f24-251 Kiŋ 8.27; Ais 42.5; Apo 7.48

Acts 17

Tesalonaika gawoŋ megi sisiwerowero aŋgi.

Kema laligoŋ Amfipolis ano Apolonia siti woi ii kotoŋ Tesalonaika sitinoŋ keugi. Siti waŋa iikanoŋ Juuda yoŋonoŋ qamakooli mirigia megi nano. Poolnoŋ nanamemeŋa ama laligoroti, iikawaa so qamakooli mirigianoŋ uma Sabat kendoŋ karooŋ kanoŋ yoŋowo Uumeleembaa Buŋa Tere weeŋgoŋ kania amiŋ moma laligogi. Kaeŋ laligoŋ Buŋa Terewaa kania jeŋ asariŋ kokaeŋ jero, “Anutunoŋ areŋ ama Hamoqeqe Toyanoŋ siimbobolo moma komuŋ koomunoŋga waabaatiwaajoŋ jero.” Kaeŋ jeŋ iikawaa kania Buŋa Terenoŋga qendeema uugia kuuŋ kokaeŋ iŋijoro, “Eja Jiisas jeŋ asariŋ oŋonjeŋi, iinoŋ mono Hamoqeqe Toya Kraist kolooja.”

Kaeŋ iŋijoro Juuda kanageso yoŋoonoŋga tosianoŋ moma laariŋ uugia meleema Pool Sailas yorowo toroqeŋ naŋgi. Griik ejemba tosianoŋ Anutu waeya meŋ mepeseegiti, iyoŋoonoŋga kaaŋagadeeŋ tuuŋ somatanoŋ yoŋowo toroqegi ano emba uuta qabuŋagiawo yoŋoonoŋga mamaganoŋ uugia meleeŋgi.

Uugia meleeŋgito, Juuda eja geria yoŋonoŋ uugia soono uunoŋ motoqoto moma gemaqeqe qaa jegi. Kaeŋ jegi injarere ejemba rooŋqeqenoŋ laŋ laligogiti, iyoŋoonoŋ kema eja doogoya tosaaŋa oŋoŋgi. Ii oŋoma mindiriŋ ejemba tuuŋ uugia kuuŋ horoŋ oŋoŋgi ajoroogi. Ajorooŋ laŋ qagi qemburuŋ gujubaju kolooro siti sokonda-bororo. Laŋ qama luguŋ eja qata Jeison iwaa miri rijugoŋ Pool Sailas ejemba tuuŋ jaagianoŋ ama orombombaajoŋ moŋgama oroŋgi. Moŋgama oroŋgito, mende mokolooŋ oroma Jeison ano uumeleeŋ alauruta tosaaŋa somoŋgoŋ horoŋ oŋoma sitiwaa galeŋkoŋkoŋ eja yoŋoo jaagianoŋ keuma kokaeŋ qagi, “Yei! Eja baloŋa baloŋa liligoŋ gomaŋ so uu kuuŋ oŋoŋgi kaamaa qeŋ sooŋkejuti, iyoŋonoŋ mono koi kanoŋ kaaŋagadeeŋ kari. Koi kanoŋ kari Jeisonoŋ ii oroma aŋgoŋ koma orono. Ejemba kaaŋa kuuya yoŋonoŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Eja moŋ qata Jiisas iinoŋ kiŋ Poŋnana kolooja.’ Kaeŋ jeŋ Room Siisa-kimbaa jeŋkootoya qotogoŋ meŋ kamaaŋ amakeju.”

Kaeŋ qagi ejemba tuuŋ ano galeŋkoŋkoŋ eja yoŋonoŋ mogi uugianoŋ kamaaŋ raidimboŋ kaaŋa sisau kolooro. Sisau kolooro Jeison ano uumeleeŋ alauruta tosaaŋa kuuŋ qisiŋ oŋoŋgi moneŋ ama waŋ taraagara megi kamaaŋ keŋgi. Kiaŋ.

Berea keŋgi Baibel stadi ama qaagara gosigi.

10 Kamaaŋ keŋgito, uumeleeŋ alaurugara yoŋonoŋ Pool ano Sailas iikanondeeŋ wasiŋ oroŋgi mesaoŋ gomantiiŋa kana gomaŋ qata Berea kanoŋ keni. Kema keuma Juuda yoŋoo qamakooli mirigianoŋ uri. 11 Qamakooli mirigianoŋ uma Buŋa qaa jeriti, ii siiŋa somata moma aŋaliŋ aŋgoŋ koŋgi. Juuda kanageso Berea laligogiti, iyoŋonoŋ Tesalonaika kanageso uŋuuguŋ awaa soro koloogi. Qaa tororo jeri me qaago, ii weeŋ so Buŋa Terewaa qaanoŋ gosiŋ weeŋgoŋ amiŋ moma laligogi.
Berea yoŋonoŋ Baibel stadi awaa aŋgi.
Sili awaa kaaŋia otaaŋ Juuda ejemba Tesalonaika laligogiti, ii haamo ama oŋoŋgi.
12 Buŋa qaa jeri Juuda yoŋoonoŋga kelemaleleŋanoŋ moma laariŋ uugia meleeŋgi. Griik ejemba yoŋoonoŋga kaaŋagadeeŋ mamaganoŋ Jiisas moma laarigi batugianoŋ emba uuta qabuŋagiawo ii mamaga laligogi.

13 Jiisas moma laarigito, Poolnoŋ Berea kanoŋ kaaŋagadeeŋ Anutuwaanoŋ Buŋa qaa jeŋ asariŋ laligoroti, iikawaa bujuyanoŋ seiŋ Tesalonaika kema Juuda jotamemeya yoŋoo gejagianoŋ kemero. Gejagianoŋ kemero moma waama Berea kaŋ kaaŋiadeeŋ ejemba uugia osoŋ kuugi. 14 Kuugi uumeleeŋ alaurugara yoŋonoŋ ii moma iikanondeeŋ Pool wasigi kowe goraayanoŋ kemero. Kemeroto, Sailas Timoti yoronoŋ toroqeŋ Berea laligori. 15 Eja Pool ooŋgiti, iyoŋonoŋ toroqeŋ wama kema Atens sitinoŋ keugi. Keugi kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono mogi, “Oŋo mono eleema Sailas ano Timoti jegi uulaŋawo noonoŋ kawao.” Qaa ii moma mesaoŋ keŋgi. Kiaŋ.

Poolnoŋ Atens sitinoŋ gawoŋ mero.

16 Poolnoŋ Atens sitinoŋ rama Sailas Timoti yoroojoŋ mamboma laligoŋ liligoro. Liligoŋ siti ii tando lopioŋa lopioŋa kanoŋ saa qegi kana goraaya goraaya naŋgi iŋiima awawaliŋ temboma uuta gere jero. 17 Poolnoŋ Juuda yoŋoo qamakooli mirigianoŋ uma Juuda waba ejemba ano baloŋ toya Anutu waeya meŋ mepeseegiti, iyoŋowo nama amiŋ mogi. Poolnoŋ weeŋ so rooŋqeqe sombeŋgia so kema ejemba mokolooŋ oŋoma yoŋowo aitoŋgoŋ amiŋ mogi.

18 Amiŋ mogi Epikuros ano Stoik momo jake woi kanoŋa boi tosianoŋ kaŋ Poolwo qaa silia siliaa jeŋ niinoŋgiinoŋ ama jenoŋkooli amigi.
Momakooto boi qata Epikuros iinoŋ keraqeeaŋgo mobombaa kania kuma oŋono. Stoik momo jake (akademi) kawaa boiya qata Zeno iinoŋ siiŋ awaa ano bologa qowogoŋ boŋ qeŋ kotiiŋ nambombaa kania kuma oŋono.
Tosianoŋ toroqeŋ Poolwaa qaaya moma kokaeŋ jegi, “Momo kitia kitia zezeŋgo kaaŋa usuma uuŋ moŋgama laŋ meŋ kululuuŋ motooŋgo woi mokolooŋ bimbimgoŋ meŋ kaja. Ii meŋ kaŋ sosoŋae kaaŋa laŋ jejato, qaayaa hoŋa naama jemambaajoŋ moji, ii mende mojoŋ.”

Poolnoŋ Jiisaswaa Buŋaya jeŋ asariŋ uugia kuuŋ koomunoŋga waaro
Jiisas ano Koomunoŋga waawaataa qaa woi ii mende moma asariŋ tompiŋ nama kokaeŋ jegi, ‘Iinoŋ mono beŋ eja ano emba yoroo qagara kaeŋ qaja.’
jero. Kawaajoŋ tosianoŋ toroqeŋ kokaeŋ jegi, “Beŋ wabaya meŋ kaŋ yoroo kanagara jeŋ asarija, iikawaa tania kaaŋ kolooro iijoŋ.”

19 Kaeŋ lansaŋ jegi Pool wama maaket sombeŋ somata qata Areopagus
Areopagus qaa iikawaa kania ii manjaqeqewaa beŋa qata Ares iwaa baaŋa.
iikanoŋ uma kaunsol yoŋoo jaagianoŋ aŋgi nano kokaeŋ jegi, “Gii momo areŋ gbilia asuganoŋ kuma nonomakejaŋi, iikawaa kania ii nomaeŋ? Ii saanoŋ jena moboŋa.
20 Giinoŋ waba kantri yoŋoonoŋ qaa morota meŋ kaŋ jena gejanananoŋ kemero mojoŋ. Kawaajoŋ goo qaa areŋgaa kania ii tororo mobombaajoŋ mojoŋ.” 21 Atens toya ano waba iikanoŋ laligogiti, iyoŋonoŋ kuuya eeŋ lansaŋ laligoŋ momo qaa dologa dologa nuuguna guuguwe ama jeŋ moma uugia iikanoŋ ama kambaŋgia tiwilaaŋ laligogi. Kiaŋ.

Poolnoŋ Areopagus sombenoŋ nama qaa jero.

22 Poolnoŋ waama Areopagus sombeŋ biiwianoŋ kema kaunsol yoŋoo jaagianoŋ nama kokaeŋ jero, “Atens ejauruna, niinoŋ koi kaŋ iwoi kuuya iima kaniagia kokaeŋ ero mojeŋ: Oŋo beŋurugia goda awaa qeŋ mepeseeŋ oŋoma laligoju. 23 Niinoŋ liligoŋ oŋoonoŋ miri kowoga kowoga iima iikawaa batuyanoŋ alata tereyawo moŋ mokoloowe. Iikanoŋ kokaeŋ oogita ero iibe, ‘Beŋ kania mende mojoŋi, iwaajoŋ koi meniŋ.’ Kawaajoŋ oŋo beŋ moŋ kania mende moma kileŋ waeya meŋ mepeseeŋkejuti, niinoŋ mono iwaa kania iŋisaama jewe mobu.

24 “Beŋ Anutunoŋ Siwe namo ano iwoi kuuya iikawaa uugaranoŋ eji, ii mokolooŋ oŋono. Iinoŋ Siwe namowaa Poŋaga kolooja. Iinoŋ jiwowoŋ jigo boronoŋ memeta kanoŋ mende rama laligoja. 25 Iyaŋo laaligowaa kania kolooja. Ii ano anana balonoŋ laligowoŋatiwaajoŋ sele, kokooso ano iwoi tosaaŋa kuuya nonono sewaŋ aasoŋ horoŋkejoŋ. Kaeŋ nonomakejiwaajoŋ ama aŋo nembanene me iwoi mombaajoŋ mende amamaaŋkeja. Kawaajoŋ ejemba anana ii wagiwombaajoŋ amamaajoŋ. Anana boronananoŋ iwoi mende meŋ nanduŋ ama muniŋi eeŋ, iinoŋ mende komuwaa. Iinoŋ baloŋ eja kaaŋa mende laligoja. Qaago.

26 “Iinoŋ wala eja motooŋgo mokolooro iwaanoŋga seiŋ deema gbala injaŋa ano sele tosaaŋa kolooŋ baloŋa baloŋa kuuya sokoma laligojoŋ. Iinoŋ kambanana kuuya tororo areŋgoŋ nonono iikawaa so laligojoŋ ano miri gomaŋ daeŋgeŋ daeŋgeŋ eŋ rama laligojoŋi, iikawaa goraaya ano aasoya ama jeŋ kotoro iikawaa so laligojoŋ. 27 Anana mono Anutu iyaŋa moma moŋgama mubombaajoŋ iwoi kuuya ii areŋgoŋ nonono. Iinoŋ korebore kosonananondeeŋ laligojato, kileŋ koromojoroŋ ama Anutu moŋgama laligoŋ mokoloowonaga me qaago? 28 Oŋoaŋgiaa Griik momo ejembanoŋ qaa kota areŋgoŋ oogiti, iyoŋoonoŋga woiyanoŋ kaaŋagadeeŋ qaa kota moŋ kokaeŋ jeri,

‘Nono kaaŋagadeeŋ iwaa gbiliuruta kolooŋ laligojoŋ.’
Eja kaaŋa moŋnoŋ qaa kota moŋ kokaeŋ ooro,

‘Iinoŋ mono meŋ letoma nonono iwaa aoŋanoŋ laaligonana laligoŋkejoŋ, kananana kema kaŋkejoŋ ano eŋ waawaanana amakejoŋ.’
Momo eja somata Pool iinoŋ momo jakeya jakeya uma Griik yoŋoonoŋ buk morota morota weeŋgoŋ moma kotoŋ iikanondeeŋ qaa kota kota afaaŋgoŋ meŋ asuganoŋ jero.

29 Qaa iikawaa so anana Anutuwaa gbiliuruta kolooŋ laligoŋ kosianoŋ nanjoŋ. Kosianoŋ nanjonto, kileŋ iwaa kania moma sooŋ jinjauŋ qewombo. Uŋa meme eja (artist) yoŋonoŋ momo qaganoŋ nama beŋ mombaa tania romoŋgoŋ goul, silwa me jamo kowonjiŋ meŋ urorooŋ tando lopioŋa sogoŋ menjereŋgoŋ meŋkejuti, iinoŋ mono iikawaa tani mende kolooja. 30 Ejembanoŋ poumapou ama jibijabu laligoŋ kougi Anutunoŋ kambaŋ kanoŋ nanamemeŋgiaajoŋ moma boliŋ iroŋa mende meleema laligoroto, kambaŋ kokaamba qaaya iŋisaama kokaeŋ iŋijoja, ‘Ejemba korebore gomaŋgia so rama kenjuti, oŋo mono uugia meleema noonoŋ kawu.’

31 “Anutunoŋ kambaŋ somata ano kaŋ kuuwaa. Iinoŋ kambaŋ iikanoŋ ejemba gomaŋa gomaŋa kuuya laligoŋ kenjuti, ii meŋ kululuuŋ nonoma qaanana gosiŋ tororo jeŋ tegowaa. Iinoŋ eja moŋ qaanana jeŋ tegowaatiwaajoŋ meweeŋgoŋ jenteegowaa ku-usuŋa borianoŋ ano. Iinoŋ eja ii meŋ gbiliro koomunoŋga waaro iikaaŋa kanoŋ ku-usuŋa somata ii ejemba kuuya qendeema nonono iima mojoŋ. Eja koomunoŋga waaroti, iinoŋ mono jenteego Tonanaga kolooja.”

32 ‘Anutunoŋ eja moŋ koomunoŋga meŋ gbiliro waaroti,’ tosianoŋ qaa ii moma mepaqepae aŋgi. Kaeŋ aŋgito, tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Qaa jejaŋi, nono ii mombo mobombaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ gii saanoŋ kambaŋ moŋnoŋ qaa ii toroqeŋ jeŋ asariwa.” 33 Kaeŋ aŋgi Poolnoŋ yoŋoo batugianoŋga waama oŋomesaoŋ keno. 34 Kenoto, tosianoŋ kaŋ Jiisas moma laariŋ iwo toroqegi. Moma laarigiti, iyoŋoo batugianoŋ Areopagus kaunsol tuuŋ yoŋoo jotamemeya eja moŋ qata Dionisius laligoro. Kaaŋagadeeŋ emba somata moŋ qata Damaris ano tosianoŋ yorowo toroqeŋ moma laariŋ uugia meleeŋgi. Kiaŋ. f 

Copyright information for `KSR