a2Kol 3.12-13
b8Ond 68.18
c16Kol 2.19
d22Kol 3.9
f25Zek 8.16
g26Ond 4.4
h32Kol 3.13

Ephesians 4

Kraistnoŋ mindiriŋ nonono sele busu motooŋgo koloojoŋ.

Niinoŋ Pombo qokotaaŋ nama gawoŋa mewetiwaajoŋ kapuare ejaga koloojeŋ. Qaa ii jedaboroŋ uugia qaa kokanoŋ jeŋ kuujeŋ: Anutunoŋ nanamemeŋ akadamuyawo ama meŋ laligowutiwaajoŋ oŋoonoti, iikawaa so oŋo mono laaligo qaita moŋ laligowu. Mono uugia meŋ kamaaŋ ama qaa baatanoŋ kema ejemba gumbonjonjoŋ qaganoŋ ama oŋoma laligowu. Lombo mokosiŋgoŋ laligowu. Mono loloŋgoŋ bologaa kitia mende meleembuto, qaqaaŋgoŋ jopagoŋ aoŋ laligowu. Uŋa Toroyanoŋ uugia meŋ kululuuŋ luaewaa kasanoŋ somoŋgoŋ mindiriŋ oŋomakeji, oŋo mono uusoomoŋgo ii batugianoŋ ewaatiwaajoŋ kaparaŋ koma nambu.

Anutunoŋ oŋoonoti, iikanoŋ mono ororoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ jejeromoŋromoŋgia motooŋgo iikayadeeŋ ama oŋono mamboma laligoju. Iikawaa so oŋo kaaŋiadeeŋ Kraistwaa hoŋa sele busuya motooŋgo koloogi mono Uŋa Toroya motooŋgonoŋ inaaŋ oŋono laligowu. Poŋnana motooŋgonoŋ galeŋ koma oŋono ororoŋ moma laariŋ mugi oomulu motooŋgo iikayadeeŋ meŋ oŋoŋgi motooŋ kolooŋ laligoju. Anutunana motooŋgonoŋ kuuya maŋ koma nonomakeja. Iinoŋ iwoi kuuya kore nunuuguŋ Poŋnana uuta kolooŋkeja. Kaeŋ kolooŋ jeta teŋ kombombaajoŋ kuuya kuuŋ inaaŋ nonoma uunana so laaligo ano rama momo nonomakeja.

Iikawaa so ororoŋ Kraistwaa sele busu motooŋgo laligojonto, Kraistnoŋ kaleŋmoriaŋa uusiiŋaa so maama nonono. Gawoŋ memewaa momo kaleŋa kania kania ii motomotooŋ sonananoŋ mendeema nonono laligojoŋ. Kawaa qaaya ii kokaeŋ jegita Buŋa Terenoŋ eja,

“Iinoŋ eukanoŋ uma nama kapuare ejemba mamaga oŋono buŋauruta koloogi kaleŋa kaleŋa ii ejemba ananaajoŋ nonono.”
“Eukanoŋ uro,” Anutunoŋ qaa ii mono nomaembaajoŋ jero? Iikawaa kania ii kokaeŋ: Kraistnoŋ wala Siwenoŋga kamaaro. Mono namo dutanoŋ emukanoŋ kemero. 10 Kamaaroti, iinoŋ mono kaaŋagadeeŋ eleema eu uro. Uma Siwe gomambaa jakeya kuuya uŋuuguŋ qaganoŋ eukanoŋ uma laligoja. Iikanoŋ laligoŋ Siwe ano namowaa ilawoilaya kuuya ii esuŋanoŋ meŋ saa qeŋ kuuya sokondaboroŋ laligoja. 11 Kraistnoŋ ejemba ananaajoŋ momo kaleŋa kania kania kokaeŋ mendeema nonono: Gawoŋa mendeema nonono tosianoŋ wasiwasi ejemba waŋa (aposol) koloogi. Tosianoŋ gejatootoo ejemba (profet) koloogi. Tosianoŋ uukuukuu ejemba (ewanjelis) koloogi. Tosianoŋ eja to pasto ano boi qaqazu koloogi.

12 Kraistwaa sele busuya ii uumeleeŋ kanagesouruta. Nononoŋ yoŋoo uugia naŋgoniŋ kotikotii mokoloowutiwaajoŋ gawoŋa kaeŋ mendeema kuuŋ nonono. Kanageso soraaya anana kuuyanoŋ uuwaa gawoŋ mewombaajoŋ jojoridaboroŋ laligowombaajoŋ ama kaeŋ inaaŋ nonono. 13 Kaanoŋ kaeŋ gawoŋ morota morota meŋ laligoŋ Anutu moma laariŋ kanageŋ Meria moma yagoŋ iikanoŋ meŋ kululuuŋ aoŋ motooŋgo kolooŋ namboŋa. Anutuwaa momoya ano akadamu iwoiya kuuya ii koreyanoŋ Kraistwaanoŋ eja. Nononoŋ Kraistwaa kowinoŋa momoya ano esuŋa horoniŋ musuluŋgoŋ nonono somariiŋ seiŋ kotiiŋ laligoniŋ akadamuya maama nonono kuuya asugiro laligowoŋa.

14 Toroqeŋ naamade kaaŋa laligowombotiwaajoŋ Kraistnoŋ uunana kuuŋ iyaŋa kaaŋa akadamunanawo koloowoŋatiwaajoŋ inaaŋ nonomakeja. Naambora kaaŋa laligoniŋ qewoloŋ ejembanoŋ areŋ ii me ii ama mondoŋ tutugoŋ nonoŋgi tama kamaaŋ nunuroti, oŋo mono iikawaa so kolooŋ laŋ laligowubo. Haamonoŋ momosiiŋ ewaewaŋ kono kowenoŋ qindiiro sirinoŋ godomaruru laŋ wama kemaqeŋ-kaŋqeŋ ama simbiriŋsambaraŋ amakeja. Kawaa so baloŋ ejembanoŋ selenoŋ kuukuu ama unju meŋ momo tiliqiliawo mokolooŋ ejemba laŋ kuma oŋoŋgi jinjauŋ amakeju.

15 Iikawaa so laŋ mende laligowuto, qaa hoŋagadeeŋ pondaŋ jeŋ jopagoŋ aoŋ laligowu. Kaaŋa laligoŋ Kraistnoŋ waŋnana kolooji, kosogia mono iwaanoŋ mondoŋgogi kemero rindaŋgoŋ iwoi kuuya kanoŋ somariiŋ kotiiŋ akadamugiawo kolooŋ laligowu. 16 Kraistnoŋ waŋnana kolooŋ aŋaa sele busuya anana kuuya galeŋ koma nonono tokotokoya kuuyanoŋ sele busuya ano kana boria toroqeŋ somoŋgoŋ metulaŋgoŋ nonoŋgi motooŋ koloojoŋ. Esuŋ motomotooŋ eŋ nononjiwaa so mono gawonana meŋ kotiŋgoŋ jopagoŋ aoniŋ hoŋa sele busuya iikanoŋ kotiiŋ somariiŋkeja. Kiaŋ. a, b, c 

Asasagaa nanamemeŋ gbilia ama meŋ laligowu.

17 Kaaŋa koloojoŋiwaajoŋ niinoŋ Pombaa jeta meŋ galeŋ meme qaa kokaeŋ jewe moma yagowu: Uumeleembaa gadokopa ejemba uumomogia sooro kikisi kaaŋa kolooŋ eeŋ omaya laŋ laligoŋkejuti, oŋo mono iyoŋoonoŋ tani bologa ii mende toroqeŋ ama meŋ laligowu. 18 Uumeleembaa gadokopa ejemba yoŋoo uumomogia-noŋ tiiro Anutuwo laaligowaajoŋ sisau ama sooju. Momo bologanoŋ uugia gojoma duurotiwaajoŋ ama poumapou ama tompiŋ laligoju. Kawaajoŋ Anutuwaanoŋ laaligo kotiganoŋ mende qokotaaŋkejuto, iyaŋgiodeeŋ laŋ toontooŋ laligoju. 19 Galeŋgia mende meŋ aogi uugia gojondabororo gamu sayawo uŋuro laligoju. Uugia kaiseronoŋ somoŋgoŋ meŋ tilooŋ oŋono iwoi kaaŋaajoŋ laŋ aisooŋkeju. Iwoi meŋgo mewombaajoŋ otoko ama koposoŋgoŋkeju.

20 Yoŋonoŋ kaeŋ amakejuto, oŋo Kraistwo laaligowaa kania ii kaaŋa mende kuma oŋoŋgi mogi. 21 Oŋo qaa hoŋaa Toya Jiisaswo qokotaagi iikawaa so kania kuma oŋoŋgi hoŋa kokaeŋ moma yagogi: 22 Wala nanamemeŋgia walaga otaagi siiŋgia kombombaŋa bologanoŋ aŋgomokoloŋ ama oŋono tiwilaaŋ aowombaajoŋ aŋgi. Kana kuma oŋoŋgi mogiti, iikawaa so mono uugia walaga motogoŋ giliŋ gema qewu.

23 Uumomogia meŋ gbiligi koloŋaniŋ laligowutiwaajoŋ kana kuma oŋoŋgi. 24 Anutunoŋ anana aŋaa kaitaniaa so soraaya kolooŋ kotiiŋ laligowombaajoŋ mokolooŋ nonono. Uu gbiliaa laaligo solaŋa otaawombaajoŋ mono nonoono. Kawaajoŋ uu gbilia iikayadeeŋ mono bo koŋgi kemero laligowu. Kana ii kaeŋ kuma oŋoŋgi moma yagogi.

25 Kana kaeŋ ero anana Kraistwaa sele busuya motooŋgo iikawaa uutanoŋ daremuŋ kaaŋa toroqeŋ ala-ala kolooŋ laligojoŋ. Kawaajoŋ qaa qoloŋmoloŋgoya ii mono motogoŋ giligi kemero batugianoŋ qaa hoŋagadeeŋ kuuya amiŋ moma laligowu. 26 Temboma kukupirinoŋ ambuti eeŋ, mono kileŋ siŋgisoŋgo mende ambu. Iriŋgia soombaati, qaagia ii mono uulaŋawo weeŋ jaayanoŋ mende tegoŋ kemero jeŋ tegogi solaŋaniwa. 27 Kaeŋ Kileŋaa Toyanoŋ batugianoŋ koubabotiwaajoŋ qewagoŋ kambaŋ moŋ mende muŋ uulaŋawo yakariwu.

28 Moŋnoŋ yoŋgoro meme laligoroti, iinoŋ kaaŋa mombo mende amba. Kaeŋ qaagoto, mono iyaŋaa borianoŋ gawoŋ kaparaŋ koma meŋ laligowa. Gawoŋ meŋ aŋaa nene hinaya mokolooŋ saanoŋ afaaŋgoŋ ejemba wanaya naŋgoŋ oŋomakeba.

29 Qaa saga moŋ jegianoŋga mende kamaawato, qaa ejemba uugia naŋgoŋ meŋ kotiiwaati, mono iikayadeeŋ jeŋ laligowu. Ejemba qaagia moma uugia ejiwaa so qambaŋmambambaajoŋ amamaajuti, mono iikawaa so gejanono qaagia oŋoŋgi naaŋa moma qeaŋgowuyaga. 30 Anutunoŋ buŋauruta dowenana mero Siwenoŋ uboŋati, kambaŋ iikawaajoŋ aiweseya kombombaŋa mokotaaŋ oŋono uugianoŋ kemeŋ Anutuwaa muŋgeŋa kolooja. Kawaajoŋ Anutuwaa muŋgeŋa Uŋa Toroya ii mono wosobiri mende qeŋ mubu.

31 Oŋo mono uukaambo ano uuduuduu kuuya ii qetegoŋ giligi koriganoŋ raba. Uugerenoŋ mende juma oŋooro uugianoŋ aoŋ yoŋ qama jeŋ aowubo. Kaaŋagadeeŋ gemaqeqe qaa tokoroŋkota ii mende jewu. Aŋgonjora kania kanianoŋ uugia meŋ tiloowabotiwaajoŋ ii mono kuuya gema qegi korikori ewa. 32 Korikori ewato, ala-ala meŋ migigiiŋ aoŋ gumbonjonjoŋ qaganoŋ ama aoŋ laligowu. Kraistwo qokotaagi Anutunoŋ siŋgisoŋgogia mesaoŋ soŋgbama oŋonoti, oŋo mono iikawaa so toroqeŋ koposogia mesaoŋ aoŋ laligowu. Kiaŋ. d, e, f, g, h 

Copyright information for `KSR