a41.8:Dan 2.2
b41.40:Apo 7.10
c41.42:Dan 5.29
d41.54:Apo 7.11

Genesis 41

Kiŋnoŋ gaoŋ iiro Joosefnoŋ kanagara jeŋ asariro.

Yambu woi tegoro Faarao kiŋnoŋ gaoŋ moŋ kokaeŋ iiro: Iinoŋ Nail apu gowoyaa goraayanoŋ nano bulmakao doŋa 7 awaa soroya kele busugiawo ii apu gowoya iikanoŋa kouma bowololoo batugianoŋ nama tembaŋ kegbaŋ negi. Iyoŋoo gemagianoŋ bulmakao tosaaŋa 7 sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigia kaapiroŋa ii apu gowoya iikanoŋa kouma bulmakao mutuya iyoŋoo kosogianoŋ kema apu gowoyaa goraayanoŋ naŋgi. Bulmakao kaapiroŋa sii gbaraŋgiagadeeŋ iyoŋonoŋ bulmakao doŋa awaa soroya kele busugiawo 7 ii gogoŋ oŋoŋgi. Faarao kiŋnoŋ gaoŋ ii iima iikanondeeŋ uuta tooro moma waaro. Waama gaoŋaajoŋ mombo moma kemeŋ kema eŋ gaoŋ moŋ kokaeŋ iiro: Wiit dumuŋ kota gowoya motooŋgowaa batuyanoŋ hoŋa kota somasomata kaŋgeŋgiawo 7 awaa totooŋ ii toŋgbama giliro kamaaŋ naŋgi.

Iyoŋoo gemagianoŋ hoŋa kaŋgeŋgiawo 7 ii mombo toŋgbama giliro kamaaŋ naŋgi baloŋ qararaŋkoŋkoŋaa haamo gerianoŋ oŋooro sooliŋ gipeya (auta) koloogi. Hoŋa boloboolo kaŋgeŋgiawo yoŋonoŋ hoŋa kaŋgeŋgiawo kogia somasomata kuukuuya ii gogoŋ oŋoŋgi. Faarao kiŋnoŋ iikanondeeŋ uuta tooro moma poraŋ ama waama moro hoŋa qaagoto, ii gaoŋga kolooro. a  Gomaŋ asariro Faarao kiŋnoŋ gaoŋaajoŋ motoqoto moma Iijipt kantriwaa tiriqoonjoŋ ano momakooto eja kuuya horoŋ oŋono iwaa jaasewaŋanoŋ kougi. Kougi gaoŋ iirotiwaa sunduya ii jero mogito, kuuya yoŋonoŋ gaoŋaa kanagara ii Faarao kimbaajoŋ jeŋ asariwombaajoŋ amamaagi.

Amamaagi wain apu qambiwaa galeŋ waŋanoŋ nama Faarao kiŋ kokaeŋ ijoro: “Oo kiŋ, nii kana soŋgiweti, iikawaa qaayanoŋ keteda koi uunanoŋ kouro romoŋgojeŋ. 10 Kambaŋ moŋnoŋ Faarao kiŋnoŋ jawiŋwoita noroojoŋ ama iriŋa soono noma laaligoyaa sikiriti yoŋoo kawali galeŋaa kapuare mirinoŋ noono rabe. Nii ano bered ooŋoombaa galeŋ waŋa ii niwo iyaŋaa kapuare mirianoŋ noroono rari.

11 “Iikanoŋ rama laligoŋ noronoŋ gomantiiŋa motooŋgo iikanoŋadeeŋ gaoŋnara aŋa aŋa iiri. Gaonaraa kania ii iyaŋa iyaŋa. 12 Gaonara iiri Hibruu eja gbaworo moŋnoŋ iikanoŋ norowo laligoro. Iinoŋ sikiriti yoŋoo kawali galeŋaa weleŋqeqeya laligoro noro gaonara ii ijori. Iinoŋ gaonaraa kanagara ii iyaŋa iyaŋa jeŋ asariŋ norono. 13 Kanagara jero moritiwaa so hoŋa mono tororo kokaeŋ asugiro: Niinoŋ gawona wala meŋ laligoweti, Faarao kiŋnoŋ nii gawoŋ iikanoŋ mombo noonoto, alana bered ooŋoombaa galeŋaa qaaya jeŋ tegoro wasanoŋ idoŋ qetooŋ waŋa ano qamoya ii metaama mondoŋgi nano.”

14 Kaeŋ jero Faarao kiŋnoŋ moma Joosefnoŋ jaasewaŋanoŋ koubaatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ tosaaŋa wasiŋ oŋono kema kapuare miriwaa dutanoŋga uulaŋawo wama kagi. Kagi jero waŋ juya motogi opoqiisi malekuya utegoŋ Faarao kimbaa jaasewaŋanoŋ kouro. 15 Kouro Faarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ gaoŋ moŋ iibe kuuyanoŋ iikawaa kania jewombaajoŋ amamaajuto, moŋnoŋ goo kanaga kokaeŋ nijoro mojeŋ: ‘Moŋnoŋ gaoŋa gijoro moma giinoŋ iikawaa kania saanoŋ jeŋ asariŋkejaŋ.’”

16 Kaeŋ jero Joosefnoŋ Faarao kiŋ kokaeŋ meleema muro: “Oo Faarao kiŋ, niinoŋ qaagoto, Anutunoŋ mono gaoŋgaa kania jeŋ asariŋ qaa awaa gono uuganoŋ qeaŋgowaa.”

17 Kaeŋ meleema muro Faarao kiŋnoŋ kokaeŋ jero: “Nii gaoŋ iijeŋi, iikawaa uutanoŋ neeno Nail apu gowoyaa goraayanoŋ nanjeŋ. 18 Kanoŋ nambe bulmakao doŋa 7 awaa soroya busugia omakelegagiawo ii apu gowoya iikanoŋa kouma bowololoo batugianoŋ nama tembaŋ kegbaŋ nejuya. 19 Iyoŋoo gemagianoŋ bulmakao tosaaŋa 7 sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigia kaapiroŋa totooŋ ii apu gowoya iikanoŋa koujuya. Niinoŋ bulmakao bologa totooŋ kaaŋa ii kambaŋ moŋnoŋ Iijipt baloŋ kuuya kokanoŋ mende iŋiibe. 20 Bulmakao sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigia kaapiroŋa iyoŋonoŋ bulmakao doŋa busugia omakelegagiawo 7 wala koujuti, ii gogoŋ oŋonju.

21 “Ii gogoŋ oŋonjuto, ii kileŋ kaitanigianoŋ gogoŋ oŋonjutiwaa so utequte mende kolooro iŋiijento, wala kaitanigianoŋ kaapiroŋa totooŋ kouma nanjuyati, iyoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ toroqeŋ nanjuya. Nii gaoŋ kaeŋ iima uuna tooro poraŋ ama waajeŋa. 22 Waama mombo eŋ gaoŋ moŋ kokaeŋ iijeŋa: Wiit dumuŋ kota gowoya motooŋgowaa batuyanoŋ hoŋa kota somasomata kaŋgeŋgiawo 7 awaa totooŋ ii toŋgbama giliro kamaaŋ nanjuya.

23 “Iyoŋoo gemagianoŋ hoŋa kaŋgeŋgiawo tosaaŋa 7 ii unjuta juma kouma toŋgbama giliro kamaaŋ naŋgi namo qararaŋkoŋkoŋaa haamo gerianoŋ ii oŋooro sooliŋ melaada ano gipeya (auta) koloojuya. 24 Hoŋa boloboolo gipeya kaŋgeŋgiawo ii hoŋa kaŋgeŋgiawo awaa soroya ii gogoŋ oŋonjuya. Niinoŋ gaoŋ woi ii iima tiriqoonjoŋ ejauruna iŋijojento, kuuya yoŋonoŋ iikawaa kanagara jeŋ asariŋ nombombaa amamaaju.”

25 Faarao kiŋnoŋ kaeŋ jero Joosefnoŋ qaa kokaeŋ ijoro: “Oo Faarao kiŋ, goonoŋ gaoŋwoi iikawaa kanagara ii motooŋgo koloojao. Anutunoŋ iwoi kanageŋ amambaajoŋ moji, iinoŋ ii Faarao kiŋ gii gisaanja. 26 Bulmakao doŋa 7 awaa soroya ii yambu 7:baa sareya kolooju. Wiit dumuŋ kota hoŋa kaŋgeŋgiawo awaa totooŋ 7 ii kaaŋagadeeŋ yambu 7:baa sareyaga. Kanagara ii ororoŋ ano motooŋgo koloojao.

27 “Bulmakao sii gbaraŋgiagadeeŋ kaitanigia kaapiroŋa 7 kanageŋ koujuti, ii yambu 7:baa sareyaga kolooju. Wiit dumuŋ kota hoŋa kaŋgeŋgiawo 7 baloŋ qararaŋkoŋkoŋaa haamo gerianoŋ oŋooro sooliŋ gipeya (auta) koloojuti, ii bodi laaligowaa yambu 7 iikawaa sareyaga kolooju. 28 Anutunoŋ iwoi kanageŋ amambaajoŋ moji, iinoŋ ii gi gisaama qendeenja. Faarao kimbaajoŋ qaa keteda koi kaeŋ jejeŋi, ii mono iikawaajoŋ ama jejeŋ. 29 Oo kiŋ, yambu 7:baa so nene moriaŋ somata qatawo asugiŋ Iijipt baloŋ kuuya sokoma ewaa.

30 “Ii ewaato, yambu 7 iikawaa gemagianoŋ bodiwaa yambu 7 kolooŋ tiwitiwilaa somata kondooro Iijipt kantrinoŋ boliwaa. Iikanoŋ asugiro nene moriaŋ wala Iijipt balonoŋ eroti, ii baloŋ so yoŋonoŋ duduudaborowuya. 31 Bodi ii kotakota totooŋ ewaatiwaajoŋ ama gomaŋ so ejemba yoŋonoŋ nene moriambaa yambuya 7 wala Iijipt balonoŋ eroti, iikawaa qaaya ii mombo mende romoŋgoŋ laligowuya. 32 Anutunoŋ gaoŋ kania motooŋgo ii ambeŋa woi gono iijaŋi, ii kania kokaembaajoŋ: Anutunoŋ qaa ii mono somoŋgoŋ jeŋ kotiiŋ anota raja. Ii jeŋ kotiiŋ anoti, kawaajoŋ iikanoŋ mono uulaŋawo asugiwaa.

33 “Kawaajoŋ Faarao kiŋ gii saanoŋ momakooto eja moŋ qaa tororo gosiŋkeji, ii meweeŋgoŋ kuuna Iijipt kantri koi galeŋ koma laligowaa. 34 Kaaŋiadeeŋ kia waŋa waŋa kuuŋ oŋona gomaŋ sokoma galeŋgiaga laligowu. Yoŋonoŋ nene moriambaa yambuya 7 iikaaŋaa uugianoŋ nene hoŋgiawo Iijipt balonoŋ asugiwuti, iikawaajoŋ jero mendeeŋgi bakagia 5 koloogi yoŋoonoŋga motooŋgo motooŋgo meŋ gawmambaa kowinoŋ meŋ kululuuŋ laligowu.

35 “Yoŋonoŋ nama mono jeŋkooto aŋgi yambu awaa 7 koloowuti, iikaaŋaa uugianoŋ nene hoŋgia korebore meŋ kululuuŋ gosiŋ laligowu. Kaeŋ ama wiit dumuŋ kota ii Faarao kimbaa kowi miria miria kanoŋ meŋ kululuuŋ laligowu. Ii taoŋ so gawmambaa kowi miria miria kanoŋ meŋ kululuuŋ galeŋ koma laligogi kanagembaa neneyaga ewaa. 36 Nene kaeŋ meŋ kululuuŋ laligowuti, ii mono gawmambaa kowi miri so galeŋ koŋgi mawosusunoŋ ero kanageŋ bodiwaa yambu 7 Iijipt baloŋ so koloowaati, kambaŋ iikanoŋ ii saanoŋ meŋ mendeema neŋ laligowuya. Kaeŋ aŋgi kantriwaa kanatuuru nononoŋ bodi iikawaa kambaŋanoŋ nenewaa mende komuŋ gororoŋgowoŋa.” Kiaŋ.

Faarao kiŋnoŋ Joosef Iijiptwaa eja poŋa kuuro.

37 Joosefnoŋ qaa kaeŋ jero Faarao kiŋ ano jawiŋuruta kuuya yoŋonoŋ areŋ iikawaajoŋ mogi sokono aiŋa mogi.

38 Kaeŋ mogi Faarao kiŋnoŋ jawiŋuruta kokaeŋ iŋijoro: “Eja kokawaa uutanoŋ beŋ yoŋoo uŋayanoŋ nano laligoji, nono ii kaaŋa eja moŋ saanoŋ mende mokoloowoŋa.”

39 Kaeŋ iŋijoro mogi Joosef kokaeŋ ijoro: “Anutunoŋ qaa areŋ kuuya koi gisaanji, iikawaajoŋ gii kaaŋa momakooto eja qaa tororo gosinagati, ii moŋ mende laligoja. 40  b  Kawaajoŋ gii mono naa jiŋkaroŋ mirinaa galeŋa waŋa kolooŋ laligowa. Giinoŋ noo kanagesouruna kuuya jeŋ kotoŋ oŋona yoŋonoŋ mono goonoŋ qaa teŋ koma qaagaa baatanoŋ laligowu. Niinoŋ jiŋkaroŋ duŋ raranoŋ ramakejeŋi, iikayadeeŋ romoŋgoŋ kawaajoŋ ama gii guuguŋ somataga kolooŋ laligomaŋa.”

41 Kaeŋ ijoŋ toroqeŋ kokaeŋ ijoro: “Moba, niinoŋ gii Iijipt kantri kuuya kokawaa eja poŋgia laligowagatiwaajoŋ kuuŋ gonjeŋ.” 42  c  Kaeŋ ijoŋ boro susuyaa jeŋjeŋ kanoŋ aaso muŋgeŋ kaaŋa qata mokotaaŋ laligoroti, ii qetegoŋ Joosefwaa boro susuyanoŋ mouro. Opoqiisi maleku iima-aiŋaiŋawo opo taaŋanoŋ memeta ii mouma muŋ soroŋ goulnoŋ memeta moŋ ii meŋ Joosefwaa aroyanoŋ kono kemero.

43 Kaeŋ ama hoos kare qabo soroya aŋaa kareyaa qereweŋa ii iwaajoŋ jeŋ tegoro iikanoŋ uro hoosnoŋ horogi kema kaŋ laligoro. Kaeŋ kema laligoro kimbaa sikiriti manjaqeqe eja moŋnoŋ wala qele kema goda qeŋ mubombaajoŋ kokaeŋ qaro qagi laligoro: “Geja! Mono kesaambu!” Kaeŋ ama muŋ Iijipt kantri kuuyaa eja poŋga kuuŋ muro. 44 Faarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Niinoŋ Faarao kiŋ koloojento, Iijipt kantri kuuya kokaamba moŋnoŋ moŋ mono goo jega qotogoŋ boria me kania mende metaambaa.”

45 Kaeŋ ijoŋ Joosefwaa qata gbilia (Iijipt qaanoŋ) Zafenat-Panea qaro. Kaeŋ qama Heliopolis taombaa jigo gawoŋ galeŋ qata Potifera iwaa borata Asenat ii embiaga koloowaatiwaajoŋ muro. Kaeŋ kantriwaa eja poŋga kolooŋ Iijipt kantri iimambaajoŋ kema liligoro. 46 Joosefnoŋ yambuya 30 kolooro kanoŋ Faarao Iijiptwaa kiŋa iwaa jiŋkaroŋ gawoŋa kanaiŋ mero. Ii meŋ Faarao kimbaa sitia mesaoŋ Iijipt uutanoŋ sokoma liligoŋ laligoro.

47 Nene moriambaa yambuya 7 iikawaa kambaŋanoŋ baloŋgianoŋ nene honombonoŋa qaa asugiŋ oŋono. 48 Nene moriambaa yambuya 7 kaŋ kuugiti, iikawaa kambaŋanoŋ Joosefnoŋ jeŋ kotoro nene kania kania Iijipt balonoŋ asugigiti, ii meŋ kululuuŋ taoŋgia so kema gawmambaajoŋ aŋgi. Namo koria taoŋ so liligoŋ rama keŋgiti, iikanoŋ nene hoŋa asugigi ii meŋ taoŋgia so kema qenjaaro kowi mirigianoŋ aŋgi. 49 Joosefnoŋ jeŋ kotoro wiit padia ano dumuŋ kota tosia ii qenjaaro kowi mirigianoŋ honoŋa qaa meŋ kululuuŋ aŋgi. Ii sakasiŋ kowe goraayanoŋ ejiwaa so uma nano. Nene moriaŋ kelemaleleŋ asugiŋ toroqeŋ erotiwaajoŋ nene tarugia ii toroqeŋ weeŋgoŋ bimbimgogi bimooro amamaaŋ mesaogi.

50 Bodi kambaŋanoŋ mende kaŋ kuuro walawala kanoŋ embia Asenatnoŋ Joosefwaa merawoita woi orono. Asenat ii Heliopolis taombaa jigo gawoŋ galeŋ qata Potifera iwaa borataga. 51 Meria mutuya kolooro Joosefnoŋ qaa kokaeŋ jero: “Anutunoŋ ilaaŋ nono kakasililiŋ majakakana kuuya ano amanaa gomambaa iwoiya kuuya ii duduuŋ laligojeŋi, iikawaajoŋ.” Kaeŋ jeŋ meriaa qata Manase (Duduujeŋ.) qaro. 52 Meria kanageŋa kolooro Joosefnoŋ qaa kokaeŋ jero: “Nii siimbobolonaa baloŋanoŋ laligowe Anutunoŋ kolooŋseisei nonji, iikawaajoŋ.” Kaeŋ jeŋ qata Efraim qaro. (Efraim = Kolooŋseisei nonja.)

53 Nene moriaŋ somataa yambuya 7 Iijipt baloŋ sokoma kaŋ kuugiti, ii eŋ kougi tegoro. 54  d  Yambu 7 ii tegoro Joosefnoŋ qaa jerotiwaa so bodiwaa yambuya 7 ii kanaiŋ kaŋ kuugi. Bodi ii baloŋ tosia kuuya sokoma kolooŋ eroto, Iijipt balonoŋ nene ii gomaŋ so kowigianoŋ ero. 55  e  Iijipt kanageso korebore yoŋonoŋ kanaiŋ bodi moma Faarao kimbaa qama nene oŋombaatiwaajoŋ weleŋgi. Weleŋgi moma Faarao kiŋnoŋ ii kuuya kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo mono Joosefwaanoŋ keŋgi iwoi ii me ii ambutiwaa jeŋ kotoŋ oŋombaati, ii mono teŋ koma otaaŋ amakebu.”

56 Bodinoŋ kantri kuuya sokoma eŋ Iijiptwaa gomaŋa gomaŋa kuuya kanoŋ toroqeŋ mamaga bimooro. Kaeŋ kolooro Joosefnoŋ jeŋ kotoro qenjaaro kowi miria miria iyoŋoo nagugia horoŋ nene ii Iijipt yoŋonoŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi. 57 Bodi ii baloŋ kuuya sokoma bimooŋ erotiwaajoŋ ejembanoŋ gomaŋ so kanoŋa Iijipt kaŋ Joosefwaanoŋ kouma nene sewaŋa meŋ laligogi. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR