a5-6Job 5.17; Gba 3.11-12
b12Ais 35.3
c13Gba 4.26
d15Dut 29.18
g18-19Eks 19.16-22; 20.18-21; Dut 4.11-12; 5.22-27
h20Eks 19.12-13
i21Dut 9.19
k25Eks 20.22
l26Hag 2.6
m29Dut 4.24

Hebrews 12

Anutunoŋ maŋ koma mindiŋgoŋ nonomakeja.

Ejemba tuuŋ somata qatawo kaaŋanoŋ momalaariwaa kania naŋgoŋ jeŋ koosu kaaŋa liligoŋ nonoma nanjuti, ii mojoŋ. Kawaajoŋ anana kaaŋiadeeŋ mono lombonana kuuya ano siŋgisoŋgo afaaŋagadeeŋ kokosiiŋ nonomakeji, ii giliniŋ kemba. Anutunoŋ anana momalaariwaa manjaya qeŋ Satan haamo ama mubombaa areŋa anota eja. Kawaajoŋ laaligo batuya koi laligoŋgo komuwoŋati, batuya ii mono nuuguna guuguwe kaaŋ kaparaŋ koma manja qeŋ bobogariŋ kemboŋa. Jiisasnoŋ momalaarinana meŋ letono kolooro meŋ somariiro kotiiŋ akadamuyawo kolooŋkeji, Toya ii mono jaanananoŋ uuŋ tororo iimakeboŋa. Iinoŋ saanoŋ toroqeŋ Siwe gomanoŋ laligoŋ aisoonagato, ii mesaoŋ kamaaŋ iikawaa kitia siimbobolo moro. Maripoonoŋ kikekakasililiŋ kaaŋa komumambaa gamu moma ii mende togoroto, ii qenjaaronoŋ moma mokosiŋgoŋ komuro. Komuŋ Anutuwaa jiŋkaroŋ duŋ raranoŋ uma boro dindiŋanoŋ raja.

Siŋgisoŋgo ejemba yoŋonoŋ kaeŋ tuarenjeŋ ama mugi siimbobolo moroti, oŋonoŋ mono ii romoŋgoŋ laligowu. Zolologoŋ looriŋ uukamakamaa kolooŋ nama momalaarigia ano jejeromoŋromoŋgia mesaowubotiwaajoŋ mono kaeŋ amakebu. Siŋgisoŋgo ambombotiwaajoŋ aoŋ oroŋ manja qeŋ laligogi iikanoŋ siŋgisoŋgowaa Toyanoŋ mono sagorogoro (gbilibambaŋ) mende uŋuro. Amanoŋ meraborauruta yoŋoojoŋ qambaŋmambaŋ qaa oŋonji, Anutunoŋ iikawaa so qaa moŋ kokaeŋ iŋijoro mono ii duduuŋ laligoju,

“Oo merana, Poŋnoŋ mindiŋgoŋ gomakeji, iikawaajoŋ mono mona geegee mende koloowa. Qaa jeŋ gono iikanoŋ mono uukamakamaa mende kolooŋ laligowa.
Poŋnoŋ ejemba jopagoŋ oŋomakeji, ii mono mindiŋgoŋ oŋomakeja.
Ejemba merabora kaaŋa uŋuama kalaŋ koma oŋomakeji, ii kuuya koobinoŋ uŋuŋkeja.”
Merabora moŋ amayanoŋ mende mindiŋgoro laŋ laligonaga, iikaaŋa mono iwaa meraborata mende koloonaga. Kawaajoŋ Anutunoŋ oŋo merabora kaaŋa ama oŋomakeja. Kawaajoŋ lombo oŋono ii mono mindiŋgoŋ oŋombaatiwaa tania romoŋgoŋ moma mokosiŋgoŋ diŋgoŋ laligowu. Anutunoŋ meraborauruta kuuya mindiŋgoŋ oŋomakejiwaa so oŋo mende mindiŋgoŋ oŋonagati eeŋ, mono iwaa meraborauruta hoŋa mende koloowuyaga. Kaeŋ mono oŋoaŋgiaa jaajaa gua merabora maŋgia qaa kaaŋa koloowuyaga.

Qaa ii mombo kokaeŋ jemaŋa: Namowaa maŋurunananoŋ mindiŋgoŋ nonoŋgi ii goda qeŋ oŋoma laligoniŋ. Selewaa maŋurunananoŋ qereweŋa koloojuto, uunanaa Amanananoŋ mono hoŋa ano uuta kolooja. Kawaajoŋ mono iwaa qaa baatanoŋ kema diŋgoŋ laligoŋ kotiiniŋ sokombaa. 10 Selewaa maŋrunananoŋ mono iyaŋgiaa momogiaa so kaparaŋ koma namonoŋ kambaŋ toroga laligowombaajoŋ ama mindiŋgoŋ nonoma laligoŋkeju. Yoŋonoŋ kaaŋa laligoŋkejuto, Anutunoŋ mono tak kotoŋ nonono iwaa so soraaya koloowombaajoŋ ama mindiŋgoŋ nonomakeja. Kaeŋ ama oŋanoŋ awaa ano oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ moja.

11 Moŋnoŋ mindiŋgoŋ nonono kambaŋ iikanondeeŋ korisoro tani mende amakejonto, wosobiri siimboboloyawo momakejoŋ. Qaa ii hoŋato, iikawaa hoŋa ii kanageŋ kokaeŋ koloowaa: Anutunoŋ ejemba iikaaŋa kanoŋ meŋ gbiliŋ oŋomakeji, iyoŋoo nanamemeŋgianoŋ diŋgoro luae qeŋ oŋono moma laligowuya. Kiaŋ. a 

Qambaŋmambaŋ ano galeŋ meme qaa tosia

12 Kawaajoŋ “Sawiŋgia tegoro borogia bimooŋ sororoŋgoŋ nanji, ii mono meŋ waama mindiŋgowu. Tawogia juma simiŋgia sunji, ii mono meŋ kotiiwu.” Buŋa qaa moŋ kaeŋ eja. 13 Koriŋkoriŋawonoŋ ligisooŋ kamaaŋ qero kanianoŋ suma bolidaborowabo. Qaa iikawaa so alagia qotogoŋ mende ama mubuto, mono qeaŋgowaatiwaajoŋ kaparaŋ koma laligowu. Buŋa qaa moŋ kokaeŋ eja,

“Kana riiŋ kekeŋaa kanagia mono meŋ qeleleegi dindiŋa koloowu.”
Qaa iikawaa so mono uuqeaŋgoŋ qeŋ aoŋ laligowu.

14 Ejemba kuuya yoŋowo luaenoŋ uumotooŋ laligowutiwaajoŋ mono kotiiŋ kaparaŋ koma laligowu. Moŋnoŋ laaligo soraaya mende mokoloowaati, mono eeŋ Poŋ mende iibaa. Kawaajoŋ Anutunoŋ meŋ soraiŋ oŋombaatiwaajoŋ mono kaparaŋ koma nambu. 15 Moŋnoŋ Anutuwaa kaleŋmoriaŋa uuguŋ mende buŋa qeŋ aowabotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu. Nene gawonoŋ oro kaambogawo ii tiitawo qonjomakejoŋ. Iikawaa so uukaambowaa kania kuuya ii mono qewagowu. Mende qewagogi iikanoŋ somariiŋ kouma eŋkaloloŋ meŋ oŋono mamaga oŋoo uugianoŋ tiloowabo.

16 Kaaŋagadeeŋ moŋnoŋ serowiliŋ ambabo me Iisoo (Eesau) kaaŋa aŋgonjorayawo laligowabotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu. Iisoonoŋ mutu mera koloorotiwaa borosamo toya kolooroto, qaa ii nene indiŋ motooŋgo newaatiwaajoŋ ama qewagoro. Qewagoro koga Jeikobnoŋ borosamowaa qaaya ii nene iikanoŋ sewaŋa meŋ buŋa qeŋ aoro. 17 Kanageŋ soomoŋgo qaagaraa so kolooro Maŋaa kotumotueyanoŋ mono Jeikob qaganoŋ uro, oŋo ii moju. Kaeŋ uro Iisoonoŋ kotumotue ii buŋa qeŋ aomambaajoŋ moma welema saaro jauŋanoŋ kamaaro. Kaeŋ kaparaŋ koma welenoto, kileŋ qaa kogawo somoŋgoriti, ii utegomambaa kania moŋ mende mokolooro. Kawaajoŋ mutu meriaa kotumotueya ii buŋa qeŋ aomambaajoŋ moroto, iikanoŋ osiŋ amamaaro.

18 Wala eeŋanoŋ Israel kanageso yoŋonoŋ Sainai (Sinai) kosianoŋ kaŋ naŋgi baaŋa iikanoŋ gere bolanoŋ jero. Jeŋ kaaso kondunduŋgoŋ kamaaŋ paŋgamaŋ mero raidimboŋ qero Anutunoŋ iikanoŋ yoŋowo soomoŋgo areŋ ano. Sainai (Sinai) baaŋa iikanoŋ boronoŋ oosiriwoŋatiwaa so koloojato, oŋonoŋ baaŋa kaaŋa iikawaa kosianoŋ mende kaŋ kouma laligoju. 19 Anutunoŋ soomoŋgo areŋa ii Sainai baaŋanoŋ kokaeŋ ano: Gajobaurutanoŋ romoŋ qaita moŋ uugi aŋgotomaŋa ajoma karo qaa kotakota jerotiwaa otoŋa mogi. Ii moma qaa kaaŋa mombo mende jero mobutiwaajoŋ weleŋgi. Oŋonoŋ baaŋa kaaŋa kawaa kosianoŋ mende kaŋ kouma laligoju. 20 Anutunoŋ qaa kotiga jeŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Moŋnoŋ ejemba me bao oro moŋnoŋ baaŋa ii oosiriwaati eeŋ, ii mono jamonoŋ qegi komuwa.” Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono qaa ii otaawombaajoŋ moma bimooŋ amamaagi. Kawaajoŋ qaa mombo mende jewaatiwaajoŋ weleŋgi. 21 Iwoi kanjaŋawo totooŋ ii uuŋ iigi Moosesnoŋ kokaeŋ jero, “Nii mono toroko moma jenena ororo nanjeŋ.”

22 Oŋonoŋ kaeŋ qaagoto, mono uugia meleema Zaion baaŋa dodowiŋ kouma laligoju. Anutu laaligo Toyaa sitia qata Jerusalem Siwenoŋ eji, iikanoŋ gajobauruta ten tauseŋa ten tauseŋa yoŋonoŋ tuuŋa tuuŋa meŋ rii oroŋ korisoro amakejuti, oŋonoŋ mono siti ii dodowiŋ laligoju.

23 Wala kolokoloo doŋgoga kolooŋ uumeleeŋ kanageso koloogi qagia Laaligowaa buknoŋ oogita Siwenoŋ eji, oŋonoŋ mono iyoŋoo tuuŋgia somata ii toroqeŋ laligoju. Anutunoŋ ejemba kuuya ananaa qaanana gosiŋ jeŋ tegoŋkeji, oŋonoŋ mono beŋnana iwo toroqeŋ laligoju. Anutunoŋ ejemba meŋ solaŋaniŋ oŋono letoma akadamugiawo kolooŋ komugiti, oŋonoŋ mono iyoŋoo kokoosogiawo toroqeŋ laligoju. 24 Oŋonoŋ soomoŋgo areŋ gbiliaa galeŋa Jiisas iwaanoŋ kaŋ iwo qokotaaŋ nanju. Iinoŋ sayanoŋ qeesaaro oŋomoriŋkeji, mono laaligo iikaaŋanoŋ kouma laligoju. Aabelnoŋ saya maaroto, Jiisaswaa sayanoŋ Aabelwaa saya uuguŋ qaa akadamuyawowaa muŋgeŋa kolooja.

25 Wala eja moŋnoŋ namonoŋ laligoŋ Anutuwaa uusiiŋa ejemba iŋisaama oŋono mamaganoŋ ii mobombaajoŋ togogi Anutunoŋ iroŋa meleeno qagianoŋ uro. Yoŋonoŋ iikanoŋa kok kombombaajoŋ amamaagiti eeŋ, anana mono nomaeŋ kok komboŋaga? Kambaŋ kokaamba alanana moŋnoŋ Anutuwaa uusiiŋa Siwenoŋga ninisaama jeŋkeji, anana ii silemale ama mesaojoŋi eeŋ, mono lombonoŋga kok mende totooŋ komboŋa. Qootogonanaa iroŋa mono oŋanoŋ qanananoŋ ubaatiwaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ moŋnoŋ saŋe qero mojuti, oŋonoŋ qaa ii moma teŋ kombombaajoŋ gejajuju me mondomondo mende ambu. Gejajuju laligowubotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ laligowu.

26 Wala eeŋanoŋ qaaya iŋijoro namo utugoŋ memenjaliroto, gejatootoo qaaya moŋ jeŋ somoŋgorota kambaŋ kokaamba kokaeŋ eja, “Kambaŋ moŋnoŋ namo mombo utugoŋ memenjalimaŋa. Namogadeeŋ qaagoto, iwoi ambe sombinoŋ kaaŋagadeeŋ utugowaa.” 27 Qaa kaeŋ ejato, “Kambaŋ moŋnoŋ mombo” jeji, qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Anutunoŋ ilawoila mokoloorota eji, iikanoŋgadeeŋ mono utugoŋ utegowaato, Siwewaa ilawoila mende utugowaati, iikanoŋ mono nama kotiiŋ eŋ ubaa.

28 Anana bentotoŋ mende utugowaati, ii buŋa qeŋ aoŋ nanjoŋ. Kawaajoŋ mono “Anutu daŋgiseŋ!” jeŋ iikaaŋa kanoŋ waeya meŋ mepeseeŋ uuqeeaŋgo meŋ muŋkeboŋa. Ii jeta uuguwombotiwaa keenana moma goda qeŋ laligowoŋa. 29 Ananaa Anutunananoŋ mono gere bolaŋ kaaŋa kolooja. Kawaajoŋ gereyanoŋ nonooro siimbobolo mobombotiwaajoŋ mono toroko qaganoŋ goda qeŋ muŋkeboŋa. Kiaŋ. b, c, d, e, f, g, h, i, j, k, l, m 

Copyright information for `KSR