a1Apo 18.19-21; 19.1
b7Kol 1.14

Ephesians 1

Anutunoŋ Pool nii uusiiŋaa so wasiŋ nono Kraist Jiisaswaa aposol koloojeŋ. Momalaari alauruna soraaya Kraist Jiisaswo qokotaaŋ Efesus sitinoŋ laligojuti, niinoŋ oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ tere koi oojeŋ.

Anutu Maŋnana ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ mono kaleŋ-moriaŋ oŋoni luaenoŋ laligowu. a 

Kraistnoŋ Anutuwaa kotumotueya nonomakeja.

Anana Poŋnana Jiisas Kraistwaa Maŋa Anutu mepeseeŋkeboŋa. Iinoŋ anana Kraistwo qokotaaniŋ uunananoŋ qeaŋgowaatiwaajoŋ Siwewaa kotumotueya ano kaleŋa kania kania ii uunananoŋ anota laligoŋ koujoŋ. Anutunoŋ anana wala monowaa monoyanoŋga kokaeŋ koloowombaajoŋ meweeŋgoŋ nonono: Kraistnoŋ nemuŋ koma nonono anana iwaa buŋa soraaya kolooŋ Anutuwaa jaase-waŋanoŋ koposowaa qaanana qaa namboŋa. Kaeŋ meweeŋgoŋ nonoma iikawaa gematanoŋ Siwe namo mokolooŋ ama oroono. Kambaŋ iikanoŋadeeŋ kanaiŋ ejemba jopagoŋ nonoma laligoŋ kouro.

Jopagoŋ nonoma uusiiŋaa so walawala qaa je areŋa ama qaanana kokaeŋ jeŋ tegoro: Jiisas Kraistnoŋ nemuŋ koma nonono Anutunoŋ nonoono iyaŋaa meraboraaŋa koloowoŋa. Wombo Meria ii ananaajoŋ wasiro kamaaŋ Anutuwaa kaleŋmoriaŋaa ku-usuŋa buŋabuŋayawo qeleema sewaŋa qaa eeŋ nonono. Anana mono kaleŋmoriaŋa iikawaajoŋ Anutu mepeseeŋ muŋkeboŋa. Anutuwaa kaleŋmoriaŋaa kowia ii somata qatawo. Kawaa so Jiisasnoŋ saya maama iikanoŋ dowenana mero. Ii merotiwaajoŋ Anutunoŋ saanoŋ siŋgisoŋgonana mesaoŋ soŋgbama nonomakeja.

Iinoŋ kaleŋmoriaŋa ii kowianoŋga kelemaleleŋ maaro qanananoŋ uro. Momakootoya uuta kuuya iikawaa so kokaeŋ meŋ asariŋ nonono: Anutunoŋ wala iyaŋaa uutanoŋ qaa areŋ somoŋgoŋ moro awaa kolooro qaa areŋa ii aasaŋgoyanoŋ ero eeŋ laligoŋ kougito, Kraistnoŋ Anutuwaa qaa jetaa so otaaŋ kamaaŋ anana ninisaano iima moniŋ. 10 Anutunoŋ waladeeŋ kaleŋmoriaŋ areŋaa kania ii kokaeŋ romoŋgoro, “Anutu niinoŋ areŋ ii otaaŋ laligoŋ laligowe kambaŋa tororo kaŋ kuuro iikanoŋ hoŋawo kolooro kokaeŋ asugi-waa: Kuuya Siwe gomambaa jakeya jakeya iikanoŋ me namonoŋ kolooŋ laligojuti, niinoŋ mono ii kuuya mindiriŋ somoŋgoŋ oŋomaŋa ano Kraist kuuŋ mube kuuya yoŋoo waŋgia motooŋgo kolooŋ laligowaa.”

11 Anutunoŋ waladeeŋ iyaŋaa uutaa so qaa somoŋgorota eji, mono areŋ iikawaa so kuukuu qaaya jero iwoi kuuya kolooŋkeja. Iyaŋaa areŋa iikawaa so walawala Juuda kanageso nono iyaŋaa buŋa kolooŋ laligowombaajoŋ jeŋ tegoŋ nonoono. Kawaa so tosia anana Kraistwo qokotaaniŋ metogoŋ nonono iwaanoŋ oyaŋboyaŋ akadamu ii borosamo kaaŋa buŋa qeŋ aoŋ laligojoŋ. 12 Juuda kanageso nononoŋ Kraistnoŋ galeŋ koma nonombaatiwaajoŋ mamboma walawala jejeromoŋromoŋ ama muŋ laligoŋ kouniŋi, iinoŋ anana Anutuwaa ku-usuŋa buŋabuŋayawo ii mepeseeŋ laligowombaajoŋ ama meweeŋgoŋ nonono.

13 Waba kantri oŋoonoŋga tosianoŋ kaaŋagadeeŋ Kraistwo toroqeŋ qokotaagi. Hamoqeqewaa Oligaa Buŋaya jegi qaa hoŋa ii moma uugia meleeŋgi. Uŋa Toroya iinoŋ Anutu qaqabuŋayaa muŋgeŋ aiweseya kolooja. Uŋa ii wasiro kamaawaatiwaa qaa somoŋgoroti, iinoŋ mono ii uugianoŋ ano kemero. Kraist moma laariŋ mugi Anutunoŋ aiweseya kombombaŋa ii mokotaaŋ oŋono laligoju. 14 Anutunoŋ kanagesouruta Siwewaa oyaŋboyaŋ akadamu nonomambaa qaa somoŋgoroti, ii mewombaa aiweseya Uŋa Toroya ii wala ama nonono. Uŋa Toroya uunananoŋ ano laligojiwaajoŋ mono kokaeŋ moma kotiijoŋ: Anutunoŋ dowenana meŋ buŋauruta kolooniŋ era namonoŋga nunuano Siwenoŋ uma oyaŋboyaŋ mokoloowoŋa. Kawaajoŋ mono Anutuwaa ku-usuŋa buŋabuŋayawo ii mepeseeŋkeboŋa. Kiaŋ. b 

Poolnoŋ Anutu mepeseeŋ kokaeŋ qama kooliro:

15 Kanoŋ oyaŋboyaŋ mokoloowombaajoŋ ama niinoŋ Efesus oŋoojoŋ qama kooliŋkejeŋ. Oŋonoŋ Poŋ Jiisas pondaŋ moma laariŋ ejemba soraaya kuuya uugianoŋ jopagoŋ oŋomakejuti, tosianoŋ iikawaa buju qaaya jegi mobe. 16 Kawaajoŋ buju qaa ii mobeti, niinoŋ kaaŋagadeeŋ oŋoojoŋ ama Anutu mepeseeŋ laligoweti, ii mende mesaowe. Qaago. Niinoŋ qama kooliŋ kanoŋ romoŋgoŋ oŋomakejeŋ.

17 Romoŋgoŋ oŋoma Poŋnana Jiisas Kraistwaa Anutuya ii kokaeŋ qama kooliŋ muŋkejeŋ, “Oo Maŋnana ku-usuŋ Toya, gii mono Uŋaga Toroya ii Efesus alaurunana oŋomba. Uŋa ii uugianoŋ ana momakootogia qaita moŋ kolooro Anutuwaa kania awaagadeeŋ iŋisaano moma yagowuya. 18 Anutu, gii mono uugiaa jaaya meŋ asarina geeŋgaa Buŋagaa kania moma yagowuya.” Anutunoŋ iyaŋaa ejemba soraaya nonoojoŋ Siwe Buŋa ku-usuŋa buŋabuŋayawo ii nonomambaa qaa somoŋgoro oŋo iwoi ii mokoloowutiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ambutiwaajoŋ oŋoono. Jejeromoŋromoŋ aŋgi Jiisasnoŋ mombo asugiro akadamugiawo koloowuti, oŋo oyaŋboyaŋ iikawaa kania moma sorogowutiwaajoŋ qama kooliŋkejeŋ.

19 Moma laariŋ muniŋ Anutuwaa ku-usuŋa kotakotanoŋ uunananoŋ seiŋ gawoŋ meŋkeji, iikanoŋ mono somata qatawo tetegoya qaa kolooja. Oŋo iikawaa kania moma kotowutiwaajoŋ qama kooliŋkejeŋ. Esuŋmumuya damuyawo kanoŋ selenana kotoŋ inaaŋ nonomakeji, Anutunoŋ iikawaa usuŋa ii kokaeŋ qendeema nonono:

20 Anutunoŋ ku-usuŋa gawonoŋ ama Kraist meŋ gbiliŋ muro koomunoŋga waaro ano wano Siwe gomanoŋ uma sopaya sopaya liligoŋ jakeya jakeya uŋuuguŋ uro Anutunoŋ iyaŋaa boro dindiŋanoŋ duŋ rara mutuyanoŋ anota raja. 21 Ano jiŋkaroŋ duŋanoŋ rama ilawoila kuuyaa waŋnanaga nanja. Beŋ kawali galeŋ ano yoŋoo newogianoŋ jawiŋ, poŋ qereweŋa ano gawman kiap uuta ano kamakamaata ku-usuŋgiawo galeŋ koma nonomakejuti, Kraistnoŋ mono iyoŋoo wanjalegia kolooŋ korebore galeŋ koma oŋomakeja. Siwe gomanoŋ, namonoŋ ano yoroo batugaranoŋ galeŋ qa kuuya qama oŋoŋgi bosinjuti, Kraistnoŋ mono ii kuuya uŋuuguŋ uja. Balombaa kambaŋ kokaaŋanondeeŋ qaagoto, kanageŋ kambaŋ qaita moŋ kolooro laligoŋ uboŋati, iikanoŋ kaaŋagadeeŋ ilawoila kuuya galeŋ koma laligoŋ ubaa.

22 Anutunoŋ uŋa, ome, ejemba ano ilawoila kuuya ii meŋ kamaaŋ Kraistwaa baatanoŋ ama nonono laligoniŋ Poŋnana uuta kolooja. Anutunoŋ Kraist ii uumeleeŋ kanageso nonooma waŋnana nambaatiwaajoŋ kuuŋ muro laligoja. Iinoŋ kopagoŋ nonoma zioz ananaa waŋnana kolooro anana iwaa hoŋaa kana boboria koloojoŋ. Kraistnoŋ waŋnana kolooŋ aŋodeeŋ raro mende sokonagato, anana iwaa dondomoŋuruta kolooŋ iwo toroqeniŋ hoŋanoŋ asugiro sokonja. Kraistnoŋ kaaŋiadeeŋ ilawoila kuuyaa dondomoŋa moŋ kolooŋ toroqero korebore anana mono Anutuwaa akadamunanawo asuginiŋ sokoma kemakeja. Kiaŋ. c, d, e 

23 

Koomuyanoŋga gbiliŋ Kraistwo kotiiŋ laligojoŋ.

Copyright information for `KSR