Genesis 18

Saara mera mewaatiwaa qaaya Anutunoŋ jero.

Aabrahamnoŋ Mamre gomanoŋ jujuu gere somasomata iyoŋoo batugianoŋ laligoro Poŋnoŋ asugiŋ muro. Weemboria moŋ iikanoŋ weeŋ jeta kotakota qero Aabrahamnoŋ opo sel kuuŋaa qaayanoŋ raro. Rama ataama uuŋ iiro eja karooŋanoŋ bataageŋ naŋgi. Naŋgi iŋiima opo sel kuuŋ qaayanoŋga alanzaŋ waama joujoloŋgia jeŋ uŋuamambaajoŋ sararagoŋ bobogariŋ keno. Kema waegia meŋ simiŋ kuma namonoŋ usugoŋ kemero.

Kemeŋ kokaeŋ jero: “Oo poŋuruna, niinoŋ oŋoo weleŋqeqegia kolooŋ oŋoo jaagianoŋ kaleŋ moriaŋ mokolooŋ laligojeŋi eeŋ, oŋo mono nii mende nuuguŋ kembu. Nii oŋoo weleŋqeqegia kolooŋ saanoŋ apu moŋ meŋ kaŋ oŋombe kanagia soŋgbama gere kokawaa umuganoŋ rama haamo mewu. Nii saanoŋ nene melaa moŋ meŋ kaŋ oŋombe newuya. Iikanoŋ meŋ kotiiŋ oŋonogo saanoŋ kana mombo toroqeŋ kembuya. Niinoŋ koi kaandiaga laligowe oŋo nii goda qeŋ noma kajutiwaajoŋ saanoŋ weleŋ qeŋ oŋomaŋa.” Kaeŋ jero meleema kokaeŋ jegi: “Daŋgiseŋ, jejaŋiwaa so kaeŋ saanoŋ amboŋa.”

Kaeŋ jegi Aabrahamnoŋ uulaŋawo bobogariŋ sel kuuŋ uutanoŋ kema uma Saara kokaeŋ ijoro: “Gii mono uulaŋawo flaua awaa totooŋ gomba (sapalaŋ) karoombaa so meŋ meleema yoŋoojoŋ bered oowa.” Kaeŋ jeŋ uulaŋawo bulmakao tuuŋnoŋ kema bulmakao doŋa busuya loota meweeŋgoŋ weleŋqeqeya moŋ muro kanaiŋ uulaŋawo qeŋ kojoŋgoŋ ooro. Ii ooro tegoro ii, kele kosiga ano aju apuya tosia meŋ kema eja ragiti, iyoŋoo bagianoŋ ano. Bagianoŋ ano neŋ ragi iyaŋa kambaŋ kanoŋ kosogianoŋ gere kanianoŋ galeŋgia nano.

Nano kokaeŋ qisiŋ mugi: “Embaga Saara ii dakanoŋ?” Qisiŋ mugi jero: “Ii opo sel kuuŋ uutanoŋ endu raja.”

10  a  Kaeŋ jero eja yoŋoonoŋga moŋnoŋ kokaeŋ ijoro: “Yambu motooŋgowaa so tegoro niinoŋ oŋanoŋ eleema koi kawe embaga Saaranoŋ mono meriawo kolooŋ laligowaa.” Kaeŋ ijoroto, Saaranoŋ opo sel kuumbaa qaa ootayanoŋ loyaa gematanoŋ nama qaa ii gejianoŋ kemero moro. 11 Aabraham ano Saara yoronoŋ ejemba waŋa koloori yambugaraa jaŋgoyanoŋ somata kolooro laligori. Saaranoŋ koimbaa aima laligoroti, iikawaa kambaŋanoŋ mono uugudabororo. 12  b  Kawaajoŋ Saaranoŋ ii moma uutanoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jomoro: “Niinoŋ mono emba waŋa soosooliya koloowe lona eja poŋnanoŋ kaaŋiadeeŋ eja waŋa kolooro iwo ewotatiwaa naaŋanoŋ mombo asugiŋ nonaga me qaago?”

13 Kaeŋ romoŋgoro Poŋnoŋ Aabraham qisiŋ muŋ kokaeŋ ijoro: “Saaranoŋ naambaajoŋ jomoma kokaeŋ romoŋgoja: ‘Nii emba waŋa totooŋ kolooŋ oŋanoŋ merabora mewenaga me?’ 14  c  Poŋnoŋ iwoi mombaajoŋ mende totooŋ osiŋkeja. Kawaajoŋ jejeŋi, ‘Yambu motooŋgowaa so tegoro niinoŋ oŋanoŋ eleema koi kawe Saaranoŋ mono meriawo kolooŋ laligowaa.’”

15 Saaranoŋ keeta moma ii qaloweeŋ kokaeŋ ijoro: “Nii mende jomojeŋ.”

Kaeŋ jeroto, Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro: “Qaago, gii mono oŋanoŋ jomojaŋa.” Kaeŋ.

Aabrahamnoŋ Sodom taombaajoŋ qama kooliro.

16 Kaeŋ jero eja karooŋ yoŋonoŋ waama oromesaoŋ Sodom taonoŋ baageŋ eleema kembombaajoŋ aŋgi. Aabrahamnoŋ kaaŋiadeeŋ ii oŋoomambaajoŋ yoŋowo motooŋ keŋgi. 17 Poŋnoŋ iyaŋaajoŋ kokaeŋ jero: “Nii iwoi amambaajoŋ mojeŋi, qaa ii alana Aabrahambaa jaanoŋ saanoŋ mende mesaŋgomaŋa. 18 Kokaembaajoŋ ii mesaŋgomambaajoŋ amamaajeŋ: Aabrahamnoŋ noo alana qaita moŋ. kolooja. Iinoŋ kolooŋ seisei kondooro kanageso somata ku-usuŋgiawo kolooŋ laligowuya. Noo kotumotuenanoŋ mono iwaajoŋ ama namowaa kanageso tuuŋa kuuya yoŋoo qagianoŋ uro oyaŋboyaŋ mokoloowuya. 19 Niinoŋ ii kokaembaajoŋ meweeŋgoŋ muwe: Iinoŋ meraborauruta ano gbiliuruta iwaa gematanoŋ kolooŋ laligoŋ ubuti, ii mono Pombaanoŋ kana iŋisaama nanamemeŋ dindiŋa sokomakeji, ii otaawutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋoma laligowaa. Kaeŋ laligoro qaaya teŋ koma otaaŋ laligowuti eeŋ, Poŋ niinoŋ Aabrahambaajoŋ iwoi asugiwaatiwaajoŋ jeŋ somoŋgoweti, iikanoŋ mono kuuya hoŋawo kolooŋkebaa.”

20 Poŋnoŋ aŋodeeŋ kaeŋ jeŋ toroqeŋ Aabraham kokaeŋ ijoro: “Sodom ano Gomora yoŋonoŋ siŋgisoŋgo lombotawo biŋawo ama laligogi kakasililiŋ somata uuta asugiro mamaganoŋ iikawaajoŋ qama saamakeju. Kawaajoŋ yoŋoo siŋgisoŋgogiaa qaayanoŋ mono somariiŋ uuta totooŋ kolooja. 21 Kawaajoŋ nii mono yoŋoonoŋ kemeŋ kaniagia iimaŋa. Kakasililiŋ aŋgitiwaajoŋ ama mamaganoŋ noo jaananoŋ qama saama laligogiti, ii kuuya oŋanoŋ aŋgi me qaago, niinoŋ ii gosiŋ momambaajoŋ mojeŋ.”

22 Kaeŋ jero eja woiyanoŋ eleema Sodom baageŋ kenito, Aabrahamnoŋ toroqeŋ Pombaa jaasewaŋanoŋ nano. 23 Nama Pombaa kosianoŋ kema kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii ejemba solaŋa ano ejemba aŋgonjoragiawo ii motooŋ tiwilaaŋ oŋomambaajoŋ jejaŋ me? 24 Taoŋ iikanoŋ ejemba solaŋa 50 laligojuti eeŋ, gii ii oŋanoŋ meŋ kileeŋ oŋomambaajoŋ jejaŋ me? Taoŋ ii yoŋoojoŋ ama iŋiima koboonaga me qaago? 25 Gii mono kaeŋ amambaajoŋ amamaanaga. Ii yamageŋ! (qaago totooŋ!) Giinoŋ ejemba solaŋa ii ejemba aŋgonjoragiawo yoŋowo motooŋ mindiriŋ uŋuna mende sokombabo. Iyoŋowo motooŋ komuwubo. Giinoŋ namo ejemba kuuya nonoo qaanana jeŋ tegoŋkejaŋi, iikawaajoŋ mono geeŋgaa kanaga dindiŋa otaana sokombaa.”

26 Aabrahamnoŋ kaeŋ ijoro Poŋnoŋ meleema kokaeŋ jero: “Niinoŋ Sodom taonoŋ ejemba solaŋa 50 mokolooŋ oŋomaŋati eeŋ, iyoŋoojoŋ ama taoŋ kuuya ii saanoŋ iŋiima koboomaŋa.”

27 Kaeŋ jero Aabrahamnoŋ mombo kokaeŋ ijoro: “Poŋ, nii kikisi sububuŋ omaya kaaŋa koloojento, kileŋ qaa kotiga Poŋna goonoŋ kuuŋ jejeŋ. Ii mende sokonjato, ii kileŋ moma nomba. 28 Taoŋ iikanoŋ ejemba solaŋa 50 qaagoto, 45 laligowuyagati eeŋ, giinoŋ ejemba 5 yoŋoojoŋ ama taoŋ kuuya ii kileŋ tiwilaaŋ oŋombaga me qaago?” Kaeŋ ijoro Poŋnoŋ kokaeŋ jero: “Niinoŋ ejemba solaŋa 45 iikanoŋ mokolooŋ oŋomaŋati eeŋ, taoŋ ii mono mende meŋ kileemaŋa.”

29 Aabrahamnoŋ duŋanoŋ mombo qaa kokaeŋ ijoro: “Ejemba solaŋa 40 taoŋ iikanoŋ mokolooŋ oŋombagati eeŋ, mono nomaeŋ anaga?” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno: “Ejemba 40 yoŋoojoŋ ama taoŋ ii mende meŋ kileemaŋa.”

30 Kaeŋ ijoro jero: “Oo Poŋ, uuga waababoto, niinoŋ mombo qaa gijomambaajoŋ mojeŋ. Ejemba solaŋa 30 taoŋ iikanoŋ mokolooŋ oŋombagi eeŋ, mono nomaeŋ anaga?” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno: “Ejemba solaŋa 30 taoŋ iikanoŋ mokolooŋ oŋomaŋati eeŋ, niinoŋ mono taoŋ ii mende meŋ kileemaŋa.”

31 Aabrahamnoŋ toroqeŋ kokaeŋ ijoro: “Poŋ, nii qaa kotiga Poŋnaajoŋ kuuŋ jejeŋ. Ii mende sokonjato, ii kileŋ moma nomba. Ejemba solaŋa 20 ii taoŋ kanoŋ mokolooŋ oŋombagi eeŋ, gii mono nomaeŋ anaga?” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Ejemba 20 iyoŋoojoŋ ama taoŋ ii mende meŋ kileemaŋa.”

32 Kaeŋ jero Aabrahamnoŋ mombo kokaeŋ qisiro: “Oo Poŋ uuga waababoto, niinoŋ mombo somaŋa motooŋgo koi qaa gijomambaajoŋ mojeŋ. Ejemba solaŋa 10 iikanoŋ mokolooŋ oŋombagi eeŋ, mono nomaeŋ anaga?” Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Ejemba 10 iyoŋoojoŋ ama taoŋ ii mende meŋ kileemaŋa.” 33 Kaeŋ amiŋ mori tegoro Poŋnoŋ Aabraham mesaoŋ keno iinoŋ mombo eleema mirianoŋ karo. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR