Genesis 42

Joosefwaa dauruta Iijipt balonoŋ keŋgi.

Iijipt kanoŋ nene eroti, qaa ii Keinan baloŋ kanoŋ jegi tuno Jeikobnoŋ moma merauruta kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo mono naambaajoŋ silemale ama kuru jaa aima laligoju? a  Iijipt kanoŋ wiit dumuŋ kota eji, niinoŋ qaa kaeŋ mobe. Anana mende komuŋ laaligo toroqeŋ laligowombaa oŋo mono waama Iijipt kemeŋ kanoŋ nene tosia sewaŋa meŋ kagi neŋ laligowoŋa.”

Kaeŋ iŋijoro moma Joosefwaa dauruta 10 ii mirigia mesaoŋ nene sewaŋa mewombaajoŋ Iijipt balonoŋ kembombaa aŋgi. Maŋgia Jeikobnoŋ Joosefwaa koga Benjamimbaa qaganoŋ tiwitiwilaa moŋ ubabotiwaajoŋ toroko moro. Kawaajoŋ ii dauruta yoŋowo mende wasiŋ muro keŋgi.

Keinan balonoŋ bodi ii kaaŋiadeeŋ erotiwaajoŋ Israelwaa merauruta yoŋonoŋ Keinan eja tosianoŋ keŋgiti, iyoŋoo batugianoŋ wiit dumuŋ kota sewaŋa mewombaajoŋ motooŋ keŋgi. Keŋgito, Joosefnoŋ Iijipt kantriwaa eja poŋgia rama laligoro. Iinoŋ wiit dumuŋ kota ii kanagesoya kuuya yoŋonoŋ sewaŋa mewutiwaajoŋ ano iwaanoŋ kouma laligogi. Kawaajoŋ dauruta kagiti, iyoŋonoŋ kouma iikanoŋadeeŋ iwaa batanoŋ simiŋ kuma namonoŋ usugogi. Kaeŋ usugogi Joosefnoŋ dauruta iŋiima moma kotoŋ oŋonoto, iyaŋaa kania kolatiŋ oŋoma waba eja tani ama oŋoma horoŋ ureeŋ oŋoma qaa geriawo jeŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono: “Oŋo mono dakaya naambaajoŋa kajuya?” Qisiŋ oŋono kokaeŋ meleeŋgi: “Nono Keinan balonoŋga nene sewaŋa mewombaajoŋ kajoŋ.”

Kaeŋ meleeŋgi Joosefnoŋ dauruta iŋiima moma kotoŋ oŋonoto, yoŋonoŋ ii mende moma kotoŋ mugi. b  Mende moma kotoŋ mugi Joosefnoŋ eeŋanoŋ gaoŋa yoŋoojoŋ iiroti, ii momoyanoŋ kouro romoŋgoŋ soŋ jaa susugia motoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Yei, maŋgaa siita! Oŋo kike kakasililiŋ ejaga kolooju. Nono kantrinana dakanoŋ baageŋ loolooria ero aworo (defence) ama manja qewombaajoŋ bimoojoŋi, oŋonoŋ ii iima gosiŋ mobombaajoŋ koi kajuya!”

10 Kaeŋ iŋijoro kokaeŋ meleeŋgi: “Oo eja poŋnana, kaeŋ qaago. Weleŋqeqeuruga nono nene sewaŋa mewombaajoŋ kajoŋa. 11 Nono kore eja motooŋgowaa merauruta koloojoŋ. Nono eja dindiŋa laligoŋ qolomoloŋ mende jeŋkejoŋ. Goo weleŋqeqeuruga nononoŋ baloŋ iimagoosiwaa manjaqeqe ejaga mende koloojoŋ.”

12 Kaeŋ meleeŋgi totoroŋkota “Qaago totooŋ!” qama kokaeŋ toroqero: “Nono kantrinana dakanoŋ baageŋ aworo (defence) ama manja qewombaa bimoojoŋi, oŋo ii iima gosiŋ mobombaajoŋ koi kajuya!”

13 Ii moma kokaeŋ meleeŋgi: “Weleŋqeqeuruga nono Keinan balombaa eja motooŋgowaa meraurutaga, daremuŋ 12 koloojoŋ. Konana konoganoŋ kambaŋ kokaamba maŋnanawo mirinoŋ raro moŋnoŋ mende toroqeŋ laligoja.”

14 Kaeŋ meleeŋgi kokaeŋ jeŋ oŋono: “Kaeŋ koloorogo oŋo oŋanoŋ gomaŋ iimagoosiwaa manjaqeqe ejaga koloojuti, ii mono iŋijodaborowe tegoja.

15 Kaeŋ laligojutiwaajoŋ niinoŋ kokaeŋ aŋgotete meŋ oŋomaŋa: Faarao kiŋnoŋ jaawo laligoji, niinoŋ qaa hoŋ toontooŋa iikawaa so jojopaŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotiijeŋ: Kogia konoganoŋ koi mende kawaati eeŋ, oŋo mono baloŋ koi mende mesaoŋ kembuya. 16 Oŋo qaa hoŋa jeju me qaago, niinoŋ ii aŋgotete memambaajoŋ kokaeŋ jejeŋ: Oŋo mono batugianoŋga moŋ wasigi kema kogia konoga wano koi kawao. Tosaaŋa oŋo mono koi mamboma kapuare mirinoŋ rama laligowu. Kaeŋ mende ambuti eeŋ, oŋo oŋanoŋ baloŋ iimagoosiwaa manjaqeqe ejaga kolooju. Faarao kiŋnoŋ jaawo laligoji eeŋ, niinoŋ qaa hoŋa tooŋ iikawaa so jojopaŋ qaa ii jeŋ kotiijeŋ.”

17 Kaeŋ jeŋ oŋoma jero kapuare mirianoŋ oŋooŋgi weemboria karoombaa so ragi. 18 Weemboria karooŋ koloorogo Joosefnoŋ kaŋ qaa kokaeŋ iŋijoro: “Jaagiawo toroqeŋ laligowombaajoŋ mobuti eeŋ, oŋo mono iwoi jemaŋati, ii aŋgi niinoŋ saanoŋ laaligogia somoŋgomaŋa. Niinoŋ kaaŋagadeeŋ oŋo kaaŋa Anutuwaa jeta uugumambotiwaajoŋ keena momakejeŋ. Kawaajoŋ oŋo mono kokaeŋ ambu: 19 Oŋo eja dindiŋa qolomoloŋgia qaa laligojuti eeŋ, daremuŋ oŋoonoŋga mono moŋnoŋ kapuare mirinoŋ toroqeŋ raro tosaaŋa oŋo saanoŋ wiit dumuŋ kota meŋ gomaŋgianoŋ eleema kembu. Iikanoŋ kema mirigianoŋ kanagesourugia bodi qaganoŋ laligojuti, ii nene oŋombu. 20 Oŋo mono kaeŋ kema kogia konoga wama noonoŋ kawu. Kagi qaagiaa hoŋanoŋ kaeŋ asugiro iima moma kotoŋ mende uŋuwe komuwuya.” Qaa kaeŋ iŋijoro mono iikawaa so aŋgi.

21 Yoŋonoŋ Hibruu qaagianoŋ batugianoŋ qaa kokaeŋ amiŋ mogi: “Nono konana sili ama muniŋi, iikawaa iroŋa kileganoŋ mono oŋanoŋ qanananoŋ uja. Iinoŋ laaligoya somoŋgoŋ kiaŋkoomu mubombaajoŋ welema kuuŋ nonono kakasililiŋa somata iininto, iwaa qaaya moma ii tondu mende otaaniŋ. Kawaajoŋ kakasililiŋ lombotawo koi kanoŋ ananaa qanananoŋ uja.”

22  c  Kaeŋ amiŋ mogi Ruubenoŋ kokaeŋ jero: “Nii kambaŋ kanoŋ kokaeŋ iŋijowe: ‘Oŋo eja gbaworo ii mono sili bologa mende ama mubu.’ Kaeŋ iŋijoweto, oŋo noonoŋ qaa ii qewagoŋ silemale aŋgi. Mobu, kambaŋ kokaamba iwaa sayaa iroŋanoŋ mono qanananoŋ uro kakasililiŋ mojoŋ.”

23 Kaeŋ amiŋ mogi Joosefnoŋ yoŋowo Iijipt qaanoŋ qaa jero moŋnoŋ meleeno. Kawaajoŋ yoŋonoŋ qaagia jegi saanoŋ moma asariroti, ii daurutanoŋ mende moma kotogi. 24 Joosefnoŋ qaagia moma asariŋ eleema saaro. Saama mombo eleema iŋiima yoŋowo qaa jero. Yoŋowo qaa jeŋgo Simeon batugianoŋga meŋ jero yoŋoo jaagianoŋ somoŋgogi. Kiaŋ.

Joosefwaa dauruta Keinan balonoŋ eleeŋgi.

25 Joosefnoŋ jeŋkooto kokaeŋ ano: “Weleŋqeqe oŋo mono eja iyoŋoo taru gesogianoŋ wiit padi mougi qaa ootanoŋ kouro motomotooŋ yoŋoonoŋ moneŋ esugia ii totogianoŋ aŋa aŋa tarugianoŋ moubu ano kana kekembaa nene samoŋa ii kaaŋiadeeŋ oŋombu.” Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono iikawaa so otaaŋ aŋgi. 26 Kaeŋ otaaŋ aŋgi wiit padi tarugia ii doŋgi qagianoŋ somoŋgoŋ mesaoŋ keŋgi. 27 Kema kema gaoŋ ewombaajoŋ miri moŋnoŋ keuma daremuŋ yoŋoonoŋga moŋnoŋ doŋgia wagimambaajoŋ ama taru kasia isama moneŋ esuya ii taru qaa ootanoŋ nene qaganoŋ raro iiro. 28 Ii iima daremuŋa kokaeŋ iŋijoro: “Hei! Iibu, noonoŋ moneŋ koi mono meleema tarunanoŋ mougi rajaa.” Kaeŋ moma wosogia juno aaruŋ tililiŋgoŋ aima aoŋ kokaeŋ jegi: “Anutunoŋ koi mono naa iwoiga ama nononja aaŋ?”

29 Kema kema Keinan balonoŋ maŋgia Jeikobwaanoŋ keuma iwoi kolooŋ oŋonoti, iikawaa sunduya ii kuuya kokaeŋ ijogi moro: 30 “Kantri iikawaa eja poŋa iinoŋ horoŋ ureeŋ qaa molaŋkota jeŋ gomaŋ iimagoosiwaa manjaqeqe ejaga koloowonagati, iikawaa tani kaaŋa ama nonono.

31 “Kaeŋ ama nononoto, nono ii kokaeŋ ijoniŋ: ‘Nono eja dindiŋa qolomolonana qaa laligoŋ baloŋ iima gosiwombaajoŋ ama mende kajoŋ. Qaago totooŋ! 32 Nono eja motooŋgowaa meraurutaga, daremuŋ 12 kolooŋ laligojoŋ. Moŋnoŋ mende toroqeŋ laligoro konana konoganoŋ kambaŋ kokaamba Keinan balonoŋ maŋnanawo mirinoŋ raja.’

33 “Kaeŋ ijoniŋ baloŋ iikawaa eja poŋanoŋ nonoojoŋ qaa kokaeŋ jero: ‘Oŋo eja dindiŋa me qoloŋmoloŋgoya laligojuti, ii kokaeŋ gosiŋ oŋoma momaŋa: Oŋoonoŋga daremuŋgia moŋ ii mono mesaogi niwo koi raro tosaaŋa oŋo saanoŋ wiit padi meŋ eleema kembu. Kema mirigianoŋ kanagesourugia bodi laligojuti, ii nene oŋombu. 34 Oŋo gomaŋ iimagoosiwaa manjaqeqe ejaga qaagoto, eja dindiŋa qolomoloŋgia qaa laligojuti, ii kokaeŋ gosiŋ oŋoma momaŋa: Oŋo mono kema kogia beju ii wama noonoŋ kawu. Kaeŋ kagi daremuŋgia meleema oŋombe saanoŋ baloŋ kokanoŋ aŋguneŋ-qaŋguneŋ ama laligowu.’”

35 Kaeŋ jeŋ taru gesogianoŋga nene kowigianoŋ maagi moneŋ esugia moneŋgiawo ii tarugianoŋ motomotooŋ totogianoŋ raro mokoloogi. Moneŋ esugia mokolooŋ iima ii ano maŋgia motooŋ aaruŋ lalaŋaniŋ toroko mogi. 36 Kaeŋ mogi maŋgia Jeikobnoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo merauruna korebore nuambombaajoŋ moju: Joosefnoŋ mende laligoja. Simeon ananawo mende laligoja. Benjamin ii kaaŋiadeeŋ nuama wama kembombaajoŋ jeju. Siimbobolo kuuya kanoŋ mono noo qananoŋ uja.”

37 Kaeŋ iŋijoro moma Ruubenoŋ maŋa qaa kokaeŋ ijoro: “Nii Benjamin mende wama eleema kaŋ gomaŋati eeŋ, gii saanoŋ neenaa merawoina woi ii uruna komuwao. Benjamin ii saanoŋ noo boronanoŋ ana ii mono galeŋ koma kema laligoŋ wama eleema kaŋ gomaŋa.”

38 Kaeŋ ijoroto, Jeikobnoŋ meleema jero: “Merawoina konoga woi iyoroonoŋga datanoŋ komuro koganoŋ motooŋgo laligoja. Oŋo kananoŋ kembombaajoŋ mobuti, iikanoŋ tiwitiwilaa moŋnoŋ iwaa qaganoŋ ubaati eeŋ, oŋo mono kondoogi wosobiri uutanoŋ mono noo qananoŋ uro komuŋ waŋ juna laŋgoŋawonoŋ koomu gomanoŋ kememaŋa. Kawaajoŋ noo merananoŋ mono nomesaoŋ oŋowo mende kembaa.” Kiaŋ.

Copyright information for `KSR