Genesis 32

Jeikobnoŋ Iisoowo aitoŋgowowaajoŋ joroŋqoroŋ ano.

Looyanoŋ keno Jeikobnoŋ kaaŋagadeeŋ kananoŋ keno Anutuwaa gajobauruta tosianoŋ mokolooŋ mugi. Mokolooŋ mugi iŋiima kokaeŋ jero: “Ii Anutuwaanoŋ manjaqeqe tuuŋ kolooju.” Kawaa so gomaŋ iikawaa qata Mahanaim (manjaqeqe tuuŋ woi) qaro.

Jeikobnoŋ kananoŋ kema laligoŋ qele ejauruta tosaaŋa wala wasiŋ oŋono Edom kantrinoŋ baloŋ qata Seir kanoŋ data Iisoo iibombaajoŋ keŋgi. Wasiŋ oŋoma kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono: “Oŋo mono kema da poŋna Iisoo kokaeŋ jegi moba: ‘Somatana moba, nii weleŋ ejaga Jeikob. Nii owanara Labambo laligoŋ kouma laligodaboroŋ kambaŋ kokaamba ii mesaoŋ kajeŋ. Iikanoŋ laligoŋ bulmakao, doŋgi, lama, meme (noniŋ) tuuŋa tuuŋa ano weleŋqeqe ejemba mokolooŋ uŋuama kananoŋ kajeŋ. Oo eja poŋna, niinoŋ goo jaanoŋ kiaŋkoomu mokoloomambaajoŋ moma qaa buzuna koi wala ambe goonoŋ kaja.’”

Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono kema eleema kaŋ kokaeŋ jegi moro: “Nono daga Iisoowaanoŋ keniŋ. Iinoŋ mono ejauruta 400 uŋuama kananoŋ kaŋ giwo aitoŋgowombaajoŋ jojoriŋ laligoju.” Kaeŋ jegi moma awawaliŋ konjiliŋ somata moro. Kaeŋ moma nama kanagesouruta iwo kagiti, ii ano lama meme tuuŋa tuuŋa, bulmakao tuuŋa tuuŋa ano kameluruta ii mendeema oŋono tuuŋ woi koloogi. Kokaeŋ romoŋgoŋ kaeŋ ano: “Iisoonoŋ kaŋ manja qeŋ tuuŋ moŋ uŋuŋ tiwilaawaati eeŋ, tuuŋ moŋ yoŋonoŋ mono saanoŋ oloŋ koma kembuyaga.”

Kaeŋ romoŋgoŋ kokaeŋ jeŋ qama kooliro: “Oo Anutu, asana Aabraham ano maŋna Aisak yoroo beŋgara, gii saanoŋ moma nomba. Poŋ, gii geeŋgo qaa kokaeŋ nijona mobe: ‘Gii mono waama geeŋgaa balonoŋ eleema geeŋgaa tinitosauruga yoŋoonoŋ kemba. Endu kena niinoŋ toomoriaŋ gombe laligowa.’ Kaeŋ nijona mobe. 10 Wala eeŋanoŋ neenaa taa gbarunanondeeŋ meŋ Jordan apu gowoya koi kotoŋ kembeto, saanoŋ kolooŋ seiŋ kete eleema tuuŋ woi kolooŋ koi kajeŋ. Nii weleŋ ejaga kamaaŋqeqeta kolooŋ laligoweto, giinoŋ kileŋ qaaga pondaŋ otaaŋ kiaŋkoomuga kuuya qendeema noma laligona. Nii kamakamaata kolooŋ uujopaga ii buŋa qeŋ aomambaa so mende kolooŋ laligowe.

11 “Dana Iisoonoŋ kananoŋ kaŋ neena, nemuŋ ano meraboraurunana nono nunuŋ tiwilaaŋ nonombabotiwaajoŋ nii keena mojeŋ. Kawaajoŋ giinoŋ mono ilaaŋ nonoma iwaa borianoŋga metogoŋ nonomba. 12  a  Gii geeŋgo qaa kokaeŋ nijona: ‘Niinoŋ toomoriaŋ goma gbiliuruga kolooŋseisei oŋombe jaŋgogianoŋ somariiro kowewaa sakasiŋa ejiwaa so koloowu. Ii kelemaleleŋ ewaatiwaajoŋ ama weeŋweeŋgoyaa so qaago. Qaa ii oŋanoŋ.’”

13 Kaeŋ qama kooliŋ gomantiiŋa ii baloŋ iikanoŋ ero. Eŋgo oro tuuŋa tuuŋa yoŋoonoŋga data Iisoo kaleŋ mumambaajoŋ oro kokaeŋ gosiŋ mendeema oŋoma aŋatitiga oŋoono: 14 Meme (noniŋ) embia 200, ejia 20, lama embia 200, ejia 20, 15 kamel 30 meraboraurugia ajunoŋ, bulmakao embia 40, ejia 10, doŋgi embia 20, ejia 10.

16 Tuuŋ kaeŋ kaeŋ gosiŋ mendeema tuuŋ aŋa aŋa ii weleŋqeqeuruta yoŋoo borogianoŋ ama oŋoma kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo saanoŋ wala kema oro tuuŋa tuuŋa koi yoŋoo batugianoŋ tiriŋ kotoŋ uŋuama awaŋaoŋ kembu.”

17 Kaeŋ iŋijoŋ tuuŋ mutuya kembutiwaa galeŋa kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Kananoŋ keŋgi dana Iisoonoŋ mokolooŋ oŋoma kokaeŋ qisiŋ gombaa: ‘Gii morowaa weleŋqeqe ejaga koloojaŋ? Gii dakanoŋ kemaŋ jeŋ kajaŋ? Oro baganoŋ kajuti, ii morowaanoŋa?’ 18 Kaeŋ qisiŋ gono kokaeŋ jewa: ‘Ii weleŋ ejaga Jeikobwaanoŋga. Ii somataya Iisoo kaleŋ mumambaajoŋ ano kaju. Aŋo mono gemanananoŋ kananoŋ kaja.’”

19 Kaeŋ jeŋ kotoŋ muŋ oro tuuŋ 2:ya, tuuŋ 3:ŋa ano oro tuuŋ tosia kuuya yoŋoo galeŋgia gemagianoŋ kagiti, ii kaaŋagadeeŋ jeŋ kotoŋ oŋono mogi: “Oŋo dana Iisoo mokoloowuti, mono qaa tania iikayadeeŋ jegi mobaa.” 20 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma kokaeŋ romoŋgoro: “Niinoŋ batogoŋ uuta meŋ kamaaŋ ala kaleŋ mumambaajoŋ oro tuuŋa tuuŋa wasiŋ oŋombe wala kembu. Dananoŋ ii iŋiima uuta bonjoŋ kono olomoonaga. Uuta olomooro saanoŋ neeno iwaa jaasewaŋanoŋ osoŋ keube siŋgisoŋgona mesaoŋ ala meŋ nonaga.” Kaeŋ romoŋgoŋ toroqeŋ kokaeŋ jegi mobaatiwaajoŋ jero: “Goo weleŋ ejaga Jeikobnoŋ mono gemanananoŋ sosooda kaja.”

21 Kaeŋ jeŋ kaleŋa oŋono wala kananoŋ keŋgito, aŋo gomantiiŋa ii opo kuuŋnoŋ ramaŋa jeŋ iikanoŋ raro. Kiaŋ.

Jeikobnoŋ Siwe gajobawo aoŋ orori.

22 Gomantiiŋa kanoŋ Jeikobnoŋ waama embawoita, weleŋ embawoita ano merauruta 11 ii uŋuano kema Jabok apu sakasiŋa qeleqeleeya ii kotowombaajoŋ aŋgi. 23 Uŋuano apu kotoŋ kema esuhina iwoiya kuuya buŋaya eroti, ii kaaŋagadeeŋ meŋ kendaborogi.

24  b  Kendaborogito, Jeikobnoŋ aŋodeeŋ apu leegeŋ kanoŋ mombo raro. Aŋodeeŋ raro eja moŋnoŋ karo iwo gomantiiŋanoŋ aoŋ oroŋ nani gomaŋ ano. 25 Eja iikanoŋ haamo ama mumambaajoŋ amamaaŋ iima kawaajoŋ Jeikob ii kupu siitanoŋ qero. Qero motooŋ aoŋ oroŋ laligori iikanoŋ Jeikobwaa kupu siitanoŋ suno. 26 Siitanoŋ suno eja iikanoŋ kokaeŋ ijoro: “Gomaŋ amambaajoŋ anjiwaajoŋ mono saanoŋ nomesaona kemaŋa.” Kaeŋ ijoroto,

Jeikobnoŋ kokaeŋ meleema muro:

“Nii mende kotuegoŋ nombagi eeŋ, nii mono mende gomesaowe kembaga.”
27 Kaeŋ meleema muro “Gii qaga moro?” jeŋ qisiŋ muro “Jeikob,” jero.

28  c  Kaeŋ jero qaa kokaeŋ ijoro: “Gii Anutu ano ejemba nonowo aoŋ oroŋ laligoŋ haamo ama nonona. Kawaajoŋ goo qaga mono toroqeŋ Jeikob qaagoto, Israel qabu.” (Israel = Anutuwo aoŋororo.)

29  d  Kaeŋ ijoro kokaeŋ jero: “Gii saanoŋ qaga qana momaŋa.” Kaeŋ jeroto, gajobanoŋ kokaeŋ meleema muro: “Gii nomaembaajoŋ noo qanaajoŋ qisijaŋ?” Kaeŋ meleema muŋ iikanoŋ nama kotuegoŋ muro.

30 Kotuegoŋ muro Jeikobnoŋ kokaeŋ jero: “Nii Anutuwo jaasewaŋ qeŋ aoŋ jaaya tororo iijento, kileŋ niima kobooro jaawo laligojeŋ.” Kaeŋ jeŋ kawaajoŋ baloŋ iikawaa qata Penuel qaro. (Penuel = Anutuwaa jaasewaŋa) 31 Weeŋ jaayanoŋ kouro Jeikobnoŋ Penuel gomaŋ ii mesaoŋ uuguŋ kaŋ kupu siita sunotiwaajoŋ ama riiŋ koriŋkoriŋ keno. 32 Eja kanoŋ Jeikobwaa kupu sii toroqeqetaa tokotokoyanoŋ qerotiwaajoŋ ama Israel kanatuuru yoŋonoŋ kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ oro neŋ kanoŋ kupu sii toroqeqetaa tokotokoya ii togoŋ mende neŋkeju. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR