeŋ jewe qa iikanoŋ mombo Siwenoŋga kolooŋ kokaeŋ nijoro, ‘Anutunoŋ iwoi jeŋ konjoratiro eji, giinoŋ iikawaa qata aŋgonjorayawo kaeŋ mende qaba.’ 10 Iwoi kaaŋa ii indiŋa karooŋ kolooro. Kaeŋ kolooro iwoi kuuya ii mombo horogi Siwenoŋ eleema uro. 11 Uma ayayooga kono kambaŋ iikanoŋadeeŋ Korniliusnoŋ Sisaria taonoŋga eja karooŋ wasiŋ oŋono noonoŋ kagiti, iyoŋonoŋ miri raniŋi, iikawaa naguyanoŋ naŋgi.

12 “Naguyanoŋ naŋgi Uŋa Toroyanoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ nono mobe, ‘Gii mono uuwoi ezelobezelo yakariŋ yoŋowo kemba.’ Qaa ii mobe uumeleeŋ alauruna 6 yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ Jopa mesaoŋ niwo Sisaria taonoŋ keniŋ. Sisaria keuma kawali galeŋ iikawaa mirinoŋ uniŋ. 13 Uniŋ qaa sundu kokaeŋ meŋ nonono, ‘Gajoba moŋnoŋ noo mirinoŋ asugiro iibe nama kokaeŋ nijoro: Gii mono Jopa gomanoŋ qele ama eja qata Saimon, qata moŋ Piito ii wama kawu. 14 Iinoŋ kaŋ Buŋa qaa jero gii ano sumaŋuruganoŋ ii moma laariŋ uugia meleeŋgi kuuya hamo qeŋ oŋono letombu.’

15 “Sundu ii meŋ nonono niinoŋ kanaiŋ Buŋa qaa jewe. Ii jewe mogi Uŋa Toroyanoŋ kanakanaiyanoŋ nonoo uunananoŋ kemeroti, mono iikawaa so geja ama mogi iyoŋoo uugianoŋ kaaŋgadeeŋ kemero. 16 Iinoŋ kemero iibe iikanondeeŋ Pombaa qaa moŋ noo momonoŋ kouro romoŋgowe. Qaa ii kokaeŋ, ‘Jonoŋ oo tooŋnoŋ mulu meŋ oŋonoto, niinoŋ Uŋa Toroya uugianoŋ ama iikanoŋ mulu meŋ oŋomaŋa.’ 17 Nononoŋ Poŋ Jiisas Kraist moma laariŋ muniŋ Anutunoŋ kaleŋa nononoti, ano yoŋonoŋ moma laarigi Anutunoŋ kaleŋa iigadeeŋ yoŋoo uugianoŋ kaaŋagadeeŋ ano. Kawaajoŋ ama nii kaaŋanoŋ mono nomaeŋ Anutu ku-usuŋ Toya batogoŋ qetama mubenaga? Iinoŋ kaeŋ ama oŋonota niinoŋ aŋgoŋ koma mumambaajoŋ amamaawe.”

18 Piitonoŋ sunduya kaeŋ jero moma uugia olomooro bonjoŋ kolooro Anutu mepeseeŋ kokaeŋ jegi, “Oŋanoŋ, nono uunana meleema laaligo kotigaa buŋaya koloojoŋ mojonto, Anutunoŋ kana motooŋgo ii waba kantri ejemba yoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ ama oŋonota eja. Ii mono keteda koi asariŋ moma kotojoŋ.” Kiaŋ. a, b, c 

Waba kantrinoŋ uumeleeŋ tuuŋ mutuya kolooro.

19 Stiiwen qegi komurotiwaajoŋ ama kakasililiŋ kolooro uumeleeŋ ejembanoŋ deema liligoŋ kema kagi. Kema kagi tosianoŋ kowe goraayanoŋ Fonisia gomanoŋ keŋgi. Tosianoŋ kowe kotoŋ wato qata Saiprus kanoŋ keŋgi. Tosianoŋ Siria prowinswaa sitia qata Antiokia keŋgi. Kaeŋ deema keŋgito, ejemba batugianoŋ Jiisaswaa Buŋa qaa ii Juuda ejembagadeeŋ iŋijogi mogi. Waba kantri ii mende iŋijogi. 20 Mende iŋijogito, Saiprus ano Sairini eja tosianoŋ yoŋoo batugianoŋ laligogi. Yoŋonoŋ waba balonoŋ somariiŋ Antiokia sitinoŋ kouma baloŋ toya yoŋowo Griik qaanoŋ amiŋ moma Poŋ Jiisaswaa Oligaa Buŋa ii kaeŋ Juuda qaago yoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ jeŋ asariŋ oŋoŋgi. 21 Ii jeŋ asariŋ oŋoŋgi Poŋnoŋ yoŋowo laligoro ku-usuŋanoŋ ejemba uugia kuuŋ oŋono mamaga yoŋonoŋ Poŋ Jiisas moma laariŋ uugia meleema iwaanoŋ qokotaagi tuuŋgia somariiŋ somata kolooro.

22 Kaeŋ kolooro iikawaa bujuyanoŋ kema Jerusalem kanageso yoŋoo gejagianoŋ kemero mogi. Ii moma Barnabas wasigi Antiokia sitinoŋ keno. 23 Kema keuma Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa ejemba oŋono qeaŋgogiti, ii jaayanoŋ iima moro uro aisooŋ qambaŋmambaŋa kokaeŋ jero, “Oŋo mono korebore uugia meŋ kululuuŋ kotiiŋ Pombo qokotaaŋ nambu.” 24 Barnabasnoŋ eja awaa kolooro Uŋa Toroyanoŋ uuta saa qero uuwoi yakariŋ gema qeŋ uuta kuuya kanoŋ Jiisas moma laariŋ muŋ laligoro. Kawaajoŋ ejemba mamaganoŋ uugia meleema Pombaa tuuŋnoŋ toroqegi somariiro.

25 Barnabasnoŋ Antiokia mesaoŋ Sool moŋgamambaajoŋ Tarsus taonoŋ keno. 26 Kema mokolooŋ wano Antiokia sitinoŋ kari. Kaŋ iikanoŋ motooŋgara gbani motooŋgo kuuya laligoŋ zioz gawoŋ meŋ uugia meleeŋgiti, ii tuuŋa tuuŋa kuma oŋoni ejemba mamaganoŋ momo meŋ uu wombogianoŋ aŋgi. Antiokia ejembanoŋ mutuya kanaiŋ gowoko qagia Kraistwaa ejemba (kristen, Kraistwaa buŋa) qama laligogi. Kiaŋ.

Waba kantriwaa uumeleeŋ yoŋonoŋ Juuda naŋgoŋ oŋoŋgi.

27 Kambaŋ kanoŋ gejatootoo ejemba tosianoŋ Jerusalem mesaoŋ Antiokia sitinoŋ kamaaŋ kougi. 28 Yoŋoonoŋga moŋ qata Agabus ii waama Uŋa Toroyanoŋ sololooro buju qaa kokaeŋ iŋijoro, “Bodi somatanoŋ kolooŋ gomaŋa gomaŋa sokoma ewaa.” Kaeŋ jero iikawaa so Siisakiŋ qata Kloodius iwaa galeŋkoŋkoŋ kambaŋanoŋ kolooro. 29 Ii kolooro gowoko yoŋonoŋ mindiriŋ uumeleeŋ alaurugia Judia prowinsnoŋ laligogiti, ii naŋgoŋ oŋoma kulukululuuŋ nanduŋ somata aŋgi kembaatiwaa qaa somoŋgogi. 30 Qaa ii somoŋgogi ano iikawaa so oŋanoŋ aŋgi. Yoŋonoŋ moneŋ ano iwoi meŋ kululuuŋ Barnabas Sool yoroo borogaranoŋ ama wasiŋ oroŋgi Jerusalem kema uumeleeŋ kanageso yoŋoo jotamemeurugia iŋiima oŋoni. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR