c50.13:Apo 7.16
d50.25:Eks 13.19, Joos 24.32, Hib 11.22

Genesis 50

Jeikob roŋ koŋgi.

Jeikobnoŋ komuro Joosefnoŋ luguŋ maŋa kepelaaŋ muŋ ligoŋ kema aroyanoŋ giliro kemero buuta kitoŋ nero. Kawaa gematanoŋ Joosefnoŋ doktauruta jeŋkootoyaa baatanoŋ laligogiti, ii maŋaa qamoya sele meŋ kotikotii keleganoŋ moriwutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono. Jeŋ kotoŋ oŋono yoŋonoŋ Israelwaa qamoya kaeŋ ama mugi. Gawoŋ ii meŋ laligogi weemboria 40 kuuya tegoro. Qamogia kelenoŋ moriŋkegi, iikawaa gawoŋa ii kambaŋ koriga kaeŋ meŋ laligoŋkegi. Iijipt kanatuuru yoŋonoŋ Jeikobwaajoŋ weemboria 70:waa so jiŋgeŋ qama saama laligogi.

Saama jiŋgeŋ koma wosobiri laligogitiwaa kambaŋa iikanoŋ tegoro Joosefnoŋ Faarao kimbaa jiŋkaroŋ mirinoŋ gawoŋ meŋ laligogiti, ii qaa kokaeŋ iŋijoro: “Niinoŋ oŋoo jaagianoŋ kiaŋkoomu mokolooweti eeŋ, oŋo mono noo jenanoŋ meŋ Faarao kiŋ qaa kokaeŋ jegi mobaa: a  Maŋnanoŋ jaawo laligoŋ qaa kokaeŋ somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiimambaajoŋ jeŋ kotoŋ nono: ‘Niinoŋ komumambaajoŋ anjeŋ. Nii neenaajoŋ jamo kobaa Keinan balonoŋ osoweta nanji, noo qamona ii mono iikanoŋ kema roŋ komba.’ Kawaajoŋ saanoŋ kete jeŋ kotona nii iikanoŋ kema maŋnaa qamoya roŋ komago mombo eleema kamaŋa.”

Kaeŋ iŋijoro jegi Faarao kiŋnoŋ ii moma kokaeŋ jero, “Gii maŋgaajoŋ qaa somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiinati, iikawaa so saanoŋ kema maŋgaa qamoya roŋ komba.”

Kaeŋ jero Joosefnoŋ maŋaa qamoya roŋ komambaajoŋ uro. Faarao kimbaa jawiŋuruta qabuŋagiawo kuuya, jiŋkaroŋ miriaa ano Iijipt kantriwaa jotamemeuruta qabuŋagiawo ii kuuya iwo motooŋ keŋgi. Joosefwaa miriwaa sumaŋuruta korebore, iwaa daremuŋuruta ano maŋaa kanagesouruta yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ motooŋ keŋgi. Embameraurugia, lama, meme ano bulmakao tuuŋa tuuŋa iigadeeŋ mono oŋomesaogi Goosen gomanoŋ ragi. Hooswaa kareya kareya ano eja hoos qagianoŋ ragiti, ii kaaŋagadeeŋ keŋgi. Kaeŋ mindiriŋ tuuŋ somata totooŋ keŋgi.

10 Kema kema Jordan apu gowoya kotoŋ leegeŋ toroqeŋ kema Atad gomanoŋ wiit dumuŋ kotawaa hoŋa ano kaawoya mendeema gosigiti, miri baloŋ iikanoŋ keuma jiŋgeŋ aro metaama qama silama saama boliŋ laligogi. Joosefnoŋ maŋaajoŋ weemboria 7:baa so jiŋgeŋ qama saama laligoro. 11 Atad gomanoŋ jiŋgeŋ qama saagi baloŋ toya Keinan kanageso yoŋonoŋ ii iima moma kokaeŋ jegi, “Iijipt yoŋonoŋ mono jiŋgeŋ saawaa areŋa uuta anju.” Kaeŋ jegi miri baloŋ iikawaa qata ii kanaiŋ Aabel Mizraim
Abel: = Jiŋgeŋ saawaa areŋa. Mizraim = Iijipt. Hibruu qaa kaaŋa.
qagi. Ii Jordan apu gowoyaa weeŋ koukoutaageŋ eja.

12 Jeikobnoŋ merauruta jeŋ kotoŋ oŋonoti, yoŋonoŋ iikawaa so otaaŋ ama mugi. 13  c  Yoŋonoŋ qamoya aŋgoŋ Keinan balonoŋ kema Mamre kosianoŋ Makpela baloŋ korianoŋ kobaa eji, iikanoŋ kema roŋ koŋgi. Aabrahamnoŋ waladeeŋ baloŋ koria kobaayawo ii qasirigia ewaatiwaajoŋ Hit eja Efron iwaanoŋga sewaŋa mero. 14 Joosefnoŋ maŋaa qamoya roŋ kono tegoro aŋa, daremuŋuruta ano tosaaŋa kuuya iwo maŋaa qamoya roŋ kombombaajoŋ keŋgiti, iyoŋonoŋ mombo Iijipt balonoŋ eleema kagi. Kiaŋ.

Joosefnoŋ iroŋa mende meleemambaajoŋ mombo jero.

15 Joosefwaa daremuŋurutanoŋ maŋgia komuro rama iima kotoŋ kokaeŋ romoŋgoŋ jegi: “Joosef sili bologa kuuya ama muniŋi, iinoŋ iikawaajoŋ uuduuduu moma nonoma kambaŋ kokaamba kanaiŋ iroŋa meleema nonombabo.” 16 Kaeŋ jeŋ Joosefwaa qaa kokaeŋ aŋgi keno, “Maŋganoŋ komumambaa ama nonoojoŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotoro: 17 ‘Oŋo mono Joosefwaajoŋ qaa kokaeŋ jegi mobaa: Daremuŋuruganoŋ sili bologa ama tiwilaaŋ gombombaajoŋ aŋgiti, giinoŋ mono iyoŋoo siŋgisoŋgogia ano kakasililiŋgia ii mesaowa. Kawaajoŋ giinoŋ saanoŋ maŋgaa Anutuyaa weleŋqeqeuruta nonoo siŋgisoŋgonana mesaowa.” Yoŋonoŋ qaa ii aŋgi Joosefwaanoŋ karo moma mono qama saaro.

18 Kawaa gematanoŋ Joosefwaa daremuŋuruta iyaŋgio kaŋ balonoŋ tama batanoŋ usugoŋ kamaaŋ kokaeŋ ijogi: “Moba, nono goo weleŋqeqeuruga omaya koloojoŋ.”

19 Kaeŋ ijogito, Joosefnoŋ meleema kokaeŋ jero: “Mono keegia mende mobu. Niinoŋ Anutuwaa kitianoŋ mende nanjeŋ. 20 Oŋanoŋ, oŋo sili bologanoŋ tiwilaaŋ nombombaajoŋ kaparaŋ koma aŋgito, Anutunoŋ ii meleeno kitianoŋ iwoi awaa asugiwaatiwaajoŋ kaparaŋ koma ano. Kaeŋ ama kondooŋ kuuŋ nono kanatuuru mamaga oŋoo laaligogia somoŋgowe iikawaa hoŋanoŋ kambaŋ kokaamba asuganoŋ kolooro iima kotojoŋ. 21 Kawaajoŋ mono keegia mende mobu. Niinoŋ mono oŋoaŋgia ano embameraurugia oŋoo laaligogia kuuya naŋgoŋ oŋoma laligomaŋa.” Kaeŋ jeŋ kileŋagiaa iroŋa ii mende meleemambaajoŋ mombo jeŋ kotiiŋ gumbonjonjoŋ ama oŋono. Kiaŋ.

Joosefnoŋ komuro.

22 Joosefnoŋ maŋaa kanagesouruta yoŋowo toroqeŋ Iijipt balonoŋ laligogi. Joosefnoŋ laligoŋ uro yambuya 110 kolooro komuro. 23 Joosefnoŋ esa amboaaŋa Efraimbaanoŋga koloogi ii iŋiiro. Kaaŋagadeeŋ Manasewaa meria Makir iwaa meraboraaŋa koloogi Joosefwaa tawoyanoŋ oŋooŋgi dooŋgoŋ oŋono.

24 Kawaa gematanoŋ Joosefnoŋ daremuŋuruta yoŋoojoŋ qaa kokaeŋ iŋijoro, “Nii komumambaajoŋ anjento, Anutunoŋ mono kalaŋ koma oŋono laligowuya. Iinoŋ oŋo baloŋ kokainoŋga uŋuama baloŋ Aabraham, Aisak ano Jeikob yoŋoo buŋaga koloowaatiwaajoŋ jeŋ tegoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiroti, mono iikanoŋ kema laligowu.”

25  d  Kaeŋ iŋijoro Israelwaa meraurutanoŋ qaa jeŋ somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ kokaeŋ jeŋ kotiiwutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono: “Anutunoŋ kalaŋ koma oŋono laligogi niinoŋ komuwe noo siina ii mono baloŋ kokainoŋga aŋgoŋ Keinan balonoŋ kembu.” 26 Kaeŋ jeŋ yambuya 110 kolooro komuro. Komuro Iijipt kanoŋ qamoya ii sele meŋ kotikotiiwaa keleganoŋ moriŋ qamo bokisnoŋ aŋgi ero. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR