i13Jen 23.4; 1 Hist 29.15; Ond 39.12
n22Jen 50.24-25; Eks 13.19
p23Eks 2.2; 1.22
q24Eks 2.10-12
r28Eks 12.21-30
s29Eks 14.21-31
t30Joos 6.12-21
u31Joos 2.1-21; 6.22-25
v32Poŋ 6.11—8.32; 4.6—5.31; 13.2-16.31; 11.1-12.7; 1 Sml 16.1—1 Kiŋ 2.11; 1 Sml 1.1-25.1
w33Dan 6.1-27
x34Dan 3.1-30
y351 Kiŋ 17.17-24; 2 Kiŋ 4.25-37
z361 Kiŋ 22.26-27; 2 Hist 18.25-26; Jer 20.2; 37.15; 38.6
aa372 Hist 24.21

Hebrews 11

Ejemba momalaarigiaajoŋ ama iwoi kokaeŋ kolooro:

Momalaariwaa kania ii kokaeŋ: Iwoiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ anjoŋi, ii koloowaatiwaajoŋ mono kotiiŋ uuwoiya qaa moma laarijoŋ. Iwoi mende ii-iita iikawaa so ama meŋ hoŋa iibombaajoŋ mamboma awasaŋkaka nanjoŋ. Monowaa monoyanoŋga kanaiŋ ejemba momalaarigianoŋ nemuŋ koma oŋono uugia meleeŋgi Anutunoŋ iŋiiro sokono jeŋ qeaŋgoŋ oŋono laligogi. Momalaarinananoŋ nemuŋ koma nonono iwoi kuuyaa kania ii kokaeŋ moma asariŋkejoŋ: Anutunoŋ qaaya jeŋ kotoŋ iikanoŋ Siwe namowaa ilawoilaya kuuya mokolooro. Kawaajoŋ kambaŋ kokaamba iwoi iimakejoŋi, ii iwoi ii-iita iikanoŋa mende letoma kolooro. a 

Aabel, Eenok, Nooa yoŋoo momalaarigia

Kein (Kain) Aabel yoronoŋ Anutuwaajoŋ siimoloŋ oori Aabelnoŋ uuta meleeno momalaarianoŋ nemuŋ koma muro tororo teŋ kono kaasoyanoŋ dindiŋa uro. Kaeŋ uro Anutunoŋ siimoloŋa iiro sokono jeŋ qeaŋgoro. Jeŋ qeaŋgoŋ Aabelnoŋ solaŋa kolooroti, Anutunoŋ qaaya ii naŋgoŋ jero momalaarianoŋ nemuŋ koma muro moro. Kaaŋa moma laligoŋ komuroto, ii kileŋ kambaŋ kokaamba nanamemeŋa moniŋ qaa iikanoŋ mono toroqeŋ uunana kuuŋ naŋgoŋ nonomakeja.

Eja qata Eenok iinoŋ wala eeŋanoŋ uuta meleeno Anutunoŋ qaaya naŋgoŋ jeŋ qeaŋgoro moma iwaa jaayanoŋ sokoma laligoro. Kaeŋ laligoŋ kouro momalaarianoŋ Eenok nemuŋ koma muro Anutunoŋ jaawo wano Siwenoŋ uro. “Anutunoŋ wano eu uro toroqeŋ mokoloowombaajoŋ amamaagi.” Buŋa Tere iikawaa so Eenok momalaarianoŋ aŋgoŋ koma muro mende komuro. Uuta Anutuwaanoŋ meleenji, iinoŋ qaa kokaeŋ moma laariwaa: Anutunoŋ laligoja ano Anutunoŋ ejemba iwaa jaayanoŋ sokombombaajoŋ moŋganjuti, ii tawa qeŋ oŋombaa. Qaa woi ii moma laariŋ saanoŋ Anutuwaa kosianoŋ kawaato, mende moma laariŋ muŋ eeŋ iwaa jaayanoŋ sokombombaajoŋ amamaawoŋa.

Anutunoŋ Nooawaajoŋ iwoi koloowaatiwaa galeŋ meme qaaya isaano. Isaano Nooanoŋ moma asariŋ sombuya qaita moŋ moma hoŋa mende iiro momalaarianoŋ nemuŋ koma muro teŋ koma waŋgo mero. Anutunoŋ iyaŋa ano sumaŋuruta aŋgoŋ koma oŋom-baatiwaajoŋ moma waŋgo ii mero. Nooa momalaarianoŋ nemuŋ koma muro waŋgo meroti, nanamemeŋ iikanoŋ mono namo ejemba kanagia doogoya iŋisaano Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoro tiwilaagi. Uugia mende meleema tiwilaagito, Nooawaa momalaarianoŋ nemuŋ koma muro Anutuwaa jaanoŋ solaŋa koloowombaa kaleŋa ii buŋa qeŋ aoro. Ejemba Anutu moma laariŋ muniŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋkejoŋi, Nooanoŋ mono iikawaa so solaŋa kolooro. Kiaŋ. b, c, d 

Aabraham Saara yoroo momalaarigara

Anutunoŋ Aabraham baloŋ moŋ iwaa buŋa koloowaatiwaajoŋ jeŋ iikanoŋ kembaatiwaajoŋ oono. Oono momalaarianoŋ nemuŋ koma muro qaa ii teŋ kono. Dakanoŋ kema keunaga ii mende moroto, ii kileŋ iyaŋaanoŋ baloŋ mesaoŋ keno.

Kema kema Anutunoŋ baloŋ iwaa buŋa koloowaatiwaajoŋ jeŋ somoŋgoroti, mono iikanoŋ keuro. Keuma waba kolooŋ ejemba nanamemeŋgia mende moroto, momalaarianoŋ nemuŋ koma murotiwaajoŋ mono kileŋ opo kuuŋ meŋ maama kanoŋ eŋ laligogi. Esameria Aisak Jeikob yoronoŋ kaaŋagadeeŋ Anutunoŋ baloŋ oŋombaatiwaajoŋ soomoŋgo qaaya iikayadeeŋ buŋa qeŋ aoŋ baloŋ iikanoŋ toroqeŋ opo kuuŋgia meŋ maama eŋ laligogi. 10 Siwe siti tandoyanoŋ mende gisaawaati, Aabrahamnoŋ ii iimambaajoŋ mamboma laligoro. Anutunoŋ siti iikawaa areŋa ama uŋaya meŋ miri tandogia osoŋ mero powowoŋ kotakota eŋ ubaati, mono iikanoŋ keumambaajoŋ ama mamboma opo kuuŋnoŋ laligoro.

11 Kaaŋa laligoŋ eja waŋa kolooroto, momalaarianoŋ nemuŋ koma muro kotiiŋ maŋ kolooro. Aabrahambaa embia Saara iinoŋ kopiŋ laligoroto, ii kileŋ koro ama mera mero. Anutunoŋ Aabrahambaa kanagesoya somata koloowaatiwaa qaa somoŋgoŋ muroti, iwaajoŋ ama qaayanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ moma laariŋ laligoro. Momalaaria iikanoŋ nemuŋ koma muro meria kolooro iiro. 12 Eja motooŋgo iwaa momalaarianoŋ nemuŋ koma muro koomuwaa so kolooroto, ii kileŋ iwaanoŋga kanageso somata qatawo koloogi. Seŋgelao sombinoŋ asarigi jaŋgogia weeŋgowombaajoŋ amamaajoŋi, me sakasiŋ kowe goraayanoŋ ejuti, gbiliurutanoŋ mono iikawaa so seiŋ koloogi. e, f, g, h 

Ejemba kokaamba Siwe gomambaajoŋ awelegoŋ laligogi:

13 Ejemba sundugia ii jejoŋi, ii kuuya uugia meleema Anutu moma laariŋ muŋ laligoŋ komugi. Anutunoŋ baloŋ oŋombaatiwaa qaa somoŋgoŋ oŋono laligogito, baloŋ iikanoŋ mende keugi. Kaeŋ qaagoto, baloŋgia ii koriganoŋ nama uuŋ iima waeya meŋ aisoogi. Iima eeŋ aisooŋ kokaeŋ jeŋ asariŋ jegi, “Namonoŋ wabaga kolooŋ qanda laligojoŋ.” 14 Ejemba iyaŋgiaa miri gomaŋgianoŋ keubombaajoŋ janjariŋ riiŋkejuti, iyoŋonoŋ qaa kaeŋ jeŋkeju. 15 Baloŋ mesaogiti, iikawaajoŋ romoŋgoŋ qaaya jewuyagati eeŋ, yoŋonoŋ mono saanoŋ eleema iikanoŋ keŋgi uugianoŋ tegonaga.

16 Mono saanoŋ eleembuyagato, yoŋonoŋ iikawaajoŋ mende romoŋgoŋ laligogi. Iikawaajoŋ qaagoto, kantri qaita moŋ Siwenoŋ eji, mono iikanoŋ keubombaajoŋ awelegoŋ laligogi. Anutunoŋ yoŋoojoŋ siti merotiwaajoŋ Anutu qata “Ananaa Anutu!” jegi ii moma aisooŋ yoŋoojoŋ ama gamu moŋ mende momakeja. i 

Aabraham, Aisak, Jeikob, Joosef yoŋoo momalaarigia

17 Anutunoŋ Aabraham aŋgotetenoŋ ama muro momalaarianoŋ nemuŋ koma muŋ Aisak Anutu kaleŋga muro. Anutunoŋ Aisakwaajoŋ baloŋ mumambaajoŋ ijoro Aabrahamnoŋ soomoŋgo qaa ii buŋa qeŋ aoroto, kileŋ meria motooŋgo ii moma tegoŋ iikanoŋ siimoloŋ oomambaajoŋ ano. 18 Anutunoŋ Aabrahambaajoŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Aisaknoŋ mono gbiliuruga nemuŋ koma oŋono kolooŋ goo qaga bosima laligowuya.” Qaa ii moroto, kileŋ meria alatanoŋ ano. 19 Ama kokaeŋ gosiŋ romoŋgoro, “Komuwaato, Anutunoŋ saanoŋ kotiiŋ meŋ gbiliro koomunoŋga waabaa.” Sareqaa kaeŋ jeroti, iikawaa so merianoŋ mombo toroqeŋ koomunoŋga kaaŋa waaro wano.

20 Momalaarianoŋ Aisak nemuŋ koma muro merawoita Jeikob ano Iisoo (Eesau) ii kotuegoŋ orono. Anutuwaa kotumotueya iikanoŋ mono kambaŋ kanageŋanoŋ kaaŋagadeeŋ sokoma orono qagaranoŋ umakebaatiwaajoŋ qama kooliro.

21 Jeikobnoŋ komumambaajoŋ anoti, kambaŋ iikanoŋ momalaarianoŋ nemuŋ koma muro meria Joosefwaa merawoita woi ii kotuegoŋ oroma taa gbaruyaa kitianoŋ laariŋ Anutu waeya meŋ mepeseero.

22 Joosefwaa koomuyanoŋ dodowiroti, kambaŋ iikanoŋ momalaarianoŋ nemuŋ koma muro Israel kanageso Iijipt mesaoŋ kagiti, iikawaa sunduya ii jeŋ gbiliŋ iŋijoro. Kaeŋ iŋijoŋ kanageŋ qamoya dakanoŋ roŋ kombutiwaa qaaya ii jeŋ kotoŋ oŋono. Kiaŋ. j, k, l, m, n 

Mooseswaa momalaaria

23 Momalaarigaranoŋ Mooseswaa nemuŋmaŋa nemuŋ koma orono Moosesnoŋ kolooroti, ii kambaŋ iikanoŋa kanaiŋ koiŋ karoombaa so mesaŋgori. Mera ii iimasiiŋsiiŋawo tania moŋ kolooroti, ii iima kiŋ pombaa jeŋkootoya uuguwobotiwaajoŋ toroko mende moma meragara mesaŋgoŋ galeŋ koni.

24 Moosesnoŋ somariiro qata faarao kimbaa borataa meria qagi momalaarianoŋ nemuŋ koma muro qa ii bosimambaajoŋ togoŋ faarao kimbaa miria mesaoŋ kemaliro. 25 Saanoŋ toroqeŋ Iijipt yoŋowo siŋgisoŋgowaa korisoroya mokolooŋ ii kambaŋ toroga laŋ aisoonagato, laaligoya kaaŋa ii gema qero. Ii gema qeŋ Anutuwaa uumeleeŋ kanageso yoŋowo toroqero kakasililiŋ ama oŋoŋgi ii motooŋ moma aoŋ orowombaajoŋ moro uuta kolooro. 26 Anutunoŋ tawa mubaatiwaageŋ uuŋ nama kotiiro. Kawaajoŋ Iijipt yoŋonoŋ maa suaŋgiawo kolooŋ siiseweweya qaa laligogiti, iikawaajoŋ moro iwoi kamaaŋqeqeta kolooro. Iikanoŋ iwoi kamaaŋqeqeta kolooro gema qeŋ Hamoqeqe Toyawo toroqero iwaajoŋ ama mepaqepae ama muŋ laligogito, ii moro kileŋ hoŋawo ano uuta kolooro.

27 Momalaarianoŋ Mooses nemuŋ koma muro Iijipt kiŋ poŋgiaa iriŋa soombabotiwaajoŋ toroko mende moma kantria mesaoŋ karo. Anutu ii-iita qaago ii ii-iitaa tani romoŋgoŋ muŋ laligoroti, iikawaajoŋ mono kaparaŋ koma nama kotiiro. 28 Momalaarianoŋ nemuŋ koma muro kiaŋkomu kendoŋ
Anutuwaa gajobanoŋ Israel ejemba iŋiima kobooŋ uŋuuguroti, iikawaa kendoŋa ii ananaa qaanoŋ kiaŋkomu kendoŋ jeniŋ Kooŋ qaanoŋ Pasowa jeju.
ama iikawaa areŋa jeŋ kotoŋ oŋono aisooŋ ragi. Koomuwaa gajobanoŋ Iijipt uutanoŋ mutu meraurugia uŋugi Israel yoŋoo meraurugianoŋ komuwubotiwaajoŋ mono jeŋ kotoŋ oŋono nagugianoŋ sa morigi.

29 Momalaarigianoŋ Israel ejemba nemuŋ koma oŋono Kowe Osoga ii baloŋ kerasianoŋ kekeŋaa so kotoŋ kagi. Iijipt manjaqeqe eja yoŋonoŋ ii kotowombaajoŋ batogogito, mono apunoŋ nemotoŋ tiwilaagi. p, q, r, s 

Reihab ano momalaariwaa ejemba geria tosia

30 Momalaarigianoŋ Israel kanageso nemuŋ koma oŋono Jeriko taonoŋ kaŋ kiropo sopaya weeŋ 7:baa so liligoŋ motooŋ kema kagi kiropo sopaya sopaya kotakota iikanoŋ mono ororoŋgoŋ kamaagi. 31 Momalaarianoŋ kana somata emba Reihab nemuŋ koma muro kokaeŋ ano Anutunoŋ iima kobooro: Israel jotamemeya yoronoŋ baloŋ iima mobowaajoŋ oloŋ kari ala meŋ koma horoŋ orono. Anutunoŋ ii iima kanageŋ yaŋgiseŋ ejemba uŋuro tiwilaagi Reihab iima kobooro yoŋowo motooŋ mende komuro. Kiaŋ.

32 Naa qaaga mombo toroqeŋ jewenaga? Deiwid, Samuel ano gejatootoo ejemba tosaaŋa yoŋoo sundugia toroqeŋ jewenagati eeŋ, noo kambananoŋ mono mende sokonaga. 33 Momalaarigianoŋ tosaaŋa nemuŋ koma oŋono galeŋkoŋkoŋ totoŋa totoŋa meluŋgoŋ meŋ ejemba mindiŋgoŋ oŋoŋgi nanamemeŋ dindiŋa otaaŋ laligogi. Anutunoŋ iwoi nonombaatiwaa qaa somoŋgorota eji, mamaganoŋ qaa iikawaa so qama kooliŋ moma laarigi hoŋa kolooro megi. Tosianoŋ laion oro batugianoŋ qama kooliŋ moma laarigi Anutunoŋ laion qaa oogia somoŋgoro.

34 Tosianoŋ gere bolaŋ uutanoŋ qama kooliŋ moma laarigi Anutunoŋ gere esuŋa qowogoro mende oŋooro. Tosaaŋa manjawaa soo somatanoŋ uŋuwombaajoŋ aŋgi Anutunoŋ yoŋoonoŋ soo jeta meŋ mooniro kok koŋgi. Mamaganoŋ loolooria kolooŋ qama kooliŋ moma laarigi Anutunoŋ esuŋ oŋono kotiigi. Tosianoŋ manja qeŋ qama kooliŋ moma laarigi Anutunoŋ esuŋ oŋono kawali kotakota koloogi. Waba yoŋoo manjaqeqe tuuŋgianoŋ kagi tosaaŋanoŋ qama kooliŋ moma laariŋ kanoŋa mono oŋotaagi unjurama keŋgi.

35 Emba tosianoŋ kitigianoŋ komuro qama kooliŋ moma laarigi Anutunoŋ meŋ gbiliŋ muro koomunoŋga waaro mombo toroqeŋ aitoŋgogi. Ejemba tosianoŋ koomu gematanoŋ oyaŋboyaŋ uuta mokoloowombaajoŋ moma kaparaŋ koma naŋgi. Kaaŋa naŋgi qanjonoŋ uŋuŋ kakasililiŋ kania kania ama oŋoma kokaeŋ iŋijogi, “Anutu qakoona uulaŋawo isama gomboŋa.” Kaeŋ iŋijogito, yoŋonoŋ ii togogi toroqeŋ jaabamagege meŋ oŋoma laligogi. 36 Tosianoŋ Anutu moma laarigi mepaqepae ama ooli waayawonoŋ uŋugi siimbobolo kania kania mokolooŋ laligogi. Toroqeŋ tosaaŋa gbadooŋ kapuare miria miria kanoŋ oŋooŋgi laligogi.

37 Tosaaŋa jamonoŋ uŋugi komugi. Tosaaŋa segenoŋ motoŋ oŋoŋgi woi koloogi. Tosaaŋa manjawaa soo somatanoŋ uŋugi komugi. Tosianoŋ lama selia ano meme selia kanoŋ opo kaaŋa mouma laŋ kema liligogi. Kaaŋa wanaya tooŋ koloogi sisiwerowero ano kakasililiŋ tondu meŋ oŋoŋgi laligogi. 38 Siwewaa akadamugiawo kolooŋ balombaa nanamemeŋ bologaajoŋ mogi mende sokoma oŋono iikanoŋ mende toroqegi. Mende toroqeŋ laŋ liligoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kema kaŋ baaŋa baaŋa uma kamaaŋ kobaa me namo riiriitaa uutanoŋ eŋ laligogi. Kiaŋ.

39 Ejemba sundugia jejeŋi, ii kuuya momalaarigianoŋ nemuŋ koma oŋono uugia meleeŋgi Anutunoŋ iŋiiro sokono jeŋ qeaŋgoŋ oŋono laligogi. Kaaŋa laligogito, ii kileŋ Anutunoŋ oyaŋboyaŋ qaita moŋ nonombaatiwaa qaa somoŋgorota eji, iikanoŋ iyoŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ mende keuro. Qaago. 40 Anutunoŋ ii aŋgiodeeŋ qaagoto, mono ananawo motooŋ akadamunanawo koloodaborowoŋatiwaajoŋ moja. Kaeŋ moma kawaajoŋ oyaŋboyaŋ qaita moŋ nonono mokoloowombaa qaa areŋa ano eja. Kiaŋ. t, u, v, w, x, y, z, aa 

Copyright information for `KSR