a18Jaŋ 6.18

Acts 18

Poolnoŋ Korint sitinoŋ keno uugia meleeŋgi.

Iwoi ii kolooro Poolnoŋ Atens siti mesaoŋ Griik siti moŋ qata Korint kanoŋ keno. Korint kema Juuda eja moŋ qaya Akwila mokolooro. Akwila iinoŋ Eisiawaa prowinsya qata Pontus kanoŋ kolooŋ kanageŋ mindimindiri siti Room kema laligoro. Kanoŋ laligoro Siisakiŋ qata Kloodius iinoŋ jeŋkootoya kokaeŋ ano, “Juuda ejemba oŋo mono korebore Room siti mesaoŋ deembu.” Kaeŋ jeŋkooto anotiwaajoŋ ama Itali kantri mesaoŋ Griik kemeŋ kambaŋ kanoŋ Korint kouro. Kouro Poolnoŋ mokolooŋ ii ano embia qata Prisila yoroonoŋ keno. Laaligogara naŋgowaotiwaajoŋ opo kuuŋa kuuŋa meri. Poolnoŋ kaaŋagadeeŋ opo sel kuuŋ meme ejaga. Kawaajoŋ yoroonoŋ keno gawoŋgia ororoŋ ero yorowo laligoŋ eŋ opo sel kuuŋ gawoŋ motooŋ megi. Meŋ laligogi Sabat kendoŋ so qamakooli mirinoŋ uma Juuda ano Griik ejemba yoŋowo Jiisaswaa kania amiŋ mosoma uugia meleembutiwaajoŋ kuuŋ oŋoma laligoro.

Kuuŋ laligoro alawoita Sailas Timoti yoronoŋ Masedonia prowinsnoŋga kouri Jiisaswaa Buŋaya kambaŋ so jeŋ asariŋ laligoro. Kaeŋ laligoŋ Jiisasnoŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooji, iikawaa kania asuganoŋ qendeema qaa iikanoŋ Juuda ejemba uugia kuuro. Uugia kuuroto, Pool tuarenjeŋ ama uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ mugi borianoŋ jaagianoŋ kuuŋ sububuŋ qesaaro kamaaro kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ koposo mende ambe oŋo tiwilaaŋ iikawaa iroŋa ii mono noo qananoŋ ambombaajoŋ amamaawuya. Ii oŋoaŋgio bosimbu. Oŋo Buŋa qaa qotogogi niinoŋ saanoŋ oŋomesaoŋ kete nama ubaati, iikanoŋ waba kantri ejemba yoŋoonoŋ eleema kemaŋa.”

Kaeŋ iŋijoŋ oŋomesaoŋ qamakooli miri goraayanoŋ eja moŋ qata Titius Jastus iwaa mirinoŋ uma laligoro. Iinoŋ Juuda ejaga qaagoto, kileŋ Anutuwaa waeya meŋ mepeseeŋ laligoro. Goraayanoŋ kenoto, qamakooli miriwaa galeŋ qata Krispus ano iwaa embameria yoŋonoŋ kuuya uugia meleema Poŋ moma laarigi. Kaaŋiadeeŋ Korint ejemba tosaaŋa Poolwaanoŋ qaa mogiti, iyoŋoonoŋga mamaganoŋ Jiisas moma laariŋ uugia meleeŋgi oomulu meŋ oŋoŋgi.

Poolnoŋ gomantiiŋa moŋnoŋ gaoŋ ero Poŋnoŋ kotoŋ kondooro jaameleeŋ uŋa iiro kokaeŋ ijoro, “Gii toroko mende mobato, Buŋa qaa mono kotiiŋ jeŋ laligowa. 10 Siti kokanoŋ ejemba tuuŋ mamaga yoŋonoŋ noo buŋa kolooju. Kawaajoŋ niinoŋ giwo laligowe moŋnoŋ iwoi moŋ mende kanaiŋ meŋ boliŋ gombaa.” 11 Kawaajoŋ Poolnoŋ kambaŋa meŋ koriŋ yoŋoo batugianoŋ gbani motooŋgo ano koiŋ 6 kawaa so laligoŋ Anutuwaanoŋ Buŋa qaa kuma oŋoma laligoro.

12 Kuma oŋoma laligoroto, Room yoŋonoŋ eja Galio kuugi Akaia prowinswaa kiap gawana laligoroti, kambaŋ iikanoŋ Juuda jotamemeya yoŋonoŋ mindiriŋ Pool tuarenjeŋ ama muŋ horoŋ qaa jakeyanoŋ ooŋgi. 13 Qaa kokaembaajoŋ ooŋgi, “Eja koi kanoŋ ejemba eŋkaloloŋ meŋ oŋomakeja. Room yoŋonoŋ jeŋkootogia aŋgi eji, iinoŋ ejemba kana ii uuguŋ Anutuwaa waeya meŋ mepeseewutiwaajoŋ uukuukuu meŋ nonomakeja.”

14 Qaa kaeŋ selianoŋ kuuŋ jegi Poolnoŋ qaa kitia jemambaajoŋ ano kiap gawana Galio iinoŋ Juuda ejemba ii kokaeŋ iŋijoro, “Juuda ejemba oŋoo batugianoŋ moŋnoŋ eja qero komunaga me qinji bologa totooŋ moŋ anagati eeŋ, iikawaajoŋ niinoŋ saanoŋ qaagia geja ama mobenaga. 15 Kaanto, oŋoo batugianoŋ momalaariwaa qaa kolooro qa morota morota qama aŋgowowo ama jeŋkootogia nomaeŋ ambuti, ii mono oŋoaŋgiaa lombogiaga. Niinoŋ iwoi kaaŋa ii gosiŋ jeŋ tegomaŋatiwaa so qaago.” 16 Kaeŋ iŋijoŋ qaa jakeyanoŋga oŋotaaro kamaagi. 17 Kamaaŋ iyaŋgiodeeŋ mindiriŋ motooŋ luguŋ qamakooli miriwaa galeŋ qata Soostenes ii qelanjiŋ meŋ kaŋ qaa jakeyaa kana qaa ootanoŋ ama qegi. Qegi kiap gawana Galionoŋ ii iima kawaajoŋ jaaya sooŋgoro hoŋa moŋ mende kolooro. Kiaŋ.

Poolnoŋ aŋaa gomanoŋ Antiokia sitinoŋ eleeno.

18 Poolnoŋ kileŋ toroqeŋ Korint sitinoŋ weeŋ mamaga laligoro. Laligodaboroŋ uumeleeŋ alauruta yeizozogia jeŋ oŋomesaoŋ Prisila ano Akwila uruama kowenoŋ kemeŋ waŋgowaajoŋ mamboma ragi. Wala Anutuwaa jaanoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ Anutuwaa gawoŋa pondaŋ kaparaŋ koma memaŋa.” Qaa kaeŋ jeŋ ii jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ laligoro. Kambaŋ ii tegoro kowenoŋ gomaŋ qata Seŋkria kanoŋ kemeŋ jojopaŋ qaayaajoŋ jero waŋ juya motogi. Waŋgo moŋ Siria prowinsnoŋ kemambaajoŋ anoti, ii mokolooŋ iikanoŋ uma opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro keŋgi.

19 Kema Efesus taonoŋ keuma Poolnoŋ Prisila ano Akwila oromesaoroto, aŋa qamakooli mirinoŋ uma Juuda yoŋowo Jiisaswaa kania amiŋ mogi. 20 Amiŋ moma kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii saanoŋ kambaŋ koriga nonowo laligowa.” Kaeŋ qisiŋ mugito, Poolnoŋ iikawaa uumotooŋ mende ano. 21 Kawaajoŋ yeizozo kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ iikawaajoŋ ‘Ooŋ,’ jewaati eeŋ, mono saanoŋ eleema oŋoonoŋ kamaŋa.” Kaeŋ iŋijoŋ waŋgo moŋnoŋ ugi opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro Efesus mesaoŋ keŋgi.

22 Kema taoŋ moŋ qata Sisaria kanoŋ keuma waŋgo mesaoŋ baloŋ kana Jerusalem uro. Uma eleema uumeleeŋ kanageso joloŋgia iŋijoro. Ii iŋijoŋ rama waama kemeŋ Antiokia sitinoŋ keno. 23 Antiokia sitinoŋ kema laligoro sonda tosaaŋa tegoro oŋomesaoŋ kananoŋ keno. Kananoŋ kema Galesia ano Frigia prowins woi ii uuguŋ gomaŋ so liligoŋ gowoko kuuya iŋiima koma gbiliŋ oŋono kotiigi. Kiaŋ. a 

Apolosnoŋ Efesus ano Korint gawoŋ mero.

24 Kambaŋ kanoŋ Juuda eja moŋ qata Apolos ii Efesus karo. Apolos iinoŋ Iijiptwaa siti qata Aleksandria kanoŋ kolooŋ laligoŋ momo mirinoŋ uro tegoro Buŋa Tere Walagaa qaaya awaagadeeŋ moma kotoro. Ii moma kotoŋ kania jero qaayaa tania kawaajoŋ ejemba gomaŋ so aiŋa mamaga moma aisoogi. 25 Pombaa kania otaawombaa kania kuma mugi Anutuwaanoŋ gere bolaŋanoŋ uutanoŋ jero. Jiisaswaa kania tororo dindiŋa kuma oŋoma Jonoŋ oomulu meŋ oŋonoti, iikawaa kania saanoŋ moma sorogoŋ jero. Ii jeroto, iikawaa batuya moŋ mesaoro. Uŋa Toroyanoŋ mulu meŋ nononji, ii mende moro.

26 Iinoŋ kaŋ qamakooli miri uutanoŋ kanaiŋ qaa esuŋmumu-yawo jero. Jero Prisila Akwila yoronoŋ qaaya moma nama wani yoroo mirinoŋ keŋgi. Kema Anutuwaa kania awaagadeeŋ toroqeŋ jeŋ asariŋ ijori moro. 27 Apolosnoŋ Griik kantriwaa bakaya qata Akaia kanoŋ kemambaajoŋ moro Efesus uumeleeŋ ala yoŋonoŋ kotiŋgoŋ mugi. Kotiŋgoŋ muŋ Akaia gowokourugia yoŋoojoŋ tere kokaeŋ oogi, “Eja koi mono koma horoŋ mubu.” Apolosnoŋ tere ii meŋ Akaia prowinsnoŋ kema ejemba Anutuwaa kaleŋmoriaŋa moma asariŋ uugia meleeŋgiti, ii mamaga ilaaŋ oŋono. 28 Ilaaŋ oŋoma “Jiisasnoŋ Hamoqeqe Toya kolooja,” jeŋ iikawaa kania ii Buŋa Terewaa qaaya qaaya weeŋgoŋ kanoŋ qendeema oŋono mogi. Juuda yoŋonoŋ qaa ii moma jenoŋkooli aŋgi niinoŋgiinoŋ kolooroto, Apolosnoŋ Anutuwaa ku-usuŋ qaganoŋ nama qaagia asuganoŋ qewagoro kamaagi. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR