c4Eks 12.1-27

Acts 12

Herodnoŋ Jeims qeŋ Piito kapuare mirinoŋ ano.

Kambaŋ iikanoŋ kiŋ Herodnoŋ
Kiŋ Herod Agripa I (mutuya) iinoŋ gbani 37-44 kanoŋ Palestain kuuya galeŋ koma oŋoma laligoro.
uumeleeŋ kanageso sisiwerowero meŋ oŋomambaajoŋ moma jero uumeleeŋ ejemba tosaaŋa oŋoma somoŋgoŋ oŋoŋgi.
Kiŋnoŋ jeŋ kotoro Jombaa data Jeims ii manjawaa soo somatanoŋ kiaŋgi.

Kaeŋ jeŋ kotoro qegi komuro Juuda ejemba tosianoŋ ii mogi awaa kolooro iiro. Ii iima kawaajoŋ toroqeŋ jero Piito kaaŋagadeeŋ meŋ somoŋgogi. Iwoi ii bered yiistya qaawaa kendoŋ kambaŋanoŋ jero kolooro. Kawaajoŋ kiŋnoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ kiaŋkomu kendoŋ
Kiaŋkomu kendoŋ ii Iŋglis qaanoŋ Passover. Ananaa qaanoŋ qata moŋ ii goukoŋkoŋ kendoŋ. Israel ejemba yoŋonoŋ Iijipt laligoŋ nagugia sanoŋ morigi Anutuwaa gajobanoŋ iŋiima kobooŋ uŋuuguŋ mutu meragia mende uŋuro komugi.
tegoro Juuda yoŋoo qaa jakeyanoŋ oomaŋa.” Kaeŋ jeŋ jeŋ kotono kapuare mirinoŋ ooŋgi. Ooŋgi manjaqeqe eja 16 yoŋonoŋ batugianoŋ tuuŋ 4 koma kambaŋ utekute aŋgita eja 4:yanoŋ asaga gomantiiŋa suulaŋ nama galeŋ meŋ muŋ laligogi.
Piito kaeŋ galeŋ meŋ muŋ laligogi kapuare mirinoŋ eroto, uumeleeŋ kanageso yoŋonoŋ suulaŋ iwaajoŋ ama Anutu kaparaŋ koma qama kooliŋ laligogi. Kiaŋ. c 

Siwe gajobanoŋ Piito isama wama kamaaro.

Qama kooliŋ laligogi kiaŋkomu (Passover) kendoŋ tegoro gomantiiŋa kanoŋ manjaqeqe eja woiyanoŋ Piito gbado (tape) woinoŋ kotakota somoŋgori batugaranoŋ gaoŋ ero ano eja waagiawo tosianoŋ nagu gematanoŋ nama kapuare miri galeŋ megi. Kiŋ Herodnoŋ gomaŋ ano Piito wama qaa jakeyanoŋ oomambaajoŋ romoŋgoŋ areŋ ano gaoŋ egi. Gaoŋ egito, Pombaa gajoba moŋnoŋ uulaŋawo asugiŋ Piitowaa kooroŋanoŋ nano kasa miriwaa uuta asaridabororo Piitowaa maroŋanoŋ qeŋ ijoro, “Mono uulaŋawo waaba.” Kaeŋ ijoro gbado (tape) woiyanoŋ iikanondeeŋ Piitowaa borianoŋga eeŋ suni. Suni gajobanoŋ ijoro, “Mono opoga somoŋgoŋ kana esuga mouba.” Ijoro moma iikaeŋ ano. Ii ano toroqeŋ ijoro moro, “Mono malekuga mouma nii notaaŋ kawa.”

Kaeŋ ijoro moma miri uuta mesaoŋ otaaro. Ii otaaŋ kenoto, gajobanoŋ iwoi anoti, ii oŋanoŋ kolooro me qaagoti, Piitonoŋ iikawaajoŋ moro sisau kolooro. Iinoŋ gaoŋ eŋ gaoŋ iiroti, iikawaa tanitani moro kolooro. 10 Miri uuta mesaoŋ nagu mutuyanoŋ galeŋ meŋ naniti, ii uruuguŋ nagu moŋnoŋ keuma uruuguŋ kotoŋ kema kapuare miri seliaa aeŋ kiropoyanoŋ keuri. Keuri nagu somata kotakota iikanoŋ mono aŋodeeŋ eeŋ tano seleeŋgeŋ siti kana qaa ootanoŋ kemeri. Kemeŋ kana somata striit moŋ toroqeŋ keni gajobanoŋ uulaŋawo Piito mesaoŋ aliro.

11 Aliro Piitowaa uuta tooro kokaeŋ jero, “Oo Poŋnoŋ mono gajobaya wasiro kaŋ Herodwaa boronoŋga metogoŋ nonja, ii mojeŋ. Juuda ejembanoŋ noo selenanoŋ iwoi koloowaatiwaajoŋ mambonjuti, iinoŋ mono iwoi kuuya iikanoŋa noo waŋna somoŋgoja. Niinoŋ keteda koi ii oŋanoŋ moma kotojeŋ.”

12 Kaeŋ moma kotoro asariro Jombaa nemuŋa Mariawaa mirinoŋ baageŋ keno. Jon iikawaa qata moŋ Maak qagi. Miri iikanoŋ ejemba mamaganoŋ ajorooŋ Anutu qama kooliŋ laligogi. 13 Kaeŋ laligogi Piitonoŋ kaŋ toomaanoŋ nama nagunoŋ qero. Nagunoŋ qero weleŋqeqe emba qata Roda iinoŋ kaŋ “Gii moronoŋ?” jeŋ qisiro. 14 Qisiŋ nama Piitowaa aroya moma kotoŋ “Ii-ia kajaŋ!” jeŋ aisooŋ luguŋ nagu mende horoŋ uulaŋawo miri uutanoŋ uma iŋijoro, “Piitonoŋ kaŋ nagunoŋ nanja.” 15 Iŋijoro moma iwaajoŋ “Uuga sooro jejaŋ,” jegi. Jegito, iinoŋ waŋ qeŋ “Qaa oŋia jejeŋ!” iŋijoro. Kaeŋ iŋijoro jegi, “Ii mono Piitowaa gajobayanoŋ nanja.”

16 Kaeŋ amiŋ mogito, Piitonoŋ nagu qeŋgadeeŋ nano horoŋ iima aarugi. 17 Aarugi borianoŋ sare ama oloŋ ambutiwaajoŋ jero. Jeŋ Poŋnoŋ kapuare mirinoŋga wama seleeŋgeŋ kamaaroti, sundu ii iŋijoro, “Oŋo buju koi mono bisop Jeims ano uumeleeŋ alaurunana tosaaŋa ii iŋijogi mobu.” Kaeŋ iŋijoŋ oŋomesaoŋ gomaŋ moŋgeŋ keno. Kiaŋ.

Piitonoŋ kapuare miri mesaoro kiŋ Herodwaa iriŋa soono.

18 Gomaŋ ano manjaqeqe eja yoŋonoŋ Piito moŋgama “Daeŋ iliŋoloŋ koma aliŋ kenja?” jeŋ kawaajoŋ konjiliŋ ano majakaka somata mogi.
Room gawman gawombaa areŋa kokaeŋ: Kapuare ejanoŋ oloŋ konagati eeŋ, eja waagiawo ii mono uŋugi komuŋkegi. Kawaajoŋ konjiliŋ ama majakaka somata mogi.
19 Herodnoŋ kaaŋagadeeŋ Piito mokoloowutiwaajoŋ jero moŋgama bimbimgoŋ mende mokoloogi eja waagiawo Piitowaa galeŋ megiti, ii qaa jakeyanoŋ oŋooma mamaga qisiŋ oŋoma jeŋ tegoŋ uŋuama uŋugi komuwutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono. Kawaa gematanoŋ Judia prowins mesaoŋ Sisaria taonoŋ kemeŋ kanoŋ laligoro. Kiaŋ.

Anutunoŋ kiŋ Herod iroŋa muro komuro.

20 Fonisia prowinswaa taoŋ qagara Taia ano Saidon yoŋonoŋ nene gawoŋgia mewombaajoŋ amamaaŋ kiŋ Herodwaa kantri yoŋoonoŋga nene iwoigia sewaŋa meŋ laligogi. Kaaŋa laligogi Herodwaa iriŋa soono Taia Saidon kere ama oŋoma nembanene oŋombutiwaa soŋgo ano. Kawaajoŋ yoŋonoŋ kululuuŋ jotamemeurugia wasiŋ oŋoŋgi tuuŋ meŋ kiŋ Herod iibombaajoŋ keŋgi. Keŋgi jawiŋa qata Blastus jiŋkaroŋ miriaa galeŋanoŋ ii wala iŋiiro. Iŋiiro ijogi, “Nono qaa jeŋ solaŋaniniŋ luae koloowaatiwaa qisiwombaajoŋ kajoŋ.” Kaeŋ ijoŋ jeŋ meŋ looriŋ mugi iŋijoro, “Saanoŋ qaagia kotiŋgoŋ gemagianoŋ namaŋa.”

21 Kaeŋ iŋijoro kiŋnoŋ qaa meleema oŋomambaajoŋ kambaŋ meŋ oŋono kanoŋ ajoroogi iyaŋaa selia menjereŋgoŋ kiŋ eja poŋ malekuya mouma jiŋkaroŋ duŋ rarayanoŋ rama korisoro qaa iŋijoro. 22 Iŋijoro ejemba tuuŋ yoŋonoŋ moma kokaeŋ jeŋ qagi, “Qaa ii Anutuwaanoŋ qaaga. Ii baloŋ ejawaa qaaya qaago.” 23 Kaeŋ qagito, kiŋnoŋ kaeŋ ama Anutuwaa qabuŋaya qakooma mende mepeseeŋ iyaŋaajoŋ moro uro. Kawaajoŋ Pombaanoŋ Siwe gajoba moŋnoŋ iikanondeeŋ qero doonoŋ kiŋ kiŋ kema kiro komuro. 24 Kaeŋ kolooroto, Anutuwaanoŋ Buŋa qaa ii jeŋ laligogi toomoriaŋawo kolooŋ seiro.

25 Antiokia siti yoŋonoŋ Barnabas ano Sool naŋgonaŋgo misin gawoŋ moŋ
Antiokia yoŋoonoŋ naŋgonaŋgo moneŋ ii meŋ kema Jerusalem uumeleeŋ kanagesowaa jotamemeurugia yoŋoo borogianoŋ ani. Kawaajoŋ qata naŋgonaŋgo misin gawoŋ moŋ jejoŋ. Apo 11.30
oroŋgiti, iyoronoŋ ii Jerusalem laligoŋ metogori. Ii metegoŋ Jon qata moŋ Maak qagiti, ii wama motooŋ Jerusalem mesaoŋ Antiokia sitinoŋ eleema kagi. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR