a1Kol 3.20
b2-3Eks 20.12; Dut 5.16
c4Kol 3.21
d5-8Kol 3.22-25
e9Dut 10.17; Kol 3.25; 4.1
f14Ais 11.5; 59.17
g15Ais 52.7
h17Ais 59.17

Ephesians 6

Merabora ano nemuŋmaŋ oŋoo uusoomoŋgo

Merabora oŋoonoŋ nanamemeŋ dindiŋa ii kokaeŋ: Oŋo mono Pombo qokotaaŋ nemuŋmaŋwoigia yoroo jegara teŋ koma otaaŋ laligowu. Anutunoŋ jojopaŋ qaa 1-2-3 kawaa tetegoyanoŋ tawaya nonomambaajoŋ mende jero ejato, jojopaŋ qaa jaŋgo 4 ii dondomoŋawo. Wala kokaeŋ jeja, “Nemuŋmaŋwoiga mono goda qeŋ oroma laligowa.” Qaa ii teŋ koniŋ Anutunoŋ iwaa tawaya nonomambaa qaaya kokaeŋ somoŋgoro oogita eja, “Goda qeŋ orona Anutunoŋ toomoriaŋ gono toroqeŋ namonoŋ kambaŋ koriga laligowaa.”

Meraboraurugianoŋ uukanjaŋgiawo koloowubotiwaajoŋ maŋ oŋonoŋ mono qaanoŋ soya uuguŋ mende horoŋ kitoŋ oŋoma laligowu. Kaeŋ qaagoto, Pombaa Kana qaa teŋ kombutiwaajoŋ kuma oŋoma iikawaa so mindiŋgoŋ oŋoŋgi somariiwu. Kiaŋ. a, b, c 

Weleŋqeqe ano galeŋ oŋoo qambaŋmambaŋ qaa

Weleŋqeqe oŋo mono namonoŋ galeŋurugia yoŋoo qaagia Kraistwaa qaa kaaŋa teŋ koma siijaago siimeme mende amakebu. Qaagia uuguwubotiwaajoŋ sombugia moma jeneŋgiawo ororo laligowu. Uugianoŋ gbiŋgbaoŋ mende ambuto, mono boŋ qeŋ nama ama meŋ laligowu. Tourugianoŋ kondokondoowaa waŋ aŋgi ejembanoŋ iŋisosoroowutiwaajoŋ qaagoto, jaaqasue mesaoŋ uugia gawonoŋ ama meŋkebu. Kaeŋ ama Anutuwaa uusiiŋa otaaŋ Kraistwaa weleŋqeqe kaaŋa kolooŋkebu. Baloŋ ejembaga weleŋ qeŋ oŋonjonjeŋ Poŋ aŋa weleŋ qeŋ muŋkejoŋ. Kaeŋ moma gawoŋgia mono Pombaa jaanoŋ sokombaatiwaa so uuqeeaŋgowo meŋ laligowu.

Qaa koi mobu: Oŋoo batugianoŋ tosianoŋ gawoŋ toya laligoju ano tosianoŋ tourugia ii tawagia qaa eeŋ weleŋ qeŋ oŋoma kamaaŋqeqeta laligoju. Ii kileŋ daeŋ yoŋonoŋ gawoŋ awaa ii me ii meŋkejuti, Anutunoŋ mono iikawaa tawaya oŋono buŋa qeŋ aowuya. Qaa ii mono romoŋgoŋ laligowu.

To ano weleŋqeqe oŋoo Poŋgia motooŋgo iinoŋ Siwe gomanoŋ laligoja. Iinoŋ ejemba tosaaŋa mende iŋisosorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakejato, so motooŋgonoŋ gosiŋ qaanana jeŋ tegoŋ nonombaa. Galeŋ oŋo ii moma kotojutiwaajoŋ mono weleŋqeqe alaurugia yoŋowo wasombura maayanoŋ aoŋ so motooŋgo ama oŋoma horoŋ ureeŋ memetorotoro mesaoŋ laligowu. Kiaŋ. d, e 

Anutuwaa jurujambaŋ kuuya meŋ laligowu.

10 Terena oodaboromambaajoŋ ama qaa kokaeŋ oojeŋ: Oŋo Pombo qokotaaŋ naŋgi ku-usuŋa somatanoŋ mono inaaŋ naŋgoŋ oŋono kotiiŋkebu.

11 Kileŋaa Toyanoŋ selenoŋ kuukuuwaa momo areŋ kania kania amakeji, oŋo ii jaasewaŋ qeŋ kotakota nambutiwaajoŋ mono Anutuwaa jurujambaŋ kuuya meŋ koŋgi kemero laligowu.

12 Nononoŋ baloŋ ejemba sa busugiawo yoŋowo manja mende aoŋkejonto, beŋ kawali galeŋ ano koŋhaamo bologa bologa tuarenjeŋ ama oŋombombaajoŋ nanjoŋ. Beŋ kawali galeŋ bologa namo sombiŋ batugaranoŋ jiŋkaroŋ duŋgianoŋ nama poŋ kaaŋa galeŋ komakejuti, ii mono qotogoŋ qetama oŋomakejoŋ. Kaaŋagadeeŋ poŋ qereweŋa boi uuta ano kamaaŋqeqeta batunananoŋ paŋgamambaa ometotombaa eja geria laligoŋ ilawoila kuuya galeŋ komakejuti, nononoŋ mono iyoŋowo manja qeŋkejoŋ. 13 Kawaajoŋ tuarenjeŋ ama oŋombombaajoŋ mono Anutuwaanoŋ jurujambaŋ kuuya meŋ koŋgi kemero nambu. Kaeŋ naŋgi kereurugia kambaŋ bologanoŋ uŋuwombaajoŋ alanzaŋ koumakebuti, kambaŋ iikanoŋ mono saanoŋ afaaŋgoŋ manja qeŋ riitama oŋombu ano manja qegi tegoro saanoŋ gomaŋ baloŋgianoŋ wakasiiŋ nambu.

14 Jurujambaŋgia mono kokaaŋa kaya mouma aowu: Qaa hoŋagadeeŋ jejeta iikanoŋ mono irimuŋgaŋ kaaŋa iiŋgianoŋ somoŋgoŋ nambu. Nanamemeŋ solaŋa soro ii totogianoŋ reeŋ maleku kaaŋa koma sopa somoŋgoŋ aoŋ nambu. 15 Kana esu mouma saanoŋ rindaŋgoŋ riiŋ kemakejoŋ. Kawaa so oŋo mono luaewaa Buŋa jeŋ seiwombaajoŋ jojorigi iikanoŋ nemuŋ koma oŋombaa. 16 Jurujambaŋ iikawo toroqeŋ sumaŋ waŋa qata momalaari ii mono buŋa qeŋ aoŋ suulaŋ besaaŋ namakebu. Kileŋaa Toyanoŋ ninidoŋ siwisewe nonomambaajoŋ moma tiwo wasaya motoŋkeji, iikawaa aŋgobato geria kuuya mono reeŋ iikanoŋ qewagoŋ aŋgoŋ koma aoŋkebu.

17 Anutuwaa Hamoqeqe Toya ii mono buŋa qeŋ aowu. Buŋa qeŋ aoŋ mombo letombuti, doŋhamo ii mono waŋgianoŋ aeŋ waŋkou kaaŋa mougi turuŋ aŋgoŋ koma oŋomakebaa. Uŋa Toroyanoŋ manjawaa soo somata nononji, ii Anutuwaanoŋ Buŋa qaa. Ii kaaŋagadeeŋ mono buŋa qeŋ aoŋ uu wombogianoŋ ama manja iikanoŋ qeŋkebu. 18 Jurujambaŋgia kuuya ii mouma aoŋ mono kambaŋ so Anutu qama kooliŋ qisiŋ laligowu. Uŋa Toroyanoŋ kondooŋ inaaŋ oŋomakejiwaa so mono welema saama muŋkebu. Mono pondaŋ uugbiligbili laligoŋ suulaŋ Anutuwaa ejemba soraaya kuuya yoŋoojoŋ ama kaparaŋ koma qama kooliŋkebu.

19 Noojoŋ kaaŋagadeeŋ kokaeŋ qama kooliŋkebu, “Anutu, gii mono qaa kota dindiŋa Pool muna goo Oligaa Buŋaga aasaŋgoya ii qaa jetanoŋ jewaatiwaa so jeŋ asariŋ awasaŋkakagadeeŋ nama uukuukuu meŋ oŋomakeba.” 20 Niinoŋ Oligaa Buŋa iikawaajoŋ ama Anutuwaa jotamemeya eja waŋa koloojento, gawoŋa meŋkejeŋiwaajoŋ ama kambaŋ kokaamba kapuare mirinoŋ rajeŋ. Kawaajoŋ Buŋa qaa ii Anutuwaa jaanoŋ sokombaatiwaa so awasaŋkakagadeeŋ jeŋ laligomambaajoŋ mono qama kooliŋ laligowu. Kiaŋ. f, g, h 

Yeizozo qaa tetegoya

21 Wombo alana Tikikus iinoŋ noo sunduna ano mobuya. Iinoŋ Pombo qokotaaŋ gawoŋa membiri-qembiria qaa meŋkeja. Kokanoŋ nomaeŋ ama meŋ ramakejeŋi, ii kuuya iŋijoro oŋo kaaŋagadeeŋ ii mobu. 22 Nononoŋ nomaeŋ rama laligojoŋi, oŋo sundu ii mobutiwaajoŋ Tikikus wasiŋ mube Efesus oŋoonoŋ kawaa. Iinoŋ kaŋ uluŋkoleŋ meŋ oŋono saanoŋ bonjoŋ laligowu.

23 Maŋnana Anutu ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ mono uumeleeŋ alaurunana oŋo luae qeŋ uunoŋ jopagoŋ oŋoma momalaarigia meŋ kotiiŋkeba. 24 Ejemba Poŋnana Jiisas Kraist kambaŋ tetegoya qaa jopagoŋ laligowuti, Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono kuuya oŋowo eŋ eŋ ubaa. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR