a3Mat 23.27-28
b5Eks 22.28
c6Apo 26.5; Fil 3.5
d8Mat 22.23; Maak 12.18; Luuk 20.27

Acts 23

Poolnoŋ nama jigo kaunsol tuuŋ ii uuŋ iŋiima kokaeŋ jero, “Alauruna, niinoŋ nanamemena kuuya ii Anutuwaa jaasewaŋanoŋ ama meŋ laligowe iinoŋ iima ‘Sokonja,’ jero uunaa gejananoŋ moma qeaŋgoŋ kouma laligoŋ kete koi nanjeŋ.” Poolnoŋ kaeŋ jeroto, jigo gawoŋ galeŋ waŋa qata Ananaias iinoŋ kosianoŋ naŋgiti, ii jeŋ kotoŋ oŋono uruŋa qetaaligi. Qetaaligi Poolnoŋ ijoro, “Anutunoŋ mono gii qetaaliŋ gomba. Giinoŋ miri sopa taaŋa kaaŋa koloojaŋ. Selia mundanoŋ oogi taaŋa koloojato, uuta jewoŋ meŋ injaŋa kolooja. Giinoŋ Mooseswaa Kana qaa meŋ kanoŋ gosiŋ noma qaana jeŋ tegomambaajoŋ rajanto, kileŋ geeŋgo Mooseswaa Kana qaa iikayadeeŋ qeŋ jeŋ kotoŋ oŋona nuju. Ii mende sokonja.”

Poolnoŋ kaeŋ ijoro kosianoŋ naŋgiti, iyoŋonoŋ ijogi, “Gii Anutuwaanoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa mepaqepae meŋ gamu qeŋ mujaŋ me?”

Kaeŋ ijogi jero, “Oo alauruna, iinoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa kolooji, ii mende moma jejeŋ. Buŋa Terewaa qaa moŋ kokaeŋ eja, ‘Gii mono kanageso tuuŋgaa eja poŋa mende qasuaawa.’”

Kaeŋ jeroto, jigo kaunsol tuuŋ yoŋoonoŋga tosianoŋ Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) paati qokotaagi tosianoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) paati ejaga laligogi. Poolnoŋ ii moma kawaajoŋ jigo kaunsol tuuŋ yoŋoo jaagianoŋ qaa kokaeŋ qama jero, “Alauruna, niinoŋ Farisii ejaga koloojeŋ. Maŋnanoŋ kaaŋagadeeŋ Farisii paati ejaga. Koomuya yoŋonoŋ gbiliŋ waabuyati, niinoŋ iikaeŋ koloowaatiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama laligojeŋ. Kaeŋ laligojeŋiwaajoŋ ama qaa jakeyanoŋ nooŋgi gosiŋ noma jeju.”

Kaeŋ jero iikanondeeŋ Farisii ano Sadusii paati yoŋoo batugianoŋ aŋgowowo kolooro jigo kaunsol tuuŋ yoŋonoŋ juma tuuŋ woi koloogi. Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ kokaeŋ jeŋkegi, “Ejemba koomuya yoŋonoŋ mende gbiliŋ waabuya. Siwe gajoba mende laligoju. Omejiilaŋ ano uŋa ii mende laligoju.” Kaeŋ jegito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) paati yoŋonoŋ qaa karooŋ iikanoŋ qokotaaŋ iikawaa so moma laariŋ namakegi. Tuuŋ woi kaeŋ kolooŋ qagi guju somata kolooro Kana qaawaa boi tosianoŋ Farisii tuuŋ yoŋoo batugianoŋga waama geriawo tereŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Nono eja kokawaa qinjita moŋ mende mokoloojoŋ. Siwe gajoba me uŋa moŋnoŋ qaa kotoŋ kondooŋ iwaa uutanoŋ ano jenaga, ii mono nomaeŋ sokoma oŋonaga?”

10 Kaeŋ jegi aŋgowowo iikanoŋ mombo gere tooŋ somariiro. Somariiro aworaŋgoŋ Pool leelee horogi kema karo mosoma tagogi. Tani kaeŋ kolooro. Kaeŋ kolooro kawali galeŋ waŋanoŋ iikawaa toroko moma manjaqeqe tuuŋ moŋ jeŋ kotoŋ oŋono kemeŋ Pool batugianoŋga horoŋ wama manjaqeqe eja yoŋoo aeŋ kiropo uutanoŋ aŋgi.

11 Aŋgito, gomantiiŋa kanoŋ gaoŋ ero Poŋnoŋ Poolwaa kooroŋanoŋ nama kokaeŋ ijoro, “Mono qaqabuŋabuŋagawo kolooŋ satiiŋ laligowa. Noo kanana Jerusalem kokanoŋ naŋgoŋ jeŋ laligonati, iikawaa so mono Room sitinoŋ kaaŋagadeeŋ kema ii naŋgoŋ jeŋ asariŋ laligowa.” Kiaŋ. a, b, c, d 

Pool qewombaajoŋ aŋgonaŋ megi.

12 Poŋnoŋ kaeŋ ijoroto, gomaŋ ano kanoŋ Juuda eja tosianoŋ oloŋ ajorooŋ Pool komuwaatiwaa aŋgonaŋ megi. Yoŋonoŋ areŋ ii aŋgi ano ii jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ kotiiŋ kokaeŋ jegi, “Nono Pool komuwaatiwaajoŋ mamboma kambaŋ biiwia kokanoŋ nene siŋgi laligowoŋa. Siŋgi laligoŋ qeniŋ komuro iikawaa gematanoŋ saanoŋ nene me apu moŋ mombo newoŋa.” 13 Eja 40 ano jaŋgo ii uugugiti, iyoŋonoŋ mindiriŋ jojopaŋ qaa ii somoŋgoŋ kotiiŋ jegi.

14 Ii jeŋgo jotamemeya ano jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ kema kokaeŋ jegi, “Nono Pool komuwaatiwaajoŋ mamboma kambaŋ biiwia koi kanoŋ nene siŋgi laligowoŋa. Poolnoŋ mende komuwaati eeŋ, ejembanoŋ mono oŋanoŋ qasuaaŋ nonoŋgi sokombaa. Kawaajoŋ nono mono ajorooŋ jojopaŋ qaa kokaeŋ somoŋgoŋ kotiiŋ laligojoŋ: Pool qeniŋ komuro iikawaa gematanoŋ saanoŋ nene me apu moŋ mombo neŋ laligowoŋa. 15 Kawaajoŋ ama oŋo mono keteda koi jigo kaunsol tuuŋ yoŋowo motooŋ mindiriŋ kawali galeŋ waŋaanoŋ kema qaa kokaeŋ jeŋ qisiwu, ‘Nono Poolwaanoŋ qaa kania mombo qisiniŋ jero hoŋa mobombaajoŋ mojoŋ.’ Tani kaeŋ kolooro qisigi saanoŋ Pool wama oŋoonoŋ kamaawaa. Kamaanagato, kananoŋ kaŋ oŋoonoŋ koumambaajoŋ ambaati, iikanoŋ mono ii qeniŋ komuwaatiwaajoŋ jojoriŋ laligowoŋa.”

16 Kaeŋ jegito, qeniŋ komuwaatiwaa aŋgonaŋ aŋgitiwaa bujuya ii Poolwaa beetaa gejianoŋ kemero moro. Ii moma manjaqeqe eja yoŋoo aeŋ kiropo uutanoŋ kema Pool raroti, iikanoŋ uma ijoro. 17 Jero moma kawali galeŋ moŋ qaro karo kokaeŋ ijoro, “Eja gbaworo koi kanoŋ qaa moŋ meŋ kajiwaajoŋ giinoŋ ii saanoŋ wama kawali galeŋ waŋaanoŋ kena qaa ii ijowaa.” 18 Kaeŋ ijoro ii wama kawali galeŋ waŋaanoŋ keni jero, “Kasa eja Poolnoŋ noono iwaanoŋ kembe eja gbaworo koi wama goonoŋ kawaatiwaajoŋ qisiŋ nonja. Iinoŋ goojoŋ qaa moŋ meŋ kaja.”

19 Kaeŋ jeŋ keno galeŋ waŋanoŋ borianoŋ meŋ wama goraayanoŋ kema qisiŋ muro, “Gii naa qaaga meŋ kajaŋ?”

20 Qisiŋ muro ijoro, “Juuda jotamemeya yoŋonoŋ qaa moŋ qisiŋ gombombaajoŋ somoŋgoŋ goonoŋ kaŋ kokaeŋ jewuya: Nono Poolwaa qaa kania tororo mende moma komujoŋ. Kawaajoŋ gii saanoŋ Pool woraŋ wana jigo kaunsol tuuŋ yoŋoonoŋ kamaaro mombo qisiŋ muna jero kaniayaa hoŋa moboŋa. Yoŋonoŋ kaeŋ koloowaatiwaajoŋ moju. 21 Kaeŋ kaŋ jewuyato, giinoŋ qaa iikawaajoŋ mende wambelaawa. Juuda kanageso yoŋoo batugianoŋga eja 40 ano jaŋgo ii uugugiti, iyoŋonoŋ mindiriŋ Poolwaajoŋ kokaeŋ jeŋ ii jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ kotiigi, ‘Nono Pool komuwaatiwaajoŋ mamboma kambaŋ biiwia koi kanoŋ nene siŋgi laligowoŋa. Siŋgi laligoŋ qeniŋ komuro iikawaa gematanoŋ saanoŋ nene me apu moŋ mombo newoŋa.’ Kaeŋ jeŋ giinoŋ wambelaawagatiwaajoŋ mamboma jojoriŋ embonju.”

22 Kaeŋ jero eja gbaworo ii wasiŋ kokaeŋ ijoro, “Buju koi jena mojeŋi, ii mono moŋ mende jena moba.” Kiaŋ.

Pool waŋgi Sisaria taonoŋ keno.

23 Kawali galeŋ waŋanoŋ ii moma kawali galeŋwoita oroono kari kokaeŋ irijoro mori, “Oro mono tiwo eja 200, hoos manjaqeqe eja 70 ano wasa manjaqeqe eja 200 ii jeŋ kotoŋ oŋoni kete gomantiiŋaa 9 kilok kanoŋ Sisaria kembutiwaajoŋ jojoriwu. 24 Kaaŋagadeeŋ hoos tosaaŋa meweeŋgoŋ meagoŋ oŋoma Pool mombaa qaganoŋ ama kalaŋ koŋgi gomantiiŋa kokanoŋ gawana Fiilikswaanoŋ kemba.” 25 Kaeŋ irijoro mori gawanawaajoŋ tere moŋ kokaeŋ ooro,

26 “Oo Uuta sorona gawana Fiiliks! Kloodius Lisias, niinoŋ joloŋga jejeŋ.
27 “Juuda yoŋonoŋ eja koi meŋ somoŋgoŋ qegi komuwaatiwaajoŋ aŋgi. Kaeŋ aŋgito, Room mindimindiri gawmambaa (jeŋkooto) paaspoot meŋ laligoji, niinoŋ ii moma iikanondeeŋ manjaqeqe tuuŋ yoŋowo kouma sopa somoŋgoŋ muŋ metogoŋ waŋa somoŋgowe.
28 Naa qaawaajoŋ qaa jakeyanoŋ anjuti, niinoŋ iikawaa kania momambaajoŋ moma wama Juuda yoŋoo jigo kaunsol tuuŋ yoŋoo jaagianoŋ oombe.
29 Oombe qaa jakeyanoŋ uma iyaŋgiaa Kana qaawaa kesaawaraŋ qaaya qaaya kawaajoŋ aŋgowowo ano tuarenjeŋ ama jeŋ mugi mokoloowe. Iikaaŋ mokolooweto, iwoi bologa komuwaatiwaa so me kapuare mirinoŋ aniŋ rabaatiwaa so ii mende kolooro. Yoŋonoŋ qaa kaaŋaga moŋ mende jegi mobe.
30 Ii mende mobeto, moŋnoŋ iwaa buju qaaya ii kokaeŋ nijoro mobe: Tosianoŋ ‘Eja ii qeniŋ komuwaa,’ jeŋ aŋgonaŋ aŋgita eja. Buju qaa ii moma keteda koi kanoŋga wasiwe goonoŋ kaja. Qaa jakeyanoŋ ama mubombaajoŋ mojuti, niinoŋ ii kaaŋagadeeŋ jeŋ kotoŋ oŋombe goo jaasewaŋganoŋ kouma qaagia kuuya asuganoŋ jeŋ mokoloogi moba.”
31 Tere kaeŋ ooro manjaqeqe eja jeŋ kotoŋ oŋoŋgiti, iyoŋonoŋ qaa ii otaaŋ Pool meŋ wama paŋgamanoŋ gomaŋ qata Antipatris kanoŋ keŋgi. 32 Kema gomaŋ ano manjaqeqe eja hoosgiawo yoŋonoŋ Pool wama kana toroqeŋ keŋgito, tiwo eja yoŋonoŋ iyaŋgio eleema manjaqeqe eja yoŋoo aeŋ kiropo uutanoŋ kagi. 33 Manjaqeqe eja hoosgiawo yoŋonoŋ Sisaria taonoŋ keuma tere ii gawana muŋ Pool kaaŋagadeeŋ iwaa jaanoŋ ooŋgi. 34 Ooŋgi tere weeŋgoŋ “Pool ii naa prowinswaajoŋ?” jeŋ qisiŋ oŋono. Qisiŋ oŋono “Silisia prowins ejaga,” kaeŋ ijogi. 35 Kaeŋ jegi moma ijoro, “Qaa jakeyanoŋ ama gombombaajoŋ mojuti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kougi iikanoŋ saanoŋ qisiŋ gomaŋa.” Kaeŋ ijoŋ jeŋ kotoro Pool wama kiŋ Herodwaa jiŋkaroŋ miriwaa kiropo uutanoŋ ama jaagaleŋ meŋ mugi. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR