Genesis 19

Sodom ano Gomora yoŋoo aŋgonjora laaligogia

Siwe gajoba woi ii Aabraham mesaoŋ kema mare kolooro Sodom keuri. Keuri Lootnoŋ taombaa kiropo naguyanoŋ raro. Rama iriima waama joujoloŋgara jeŋ uruamambaajoŋ kema namonoŋ simiŋ kuma usugoŋ kemero. Kemeŋ kokaeŋ jero: “Oo eja poŋwoina, oro saanoŋ weleŋqeqegara noo mirinoŋ kaŋ kanagara soŋgbambe niwo motooŋ ewoŋa. Eŋ waama saanoŋ umugawodeeŋ kana toroqeŋ kembao.” Kaeŋ jeroto, yoronoŋ kokaeŋ ijori: “Qaago, noro saanoŋ qenjaaro sombeŋ moŋnoŋ kema ewota.”

Kaeŋ ijorito, Lootnoŋ kotiiŋ kaparaŋ koma uruama aŋaa mirianoŋ kema ugi. Uma weleŋqeqeuruta jeŋ kotoŋ oŋono bered yiistya qaa oogi. Kaaŋagadeeŋ nembanene naaŋawo meagoŋ ooŋ oroŋgi neri.

Ii neŋ gaoŋ ewowaa ani iikanondeeŋ Sodom ejembanoŋ kaŋ miri ii liligogi. Sodom taombaa bakaya kuuya iikanoŋa ejemba waŋa ano sagbili ii donoŋ donoŋ ambembo horoŋ kougi. a  Kouma Lootwaajoŋ kokaeŋ qagi: “Eja woi mare goonoŋ kajaoti, ii daeŋgeŋ? Eja nono yorowo serowiliŋ ambombaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ mono ii uruama nonoonoŋ kamaawu.”

Kaeŋ qagi Lootnoŋ nagu metama yoŋoonoŋ kemeŋ gematanoŋ nagu kono. Nagu koma kokaeŋ iŋijoro: “Alauruna, kaeŋ qaago. Sili kilega ii mono mende ambu. Mobu. Noo borawoina woi saraŋ laligoŋ kambaŋ moŋnoŋ ejawo mende eri. Ii saanoŋ oŋoojoŋ uruama kamaawe naa iwoiga ambombaajoŋ mojuti, ii saanoŋ siiŋgia metogowu. Kaento, noo miri waareŋanoŋ eja woi urualeema sopa somoŋgoŋ oronji, iiga mono iwoi kilega moŋ mende totooŋ ama orombu.”

Kaeŋ iŋijoroto, yoŋonoŋ kokaeŋ meleema tereema qagi: “Mono togowa. Giinoŋ koi kaŋ wabaya laligoŋ geeŋgaajoŋ moroga jeŋ mona uro nonoga pondaŋ jeŋ kotoŋ nonomambaajoŋ mojaŋ? Yoronoŋ mende kamaawaoti eeŋ, mono geeŋgo nonoonoŋ kana kakasililiŋ tokoroŋkota ama gomboŋa.” Kaeŋ jeŋ Loot utaŋgi gemagema keno uma miri naguya qosombombaajoŋ ama naŋgi.

10 Kaeŋ ama naŋgito, eja woi yoronoŋ borogara boraama Loot horoŋ giliri miri uutanoŋ uro nagu koni. 11  b  Nagu koma nama eja somata melaa miri naguyanoŋ seleeŋgeŋ naŋgiti, ii qaagaranoŋ jeri jaagia gooro jibujabu qeŋ nagu mokoloowombaajoŋ koromojoroŋ ama moŋgama amamaagi. Kiaŋ.

Lootnoŋ Sodom gomaŋ mesaoro.

12 Eja woi yoronoŋ Loot kokaeŋ ijori: “Gii merauruga, qegaborauruga ano tinitosauruga tosaaŋa kuuya taoŋ kokanoŋ laligojuti, ii mono uŋuana taoŋ koi mesaoŋ kembu. 13 Nono taoŋ koi meŋ kileeŋ kondemondeemboŋa. Kanageso koi yoŋoo kakasililimbaajoŋ mamaganoŋ Pombaa jaanoŋ honoŋa qaa qama saama laligogi. Kawaajoŋ iinoŋ wasiŋ norono gomaŋ koi meŋ kileeŋ kondemondeembojoŋ koi kajo.”

14 Kaeŋ ijori moma Lootnoŋ kema qega buŋawoita borawoita orombaotiwaajoŋ jero laligoriti, ii kokaeŋ irijoro: “Oro mono alanzaŋ waari gomaŋ koi mesaoŋ kemboŋa. Poŋnoŋ taoŋ koi tiwilaaŋ kondemondeemambaajoŋ anja.” Kaeŋ irijoro yoronoŋ qaa ii mori goŋgeegee tani kolooro.

15 Gomaŋ weŋgeraŋ suluro Siwe gajoba woi yoronoŋ Loot horoŋ kuuŋ muŋ kokaeŋ jeri: “Anutunoŋ Sodom yoŋoo siŋgisoŋgogiaa iroŋa meleema taoŋgia kondemondeembaa. Giinoŋ yoŋowo motooŋ tiwilaawabotiwaajoŋ mono uulaŋawo waama embaga ano borawoiga giwo rajaoti, ii uŋuama taoŋ koi mesaowu.”

16  c  Kaeŋ jeri Lootnoŋ toroqeŋ ezelobezelo ano eja woi yoronoŋ Lootwaa boria qelanjiŋ meŋ embia ano borawoita yoŋoo borogia kaaŋiadeeŋ qelanjiŋ meŋ uŋuama taoŋ seleeŋgeŋ keŋgi. Poŋnoŋ kaeŋ kiaŋkomuŋ oŋono. 17 Taoŋ seleeŋgeŋ keŋgi eja woi iyoroonoŋga moŋnoŋ qaa kokaeŋ jero: “Laaligogia aŋgoŋ kombutiwaajoŋ oŋo mono uulaŋawo misiŋgoŋ kemaliwu. Gemagianoŋ mende eleema uuŋ dindiŋagadeeŋ kema baloŋ korianoŋ endu keuma kanoŋ kaaŋagadeeŋ doroŋ mende ambu. Tiwilaawubotiwaajoŋ mono baaŋanoŋ eu uma misiŋgoŋ kemaliwu.”

18 Kaeŋ jeroto, Lootnoŋ kokaeŋ jero mori: “Oo Poŋna, gii mono kaeŋ ambombaajoŋ mende jewa. 19 Gii waŋ taraana somoŋgoŋ kiaŋkoomu somata qendeena goo jaanoŋ oŋanoŋ kaleŋ moriaŋ mokolooŋ weleŋqeqega koloojento, moba, niinoŋ baaŋanoŋ eu misiŋgoŋ kemalimambaajoŋ amamaamaŋa. Kondemondeeŋ koinoŋ noo qananoŋ uro komumambotiwaa toroko mojeŋ. 20 Moba, taoŋ melaa moŋ endu ero iijaŋi, iikanoŋ koriga qaagoto, saanoŋ kemboŋatiwaa so kolooja. Kawaajoŋ saanoŋ jena iikanoŋ misiŋgoŋ kemaliŋ qeaŋgoŋ laligowoŋa. Gomaŋ melaada ii iina kosere ero iikanoŋ saanoŋ kema waŋ taraanana somoŋgowoŋa.”

21 Kaeŋ jero moma moŋnoŋ kokaeŋ meleeno: “Ii awaa! Qaa jejaŋi, iikawaajoŋ kaaŋagadeeŋ saanoŋ wambelaaŋ gomaŋa. Taoŋ melaa iikawaajoŋ jejaŋi, ii mende meŋ kileemaŋa. 22 Ii mende meŋ kileemaŋato, oŋo mono uulaŋawo iikanoŋ misiŋgoŋ kemaliwu. Iikanoŋ mende keugi kambaŋ batuya kokaamba niinoŋ iwoi moŋ amambaajoŋ amamaamaŋa. Oŋo wala iikanoŋ keugi iikawaa gematanoŋ saanoŋ jeŋ kotowe kondemondeeŋ asugiwaa.” Lootnoŋ taombaajoŋ ‘melaada’ jerotiwaajoŋ ama taoŋ iikawaa qata ii Zoar (melaada) qagita eja.

Poŋnoŋ Sodom ano Gomora kondemondeeno.

23 Weeŋ kouro Lootnoŋ Zoar taonoŋ keuro. 24  d  Keuro Poŋnoŋ jero sombinoŋa salfa jamo geriawonoŋ ii koŋ kaaŋa Sodom ano Gomora yoŋoo qagianoŋ kamaaŋ turuŋ oŋono. 25 Turuŋ oŋoma kanoŋ taoŋ woi ii ano gomaŋ koria kuuya kosogaranoŋ eji, ejemba kuuya iikanoŋ laligogiti ano gere kasa iwoi toŋgoŋa baloŋ iikanoŋ eroti, ii meŋ kileeŋ oŋondabororo. 26  e  Lootwaa embianoŋ loya otaaŋ kema mombo eleema gematanoŋ uuŋ iikanondeeŋ letoma sii jamo kolooŋ tando kaaŋa nano.

27 Aabrahamnoŋ umugawodeeŋ waama wala Pombaa jaasewaŋanoŋ nama qaa amiŋ moriti, iikanoŋ keno. 28 Iikanoŋ kema nama Sodom, Gomora ano gomaŋ koria somata kuuya kaambaageŋ uuro keno baloŋ iikanoŋ kaaso injaŋa somatanoŋ kululuuŋ waaro iiro. Ii gere somata jeŋ kaaso somata waamakeji, iikawaa so kolooro. 29 Anutunoŋ baloŋ koria iikawaa taoŋa taoŋa meŋ kileeŋ kondemondeenoti, kambaŋ iikanoŋ Aabraham romoŋgoŋ muro. Beeta Lootnoŋ taoŋ iikanoŋ laligoro ii meleeno kemebombaajoŋ aŋgi Anutunoŋ kambaŋ iikanoŋadeeŋ jeŋ kotoro Loot kondemondeeŋ iikawaa uutanoŋga wama kagi. Kiaŋ.

Moab ano Amon kanageso yoŋoo kanagia

30 Lootnoŋ Zoar taonoŋ laligomambaa toroko moro. Kawaajoŋ borawoita uruama Zoar mesaoŋ baloŋ baaŋawo kanoŋ kema ragi. Borawoita woi yorowo kobaa uutanoŋ eŋ waama laligogi. 31 Iikanoŋ laligoŋ borata somatanoŋ kambaŋ moŋnoŋ kogaajoŋ kokaeŋ jero: “Anaraa maŋnaranoŋ eja waŋa kolooja. Ejembanoŋ gomaŋ so agimiŋ aoŋ merabora mokolooŋ oŋomakejuto, baloŋ kokanoŋ eja moŋ norombaatiwaajoŋ mende laligoja. 32 Kawaajoŋ saanoŋ kana maŋnara wain apu muri neŋ uuta eŋkaloloŋ kolooro iwo eŋ koro ama gbili mokoloori kanagesonananoŋ toroqeŋ laligowuya.”

33 Kaeŋ jeŋ gomantiiŋa iikanoŋadeeŋ maŋgara wain apu muri nero. Neŋ uuta eŋkaloloŋ kolooro datanoŋ kema iwo ero. Naa kambanoŋ kooroŋanoŋ karoti ano naa kambanoŋ waaroti, ii maŋanoŋ mende moro.

34 Eŋ waama borata somatanoŋ koga kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ woraŋ gomantiiŋa maŋnawo ejeŋa. Saanoŋ kete gomantiiŋa kaaŋagadeeŋ wain apu mombo muri neŋ uuta eŋkaloloŋ kolooro giinoŋ mono kema iwo ewao. Kaeŋ eŋ maŋnaraanoŋa koro ama gbili mokoloori kanagesonananoŋ toroqeŋ laligowuya.”

35 Kaeŋ jeŋ gomantiiŋa iikanoŋ kaaŋagadeeŋ maŋgara wain apu muri nero. Neŋ uuta eŋkaloloŋ kolooro koganoŋ kema iwo ero. Naa kambanoŋ kooroŋanoŋ karoti ano naa kambanoŋ waaroti, ii maŋanoŋ mende moro.

36 Kaeŋ anitiwaajoŋ motooŋgara maŋgaraa koro ani. 37 Borata somatanoŋ mera ejaga meŋ qata Moab (maŋnaanoŋa) qaro. Moab iwaa gbiliurutanoŋ kolooŋ seisei ama kougi kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ qagia Moab kanageso qamakejoŋ. 38 Borata gosoganoŋ kaaŋiadeeŋ mera ejaga meŋ qata Ben Ami (kanagesonaa meria) qaro. Eja iikawaa gbiliurutanoŋ kolooŋ seisei ama kougi kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ qagia Amon kanageso qamakejoŋ. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR