a45.1:Apo 7.13
b45.9-11:Apo 7.14

Genesis 45

Joosefnoŋ iyaŋaa kania iŋisaano.

a  Juudanoŋ kaeŋ jero ejemba liligoŋ oŋoma nama iŋiigiti, Joosefnoŋ kuuya iyoŋoo jaagianoŋ toroqeŋ kania kolatiŋ aŋa galeŋ koma aomambaajoŋ bimooŋ amamaaro. Kawaajoŋ Joosefnoŋ kokaeŋ silama qaro: “Oŋo mono kore nomesaoŋ deembu.” Kaeŋ qaro deeŋgi Iijipt eja moŋnoŋ kosogianoŋ mende nano Joosefnoŋ iyaŋaa kania ii daremuŋuruta ii kokaeŋ iŋisaano: Iinoŋ amburereŋ meŋ otombeeŋ qama saaro Iijipt ejemba seleeŋgeŋ laligogiti, iyoŋonoŋ ii moma Faarao kimbaa jiŋkaroŋ mirianoŋ kema buzu qaaya ii jegi mogi.

Joosefnoŋ saama nama daremuŋuruta ii kokaeŋ iŋijoro: “Nii Joosef! Amananoŋ kaaŋiadeeŋ jaawo laligoja me qaago?” Kaeŋ iŋijoro mogito, daremuŋurutanoŋ uugia kouma gojono aaruŋ tililiŋgoŋ jaayanoŋ eeŋ nama qaa moŋ mende romoŋgoŋ meleema mubombaajoŋ amamaagi. Amamaaŋ naŋgi Joosefnoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo mono noo kosonanoŋ koi kawu.” Kaeŋ iŋijoro kagi kokaeŋ iŋijoro: “Nii Joosef, oŋoo daremuŋgia sewana mewutiwaajoŋ aŋgi Iijipt kaweti, ii mono niinoŋ.

“Mono uunoŋ koŋajiliŋ mende mobu. Anutunoŋ oŋo komuwubotiwaajoŋ nii wala wasiŋ nono walawala koi kaweta oŋonoŋ kaju. Nii sewana mewutiwaajoŋ ama noŋgi koi kaweti, iikawaajoŋ mono oŋoaŋgiaajoŋ iriŋsooŋsooŋ mende moma aowu. Bodi koi kanoŋ mono yambu woiwaa so namo sokoma eja. Ii toroqeŋ mombo yambu 5:waa so ewaa. Kambaŋ iikawaa uutanoŋ baloŋ qeŋ koomo mende ama nene hoŋa mende mokolooŋ meŋ kululuuŋ laligowoŋa.

“Anutunoŋ mono kana damubiribiriawo otaaŋ oŋoo laaligogiaa sewaŋa somoŋgoro toroqeŋ jaawo laligoŋ gbili mokolooŋ oŋoma namo qaganoŋ laligowutiwaajoŋ moja. Kawaajoŋ ama nii wala wasiŋ nono walawala koi kaweta oŋo kaju. Kawaajoŋ oŋonoŋ mende wasiŋ noŋgi tanitani koloojato, Anutunoŋ mono oŋanoŋ wasiŋ nono koi kawe. Iinoŋ kuuŋ nono Faarao kimbaa jawiŋa mutuya kolooŋ jiŋkaroŋ mirianoŋ naa gawoŋ meŋkejuti, kuuya iyoŋoo somatagiaga koloojeŋ. Kaeŋ koloowe Anutunoŋ Iijipt kantri kuuya koi ii noo boronanoŋ anota eja poŋgiaga koloojeŋ.

b  “Oŋo mono kete koi waama uulaŋawo amanaanoŋ eleema kema qaa kokaeŋ jegi mobaa: ‘Goo meraga Joosefnoŋ qaa kokaeŋ jeja: Anutunoŋ nii kuuŋ noma Iijipt kantri kuuya ii noo boronoŋ anota eja poŋgiaga koloojeŋ. Kawaajoŋ giinoŋ mono kambaŋ mende qeŋ koriwato, uulaŋawo noonoŋ kawa. 10 Koi kaŋ saanoŋ rara dunduŋga Goosen balonoŋ meagoŋ neenaa kosonanoŋ laligowaga. Gii ano esameraaŋuruga, goonoŋ lama bulmakao tuuŋa tuuŋa ano ilawoila kuuya buŋaga eji, ii mono meŋ kololooŋ kawu.

11 “Bodi koi kanoŋ mono mombo toroqeŋ yambu 5:waa so eŋ ubaa. Kambaŋ iikawaa uutanoŋ gii, mirigaa sumaŋuruga me tinitosauruga tosaaŋa yoŋoonoŋga moŋnoŋ bodi laligoŋ nenewaa mojoqojoroŋ ama komuŋ gororoŋgowabo. Kawaajoŋ mono Goosen balonoŋ kaŋ laligoŋ naa iwoiwaajoŋ amamaawuti, niinoŋ ii oŋoma laligomaŋa.’ Amananaajoŋ qaa ii mono kaeŋ jegi mobaa.

12 “Nii neeno oŋanoŋ koi nama oŋoojoŋ qaa jejeŋi, ii saanoŋ oŋoaŋgiaa jaagianoŋ niima kotoju ano kona Benjamin aŋo kaaŋagadeeŋ niima kotoja. 13 Kawaajoŋ oŋo mono maŋnaanoŋ kema Iijipt kantrinoŋ qabuŋa somata kuuya noŋgita laligojeŋi ano iwoi kuuya iigiti, iikawaa sunduya ii amana jegi mobaa. Ii moro mono uulaŋawo wama kamaaŋ koi kawu.”

14 Kaeŋ iŋijoŋ boria koga Benjamimbaa aroyanoŋ giliro kemero saaro Benjaminoŋ kaaŋiadeeŋ aŋgoŋ muŋ saaro. 15 Toroqeŋ boria dauruta kuuya yoŋoo arogianoŋ giliro kemero saama buugia kitoŋ nero. Iikawaa gematanoŋ daremuŋurutanoŋ iwo qaa amiŋ mogi. 16 Joosefwaa daremuŋurutanoŋ kagiti, iikawaa buzuyanoŋ Faarao kimbaa jiŋkaroŋ mirinoŋ keno Faarao kiŋ ano jawiŋuruta kuuya yoŋonoŋ ii moma keraqeeaŋgo mogi.

17 Kaeŋ moma Faarao kiŋnoŋ Joosef kokaeŋ ijoro: “Daremuŋuruga mono jena kokaeŋ ambu: ‘Esuhinagia mono doŋgi qagianoŋ ama mombo eleema gomaŋgianoŋ Keinan balonoŋ kembu. 18 Kema maŋgia ano sumaŋurugia uŋuama eleema noonoŋ kawu. Koi kagi niinoŋ baloŋ awaa totooŋ Iijipt kantri uutanoŋga meweeŋgoŋ oŋombe saanoŋ iikawaa kelega mokolooŋ neŋ korisoro ama laligowuya.’

19 “Kaaŋagadeeŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋona ambu: ‘Iijipt kokanoŋga mono hooswaa kareya kareya tosia meŋ kema embameraurugia iikanoŋ oŋooma maŋgia wama motooŋ koi kawu. 20 Mirigiaa iwoiya tosia Keinan balonoŋ mesaowuti, iikawaa majakakaya mende ambu. Niinoŋ iikawaa kitianoŋ Iijipt kantri kuuya kokawaa iwoiya awaa totooŋ ii oŋombe buŋagia koloowaa.’”

21 Faarao kiŋnoŋ kaeŋ jero Israelwaa meraurutanoŋ iikawaa so otaaŋ aŋgi. Joosefnoŋ Faarao kimbaa jeŋkooto qaaya otaaŋ hooswaa kareya tosia oŋono. Kaaŋagadeeŋ kana kekembaa nene samoŋ tosaaŋa oŋono. 22 Ii oŋomago dauruta motomotooŋ yoŋoo opo malekugia dologa totogianoŋ oŋonoto, koga Benjamimbaajoŋ opo maleku dologa boro moŋ (faiw) muŋ moneŋ silwa kota 300 muro. 23 Maŋaajoŋ Iijipt kantriwaa iwoi awaa soroya jaasooŋgo meŋ doŋgi ten yoŋoo qagianoŋ ano keŋgi. Kaaŋiadeeŋ doŋgi embia ten yoŋoo qagianoŋ wiit dumuŋ kota, bered ano nene tosia maŋaa kana samoŋa ano bosima keŋgi. 24 Keŋgi Joosefnoŋ daremuŋuruta wasiŋ oŋono kembombaajoŋ aŋgi qaa kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo kananoŋ kema aŋgowowo mono mende ambu.”

25 Kaeŋ iŋijoro Iijipt mesaoŋ kema Keinan balonoŋ maŋgia Jeikobwaanoŋ keugi. 26 Keuma maŋgia qaa sundu kokaeŋ ijogi: “Joosefnoŋ toroqeŋ jaawo laligoja. Iijipt kantri kuuya ii iwaa borianoŋ ero eja poŋgiaga kolooŋ laligoja.” Kaeŋ ijogi qaa ii mende moma laarirotiwaajoŋ uuta toroqeŋ olomooro raro.

27 Kaeŋ raroto, Joosefnoŋ qaa kuuya jeroti, ii jegi moro ano hooswaa kare tosia ii wama Iijipt kembaatiwaajoŋ ano karoti, maŋgia Jeikobnoŋ ii iima nama uu selianoŋ qeleeno geregere ano. 28 Geregere ama kokaeŋ jero: “Oo, ii oŋanoŋ! Ii moma kotiijeŋ. Merana Joosefnoŋ mono toroqeŋ jaawo laligoja. Niinoŋ mono kema ii iimago kanageŋ saanoŋ komumaŋa.” Kiaŋ.

Copyright information for `KSR