Genesis 24

Aisakwaa embia Rebeka ii wama kagi.

Aabrahamnoŋ eja waŋa kolooro Anutunoŋ iwoi kuuya ama meroti, iikanoŋ ii kotuegoŋ muro laligoŋ kouro. Kaeŋ ama kambaŋ moŋnoŋ miriaa weleŋqeqe jawiŋa waŋa, miria uutanoŋ ilawoila eŋ muroti, iikawaa galeŋa iwaajoŋ qaa kokaeŋ jero, “Gii mono qaaga jeŋ kotiiwaatiwaajoŋ boroga noo tawonaa baatanoŋ amba. Kaeŋ ama Poŋ, Siwe ano namo yoroo Anutugaraa qatanoŋ jojopaŋ qaa kokaeŋ jewa: Niinoŋ Keinan kanageso yoŋoo batugianoŋ koi laligojento, giinoŋ mono meranaa embia ii yoŋoo naaŋ boragiaga moŋ mende meŋ muba. Kaeŋ qaagoto, gii mono neenaa kantrinoŋ kema tinitosauruna yoŋoonoŋga merana Aisakwaa embiaga wama kawa.”

Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ kokaeŋ qisiŋ muro: “Kema jewe emba kanoŋ niwo baloŋ kokanoŋ kamambaajoŋ togowaati eeŋ, niinoŋ mono nomaeŋ amaŋa? Meraga Aisak wama kantri kanati, iikanoŋ mombo eleema kembota me qaago?”

Kaeŋ qisiŋ muro Aabrahamnoŋ kokaeŋ meleeno: “Qaago totooŋ! Gii noo merana wama kanoŋ mombo mende kembao. Siwewaa Poŋa Anutunoŋ nii maŋnaa mirinoŋ ano kolokoloo kantrinanoŋga qaa kokaeŋ jero mobe jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ nuano kawe: ‘Niinoŋ baloŋ koi mono goo gbiliuruga yoŋoo buŋa qeŋ oŋomaŋa.’ Kawaajoŋ iinoŋ mono Siwe gajobaya wasiro wala keno giinoŋ saanoŋ meranaa emba ii iikanoŋa wama kawa. Kema jena emba kanoŋ giwo kamambaa togowaati eeŋ, jojopaŋ qaaga koi kanoŋ mono mende toroqeŋ somoŋgoŋ gombaa. Noo merana ii mono mende totooŋ wama iikanoŋ eleema kembaota.”

Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ qaa ii jeŋ somoŋgoŋ muŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiimambaajoŋ boria somataya Aabrahambaa tawo baatanoŋ ano.

10 Kaeŋ jeŋ kotiiŋ nama somatayaanoŋ kamel 10 ano iwaa kowianoŋa iwoi akadamugiawo kania kania motooŋ mero. Ii meŋ mesaoŋ Noot Mesopotemia (Aram Naharaim)
Aram: qa ii kambaŋ kokaamba Siria qamakeju. Naharaim = apu gowoya woi (Yufreitis ano Taigris) iyoroo batugaranoŋ.
kantrinoŋ kema Naahornoŋ taoŋ laligoroti, iikanoŋ keuro.
11 Keuma taoŋ seleeŋgeŋ apu roŋa eroti, iikawaa kosianoŋ kameluruta oŋoono simiŋgia misigoŋ kemeŋ haamo megi. Weeŋ jaaya kememambaajoŋ ano taonoŋa emba yoŋonoŋ apu kosowombaajoŋ apu roŋanoŋ kaka kambaŋgia ii kolooro. 12 Iikanoŋ nama kokaeŋ qama kooliro: “Oo Poŋ, somatana Aabrahambaa Anutuya, gii mono kete toomoriaŋ noma somatana Aabrahambaajoŋ qaa jeŋ somoŋgonati, iikawaa hoŋanoŋ asugiwaa. 13 Moba, nii apu roŋ kosianoŋ kokanoŋ nambe taombaa emba saraŋurugia yoŋonoŋ apu kosowombaajoŋ kawuya.

14 Kagi kokaeŋ koloowaatiwaajoŋ qama koolijeŋ: Niinoŋ emba saraŋ mombaajoŋ kokaeŋ jemaŋa: ‘Gii saanoŋ koworaŋeŋga meeraŋgona apu newenaga.’ Kaeŋ jewe iinoŋ kokaeŋ meleema nijowaa: ‘Saanoŋ nena kameluruga kaaŋagadeeŋ apu uŋuagimaŋa.’ Kaeŋ nijowaati, emba saraŋ iikaya giinoŋ weleŋqeqe ejaga Aisakwaa buŋa qenati, iinoŋ mono ii koloowaa. Kaeŋ kolooro giinoŋ somatanaajoŋ qaa jeŋ somoŋgonati, iikanoŋ hoŋawo kolooja, kaeŋ momaŋa.”

15 Qamakooli ii qama kooliro mende tegoro iikanondeeŋ emba moŋ qata Rebeka iinoŋ koworaŋeŋ sawiŋanoŋ aŋgoŋ apu roŋanoŋ karo. Iinoŋ Aabrahambaa koga Naahor ano embia Milka, yoroo meragara qata Betuel iwaa borataga. 16 Emba iikawaa kaitania ii iima-aiŋaiŋawo totooŋ kolooro emba saraŋ jumuŋa ejanoŋ mende memetaga laligoro. Iinoŋ kamaaŋ apu roŋnoŋ kemeŋ apu kosoŋ kouro. 17 Kouro iikanondeeŋ weleŋqeqe jawiŋanoŋ uulaŋawo iwaa kosianoŋ kema kokaeŋ jero: “Gii saanoŋ koworaŋeŋganoŋa apu moŋ nona newenaga.”

18 Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno: “Oo poŋna, saanoŋ newa.” Kaeŋ jeŋ uulaŋawo koworaŋeŋa borianoŋ meŋ kamaaŋ meeraŋgoro apu nero. 19 Ii nero kokaeŋ jero: “Niinoŋ kameluruga yoŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ apu kosoŋ oŋombe neŋ kema negi uŋuro mesaowu.” 20 Kaeŋ jeŋ uulaŋawo koworaŋeŋanoŋa apu molaaro kuuya juunoŋ kemero mombo qikqigoŋ kema apu roŋnoŋ apu kosomambaajoŋ kemeŋ kameluruta kuuya yoŋoojoŋ apu sogianoŋ kosoro. 21 Kaeŋ ano weleŋqeqe jawiŋanoŋ goroŋ nama ii tororo iima kokaeŋ moma romoŋgoro: “Oŋanoŋ, Poŋnoŋ kana koriga koi kajeŋatiwaa moriaŋa ii mono kokaeŋ kondooro asugija me nomaeŋ?”

22 Kaeŋ romoŋgoŋ nano kamel yoŋonoŋ apu nedaborogi weleŋqeqe jawiŋanoŋ mopoŋ (pinjoŋ) goulnoŋ memeta moŋ lombota 5 gram ii meŋ emba sarambaa sewaŋanoŋ ama borojeŋjeŋ goulnoŋ memeta woi lombogara 110 gram ii borianoŋ kotogoro uro. 23 Kotogoro uro kokaeŋ qisiŋ muro: “Gii morowaa borataga? Maŋgaa miri uutanoŋ nononoŋ gomantiiŋa ewonagatiwaa titiŋa moŋ nanja me qaago, ii saanoŋ jena mobenaga.”

24 Kaeŋ qisiŋ muro kokaeŋ meleema muro: “Nii Betuelwaa borataga. Au asana qagara Milka ano Naahor.” 25 Kaeŋ jeŋ toroqeŋ kokaeŋ jero: “Nonoonoŋ lolo hai ano kamel yoŋoo loloo qaqanoŋ neneya ii mamaga raja ano gomantiiŋa gaoŋ ewutiwaa titiŋa ii kaaŋagadeeŋ saanoŋ nanja.”

26 Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ namonoŋ kemeŋ usugoŋ Pombaa waeya meŋ mepeseero. 27 Mepeseeŋ kokaeŋ jero: “Oo Anutu, somatana Aabrahambaa Poŋa, niinoŋ gii mepeseeŋ gonjeŋ. Giinoŋ somatanaajoŋ kaleŋ moriambaa qaaga jeŋ somoŋgonati, ii tororo otaana mende looriro. Iikawaa so Poŋ giinoŋ nuana kana koriga koi kaŋ laligoŋ somatanaa tinitosauruta yoŋoo mirinoŋ koujeŋ.”

28 Kaeŋ asugiro emba saraŋnoŋ uulaŋawo qiqigoŋ kema iikawaa sunduya ii nemuŋaa sumaŋuruta mirinoŋ laligogiti, ii iŋijoro mogi. 29 Rebekawaa naaŋa qata Laban laligoro. Iinoŋ ii moma Aabrahambaa weleŋqeqe jawiŋa iimambaajoŋ uulaŋawo seleeŋgeŋ apu roŋanoŋ qiqigoŋ keno. 30 Naaŋaa borianoŋ goul borojeŋjeŋ ano sewaŋanoŋ goul mopoŋ raro iiro naaŋa Rebekanoŋ weleŋqeqe jawiŋanoŋ qaa jero moroti, iikawaa sunduya jero moma iwaanoŋ keno. Kema apu roŋanoŋ keuma eja ii iiro kanoŋ kameluruta yoŋoo kooroŋgianoŋ nano. 31 Nano kokaeŋ jero: “Poŋnoŋ kotuegoŋ gono laligojaŋi, gii mono kana mirinoŋ kembo. Seleeŋgeŋ kokanoŋ mende namba. Niinoŋ oŋoaŋgia ewutiwaa miria ano kameluruga yoŋoo duŋ kaaŋiadeeŋ meweeŋgojeŋ.”

32 Kaeŋ jero weleŋqeqe jawiŋanoŋ mirinoŋ karo kamel qagianoŋ esuhina raroti, ii Labanoŋ mesuma mero kamaaro jero kamel yoŋoojoŋ loloo hai ano qaqanoŋ nene meŋ kaŋ oŋoŋgi. Weleŋqeqe jawiŋ ano iwaa ejaurutanoŋ kanagia soŋgbambutiwaa apuya ii kaaŋiadeeŋ motooŋ kosoŋ kaŋ oŋoŋgi. 33 Kawaa gematanoŋ nene weleŋqeqe jawimbaa batanoŋ koŋgito, iinoŋ kokaeŋ jero: “Wala qaa meŋ kajeŋi, ii jewe mogigo mono nene koi nemaŋa.” Kaeŋ jero Labanoŋ kokaeŋ jero: “Ii saanoŋ jena moboŋa.”

34 Kaeŋ jero kokaeŋ iŋijoro: “Niinoŋ Aabrahambaa weleŋqeqe ejaga koloojeŋ. 35 Poŋnoŋ somatana honoŋa qaa kotuegoŋ muro eja uuta esuhinawo kolooŋ laligoja. Poŋnoŋ lama ano bulmakao, silwa ano goul, weleŋqeqe eja ano emba ano kamel, doŋgi ii mamaga muro laligoja. 36 Somatanaa embia Saara iinoŋ emba waŋa totooŋ kolooŋ kambaŋ kanoŋ somatanaajoŋ meria moŋ mero. Maŋanoŋ esuhinaya kuuya ii meriaajoŋ buŋa qeŋ muro laligoja.

37 “Somatananoŋ niinoŋ jojopaŋ qaa kokaeŋ jemambaajoŋ jeŋ kotoŋ nono: ‘Niinoŋ Keinan yoŋoo balonoŋ koi laligojento, giinoŋ mono meranaa embia ii Keinan yoŋoo naamboragiaga moŋ mende meŋ muba. 38 Kaeŋ qaagoto, gii mono maŋnaa gomaŋ mirinoŋ neenaa tinitosauruna yoŋoonoŋ kema meranaa emba ii iikanoŋa wama kawa.’

39 “Kaeŋ nijoro somatana ii kokaeŋ qisiŋ mube, ‘Niinoŋ kema jewe emba kanoŋ niwo mende kawaati eeŋ, niinoŋ mono nomaeŋ amaŋa?’ 40 Kaeŋ qisiŋ mube kokaeŋ meleeno: ‘Niinoŋ Pombaa jaanoŋ kema kaŋ ama meŋ laligoweti, iinoŋ mono Siwe gajobaya wasiro giwo keno kana kembagi, iikanoŋ toomoriaŋawo koloowaa. Kaeŋ neenaa maŋnaa gomaŋ mirinoŋ kema tinitosauruna yoŋoonoŋga meranaa emba ii meŋ kawa. 41 Noo tinitosauruna yoŋoonoŋ kema jojopaŋ qaa noojoŋ jenati, iikanoŋ mono kawaa gematanoŋ mende toroqeŋ somoŋgoŋ gombaa. Emba moŋ mende gombuti eeŋ, giinoŋ kileŋ jojopaŋ qaa iikawaa kasanoŋga loloowaga.’

42 “Kaeŋ jero kete apu roŋanoŋ kouma nama kokaeŋ qama koolijeŋ: ‘Oo Anutu, somatana Aabrahambaa Poŋa, nii kana koriga kajeŋi, ii mono uuaiŋgaa so mona toomoriaŋawo koloowaa. 43 Iiba, niinoŋ apu roŋ kokawaa kosianoŋ nanjeŋ. Kokaeŋ nambe emba saraŋ moŋnoŋ apu kosomambaajoŋ karo niinoŋ ii kokaeŋ ijomaŋa: “Gii saanoŋ koworaŋeŋganoŋga apu melaa moŋ nona newenaga?”

44 Kaeŋ jewe iinoŋ kokaeŋ meleema jewaa: “Saanoŋ nena kameluruga yoŋoo apu kaaŋiadeeŋ kosoŋ oŋomaŋa.” Kaeŋ meleema jewaati eeŋ, niinoŋ iikawaajoŋ kokaeŋ momaŋa: Poŋ giinoŋ ii somatanaa meriaa embiaga koloowaatiwaajoŋ meweeŋgojaŋ.’ 45 Uunanoŋga qamakooli ii mende qama koolidaborowe iikanondeeŋ Rebeka iinoŋ koworaŋeŋ sawiŋanoŋ aŋgoŋ iikanoŋ kajaa. Kaŋ apu roŋanoŋ kemeŋ apu kosoro niinoŋ iwaajoŋ kokaeŋ jejeŋa: ‘Saanoŋ apu moŋ nona newenaga.’

46 “Kaeŋ jewe iinoŋ uulaŋawo koworaŋeŋa sawiŋanoŋga mero kamaaro kokaeŋ jejaa: ‘Saanoŋ nena kameluruga yoŋoo apu kaaŋiadeeŋ oŋombe newuya.’ Kaeŋ jero newe kameluruna ii kaaŋagadeeŋ apu uŋuagija. 47 Uŋuagiro kokaeŋ qisiŋ mujeŋ, ‘Gii morowaa borataga?’ Qisiŋ mube kokaeŋ meleenja: ‘Nii Betuelwaa borataga. Au asana qagara Milka ano Naahor.’ Kaeŋ meleeno niinoŋ mopoŋ sewaŋanoŋ mondoŋ borojeŋjeŋ borianoŋ mewe uja. 48 Kambaŋ iikanondeeŋ namonoŋ kemeŋ usugoŋ Pombaa waeya meŋ mepeseejeŋa. Anutu somatana Aabrahambaa Poŋanoŋ mono kana dindiŋa nuano somatanaa kogaa mirinoŋ kaŋ esia meriaa embiaga koloowaatiwaajoŋ mokoloojeŋ. Kawaajoŋ Poŋ mepeseeŋ mujeŋ.

49 “Kaeŋ kaŋ koi nanjeŋ. Kawaajoŋ oŋo somatana isosorooŋ sakitiuruta koloojutiwaa qaaya pondaŋ otaaŋ kiaŋkomuŋ mujuti eeŋ, ii mono qendeema jegi momaŋa. Kaeŋ mende ambuti eeŋ, qaa ii kaaŋiadeeŋ jegi momaŋa. Ii moma moŋgeŋ eleema kemambaajoŋ romoŋgomaŋa.”

50 Kaeŋ jedabororo Laban ano Betuel yoronoŋ kokaeŋ meleema jeri, “Qaa koi Pombaanoŋga kaja. Kawaajoŋ noronoŋ qaa kaeŋ me kaeŋ jewotiwaa so qaago. 51 Moba, Rebekanoŋ koi nanja. Poŋnoŋ jeŋmindiŋ anjiwaa so saanoŋ ii wama kema somatagaa meria muna embia koloowaa.”

52 Kaeŋ jeri qaagara moma Aabrahambaa weleŋqeqe jawiŋanoŋ kamaaŋ Pombaa jaanoŋ namonoŋ kemeŋ usugoro. 53 Usugoro tegoro waama gesianoŋga goul ano silwa akadamuya iima-aiŋaiŋgiawo ano opo maleku teregiawo unjuma Rebeka muro. Kaaŋiadeeŋ kaleŋ iwoi tosia sewaŋgia somata ii nemuŋ naaŋa orono.

54 Oroma ii ano ejauruta iwo kagiti, iyoŋonoŋ nene qaaŋ neŋ rama rama gomaŋ tiiro egi. Egi gomaŋ ano waagi weleŋqeqe jawiŋanoŋ kokaeŋ jero: “Saanoŋ wasiŋ noŋgi somatanaanoŋ kemaŋa.”

55 Kaeŋ jeroto, nemuŋ naaŋa yoronoŋ kokaeŋ meleeni, “Saanoŋ naamboranara mesaona toroqeŋ kambaŋ tosaaŋa weemboria ten kaeŋ nonowo laligowaa. Kawaa gematanoŋ saanoŋ ii wama kembu.”

56 Kaeŋ meleenito, weleŋqeqe jawiŋanoŋ kokaeŋ meleema jero mogi, “Weleŋ kanana kajeŋi, ii Poŋnoŋ kotuegoro toomoriaŋawo kolooja. Kawaajoŋ kambana mono mende qeŋ koriiwu. Mono wasiŋ noŋgi saanoŋ eleema kema somatanaanoŋ keumaŋa.”

57 Kaeŋ jero moma kokaeŋ jeri, “Saanoŋ emba saraŋ ii qaji karo iyaŋa qisiŋ muboŋa.” 58 Kaeŋ jeŋ Rebeka qari karo kokaeŋ qisiŋ muri, “Gii eja kokawo kemambaa mojaŋ me qaago?”

Qisiŋ muri “Saanoŋ kemaŋa,” jero.

59 Kaeŋ jero nama naamboragara ii weleŋ embiawo wasiŋ oroŋgi Aabrahambaa weleŋqeqe jawiŋ ano iwaa ejauruta yoŋonoŋ ii uruama kembombaa aŋgi. 60 Kembombaa aŋgi kanoŋ nemuŋmaŋ naaŋ koaŋurutanoŋ Rebeka kotuegoŋ muŋ kokaeŋ jegi,

“Oo naaŋ boranana, Poŋnoŋ saanoŋ kolooŋseisei gono giinoŋ
gbiliuruga milyoŋa milyoŋa yoŋoo bemunjalegiaga koloowa.
Yoŋonoŋ mono kotiiŋ kereurugia uŋuŋ haamo ama
siti baloŋgia uŋuama aŋgoŋ koma laligowu.”
61 Kaeŋ jegi tegoro Rebekanoŋ weleŋqeqe embauruta yoŋowo waama kamel qagianoŋ uma rama weleŋqeqe jawiŋa otaaŋ keŋgi. Jawiŋ iinoŋ Rebeka wama galeŋ kono eleema kana keŋgi. 62 Kema kema Keinan balonoŋ kougi. Aisaknoŋ baloŋ kawaa Saut leegeŋ distrik qata Negew kanoŋ laligoŋ kambaŋ iikanondeeŋ apu roŋ qata Ber Lahai Roi
Apu roŋ: Laaligoyawo laligoŋ niimakejiwaa apu roŋa
ii mesaoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kaŋ laligoro.
63 Kaŋ laligoŋ gomaŋ tiimambaa ano kanoŋ kuuŋa mesaoŋ baloŋ koria somata kanoŋ kema liligoŋ qaa romoŋgoŋ jaa riŋ waama iiro tosianoŋ kamel qagianoŋ rama iwaa kosianoŋ kawombaajoŋ kagi.

64 Kaeŋ kagi Rebekanoŋ jaa riŋ waama Aisak iima kamel qaganoŋ raroti, iikanoŋadeeŋ uulaŋawo luguŋ namonoŋ kamaaro. 65 Kamaaŋ weleŋqeqe jawiŋaajoŋ qisiŋ kokaeŋ jero, “Eja baloŋ korianoŋ endu nama jaasewaŋ qeŋ nonoma kaji, ii moronoŋ?” Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno, “Iinoŋ mono somatanaa meriaga.” Kaeŋ meleeno moma waŋ kawaseŋa horoŋ jaasewaŋa esuuro. 66 Esuuro aitoŋgoŋ weleŋqeqe jawiŋanoŋ iwoi kuuya ama meŋ laligoroti, iikawaa sunduya ii Aisak jero moro. 67 Moro tegoro Aisaknoŋ Rebeka wano nemuŋa Saarawaa opo sel kuuŋanoŋ uma laligoro kanageŋ mero embia kolooro uutanoŋ jopagoŋ muŋ laligoro. Aisakwaa nemuŋanoŋ komuro wosobiri uutanoŋ laligorotiwaajoŋ ama uluŋkoleŋa kaeŋ mokolooro. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR