a2Eks 26.1-30; 25.31-40, 23-30
b3Eks 26.31-33
c4Eks 30.1-6; 25.10-16; 16.33; Jaŋ 17.8-10; Eks 25.16; Dut 10.3-5
d5Eks 25.18-22
e6Jaŋ 18.2-6
f7Lew 16.2-34
g13Lew 16.15-16; Jaŋ 19.9, 17-19
h19-20Eks 24.6-8
i21Lew 8.15
j22Lew 17.11
k28Ais 53.12

Hebrews 9

Balombaa opo sel jigonoŋ Anutu kokaeŋ mepeseegi:

Anutunoŋ soomoŋgo areŋ mutuya ama iikanoŋ kaaŋagadeeŋ waeya meŋ mepeseewombaa areŋa ii jeŋ kotoro otaagi. Ii otaaŋ namonoŋ opo sel jigo gora megi ero. Anutuwaa opo sel jigo gora ii kokaeŋ megi: Jigo uuta mutuya kanoŋ lambewaa duŋ rarata ano bered kowoga ii Anutuwaa jaasewaŋanoŋ nene duŋnoŋ Anutuwaa buŋa aŋgi raro. Jigo uuta iikawaa qata ii jigo uuta toroya Kawaa gematanoŋ uuta moŋ qata jigo kowoga totooŋ ii ero. Jigo uuta woi yoroo batugaranoŋ opo sopa nano.

Jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ jiniŋ ooŋoombaa alata ano soomoŋgo arembaa bokis ii eri. Alata ii goulnoŋ memeta ano bokis selia ii kuuya goulnoŋ tuuruya kolooro. Paora qata mana ii goul monjonoŋ ama bokis iikawaa uutanoŋ galeŋ komakegi. Kaaŋagadeeŋ Aarombaanoŋ taa gbaru sota junjuŋa ano Anutunoŋ soomoŋgo areŋa jamonoŋ ooro ilaŋa ii bokis iikawaa uutanoŋ galeŋ komakegi. Bokis uutanoŋ iwoi karooŋ ii kaeŋ egi. Bokis qaganoŋ borosowo gajoba woi goulnoŋ memeta ii nani. Ii Anutunoŋ kosere laligoro asamararaŋaa sareya ii kolooro. Borosowo woi ii eŋgaŋgara kotuma bokis unuŋa turuŋ nani. Bokis unuŋa ii Anutuwaa koma konjoratiwaa duŋa kolooro. Qaa motomotooŋ ii kambaŋ kokaamba aŋa aŋa tororo amiŋ moboŋatiwaa so qaago.

Anutuwaa opo sel jigo gorawaa iwoi kuuya ii kaeŋ areŋgogi ero jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ kambaŋ so jigo uuta mutuya kanoŋ uma Anutu weleŋa qeŋ gawoŋgia meŋ laligogi. Kaaŋa laligogito, jigo gawoŋ galeŋ waŋa iinondeeŋ gbani so indiŋa motooŋgo kanoŋ jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ uma laligoro. Sa meŋ iikanoŋ uma aŋaajoŋ ano kanageso yoŋonoŋ poumapou qaganoŋ siŋgisoŋgo aŋgiti, mono iikawaajoŋ ama siimoloŋ ooŋ sa maaro kamaaro.

Kaeŋ areŋgoŋ aŋgi Uŋa Toroyanoŋ sare ii qendeema iikanoŋ ejemba kokaeŋ kuma nonoma laligoro: Jigo uuta mutuyanoŋ toroqeŋ nanji, kambaŋ iikanoŋ Anutunoŋ jigo uuta kowoga totooŋ iikawaa kania ii asuganoŋ mende iŋisaano laligogi. Qaa ii kambaŋ kokaambaa sareya kolooja. Kania ii kokaeŋ: Ejembanoŋ kaleŋa kaleŋa nanduŋ ama siimoloŋ meŋ kagi ooŋkejuto, uugianoŋ kileŋ luae mokoloowombaajoŋ amamaaŋkeju. Uugianoŋ siŋgisoŋgo aŋgitiwaajoŋ ama tilooro siimoloŋ meŋ kaŋ Anutuwaa jigo goranoŋ uma qama kooliŋkejuto, iikanoŋ mono siŋgisoŋgogia koma konjoratiwombaajoŋ amamaaŋkeju.

10 Nene kaleŋ ano apu kaleŋ meŋ kaŋ kema koma kaŋ koma aŋgi oomulu kania kania meŋ oŋomakejuto, kaeŋ selewaa jeŋkootoya kayagadeeŋ otaaŋkeju. Iwoi ii wala sokono ama laligogito, Anutuwaa areŋ gbiliaa kambaŋanoŋ kaŋ kuuro iikanondeeŋ kanaiŋ mende toroqeŋ sokombaa. Kiaŋ. a, b, c, d, e, f 

Kraistwaa sayaa kania

11 Kraistnoŋ kaŋ oyaŋboyaŋ nonomakejiwaa jigo gawoŋ galeŋ waŋa kolooroti, iinoŋ balombaa opo sel jigo ejanoŋ memeta iikanoŋ mende uro. Kaeŋ qaagoto, Siwenoŋ jigo gora raji, mono iikanoŋ uro. Jigo gora iikanoŋ uuta qaita moŋ kolooja. Asamararaŋanoŋ mono akadamuyawo. 12 Iikanoŋ uma jigo uuta mutuya kotoŋ meme ano bulmakao meria yoŋoo sagia mende meŋ keno. Kaeŋ qaagoto, iyaŋaa saya maaro iikanoŋ nemuŋ koma muro Siwewaa jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ uro. Iikanoŋ kambaŋ motooŋgowaa so uro tegoŋ sokonota eja. Dowenana kaeŋ meŋ oyaŋboyaŋ koloowombaajoŋ kondooro kambaŋ tetegoya qaa sokoma eŋ ubaa.

13 Wala namonoŋ meme ano bulmakao ejia uŋuŋ sagia meŋ kaŋ bulmakao embia kowiŋa kanoŋ siimoloŋ ooŋ iikawaa bugaajoŋa kaaŋagadeeŋ meŋ kaŋ ejemba kokojinjiŋgiawo iikanoŋ qeesaaŋ oŋomorigi sokoma oŋono. Kaeŋ hamo qeŋ oŋoŋgi iikanoŋ selegia soŋgbama meŋ soraiŋ oŋono laligogi. 14 Kaeŋ aŋgiti eeŋ, Kraistwaa sayanoŋ mono kambaŋ kokaamba hamoqeqe tani ii mamaga uuguŋ kokaeŋ ama nonomakeja: Sayanoŋ mono uunana tilooro soŋgbama nanamemenana koomu kotigaa buŋa koloowoŋatiwaa so ii koma konjoratiŋkeja. Kaeŋ ama nonono laaligo Toya Anutu weleŋa qewombaa gawoŋa ii mono afaaŋgoŋ meŋ laligowoŋa. Uŋa Toroyanoŋ laligoŋ kouma tetegoya qaa laligoŋ ubaati, iinoŋ mono Kraist ilaaŋ muro koposoya qaa laligoroto, ananaajoŋ ama iyaŋa qeleema aoŋ Anutuwaa siimoloŋ lama kolooro.

15 Kania kokaembaajoŋ Kraistnoŋ soomoŋgo areŋ gbiliaa galeŋ waŋa kolooja: Anutunoŋ ejemba oyaŋboyaŋ kolooŋ kambaŋ tetegoya qaa kaaŋa laligowombaa qaa somoŋgoŋ oŋoonoti, iyoŋonoŋ iwoi ii buŋa qeŋ aowutiwaajoŋ moja. Kawaajoŋ ama Kraist kuuro Anutu ano ejemba batunananoŋ uumotooŋ ambombaa gawoŋa meŋ laligoja. Soomoŋgo areŋ mutuyaa kambaŋanoŋ ejembanoŋ kana uuguŋ siŋgisoŋgo aŋgi iikanoŋ somoŋgoŋ oŋono laligogiti, Kraistnoŋ ii iikanoŋa isama oŋomambaajoŋ ama komuŋ dowegia mero.

16 Moŋnoŋ ilawoilaya kuuya laaligoya tegowaati, kambaŋ iikanoŋ aliaa buŋaya koloowaatiwaajoŋ jeŋ kotorota qaa eji, alianoŋ iwoi ii uulaŋawo mende mewaa. Uulaŋawo qaagoto, qaa toyanoŋ komuro kanianoŋ asuganoŋ asugiro iigigo kambaŋ iikanoŋ ii saanoŋ mewaa. 17 Jaawo laligoro kambaŋ iikanoŋ qaaya iikanoŋ hoŋawo mende koloowaato, qaa toyanoŋ komurogo qaayanoŋ mono esuŋawo koloowaa. 18 Qaa iikawaa so soomoŋgo areŋ mutuya ii kaaŋagadeeŋ oro saya mende maabuyagati eeŋ, mono hoŋawo mende koloonaga.

19 Areŋ mutuyaa hoŋa ii kokaeŋ kolooro: Moosesnoŋ Kana qaawaa jeŋkooto qaa kuuya ii kanageso kuuya yoŋoojoŋ weeŋgoŋgo bulmakao meria ano meme uŋuro sagianoŋ kamaaro. Kamaaro ii meŋ apuwo mindiriŋ lama juya osoga nezoŋgbala meŋ gumioŋ susuyanoŋ somoŋgoŋ sanoŋ qenduŋgoŋ qeesaaro Kana qaa Tere lama selianoŋ ooŋ lipiŋgiti, ii moriro. Ii moriŋgo kanageso kuuya batugianoŋ liligoŋ sa apunoŋ qenduŋgoŋ qeesaaŋ giliro iikanoŋ oŋomoriro. 20 Kaeŋ oŋomoriŋ kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ qaaya teŋ kombutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋoma oŋowo soomoŋgo anji, mono iikawaa sayaga koi.”

21 Kaeŋ iŋijoŋ toroqeŋ opo sel jigo gora ii kaaŋiadeeŋ sa iikanoŋ qenduŋgoŋ giliro moriro. Hamoqeqe gawoŋ mewutiwaa akadamu ilawoila kuuya ii kaaŋagadeeŋ qenduŋgoŋ giliro moriro. 22 Anutuwaa Kana qaanoŋ jeŋ kotojiwaa so ii me woi kuuya ii mono sanoŋ soŋgbaniŋ soraaya kolooŋkeja. Kawaajoŋ moŋnoŋ sa mende maanagati eeŋ, Anutunoŋ siŋgisoŋgonana mende mesaonaga. Kiaŋ. g, h, i, j 

Kraistwaa sayanoŋ siŋgisoŋgonana koma konjoratiŋkeja.

23 Namowaa jigo goraya ii Siwewaa jigo gorawaa sareya ano uŋauŋaya. Namonoŋ jigo ano iwaa borotere ano borosowo ii siimoloŋ ooŋooŋ ama iikaaŋa kanoŋ hamo uŋugi soraaya koloogi sokonoto, Siwe jigo gorawaa ilawoilawaajoŋ ii mende sokonja. Kawaajoŋ Kraistnoŋ siimoloŋ ooŋooŋ qaita moŋ anoti, iikanoŋ mono Siwe jigonoŋ uma iwaa ilawoilaya kuuya hamo uŋuro soraaya koloogi sokono. Siimoloŋ ooŋooŋ qaita moŋ iikanoŋ mono namowaa siimoloŋ ooŋooŋa ii uuguŋ akadamuyawo kolooro. 24 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Kraistnoŋ jiwowoŋ jigo uuta kowoga totooŋ ejanoŋ memeta iikanoŋ mende uro. Namowaa jigo goraya ii Anutuwaa jigo goraya hoŋaa uŋauŋaya kolooro. Kraistnoŋ mono Siwe gomaŋ hoŋa iikanoŋ uma kambaŋ kokaamba ilaaŋ nonomakebaatiwaajoŋ jotamemenana kolooŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋ asugiŋkeja.

25 Namowaa jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ gbani so oro sagia meŋ jiwowoŋ jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ uma laligoro. Kraistnoŋ iikawaa so mende amakeja. Iinoŋ Siwe gomanoŋ indiŋ mamaga mende uro. Anutuwaa siimoloŋ lama kolooro gbani so qeŋkebutiwaajoŋ ama eu mende uro.

26 Indiŋ motooŋgonoŋ mende sokonagati eeŋ, iinoŋ mono Anutunoŋ Siwe namo mokolooŋ oronoti, kambaŋ iikanoŋa kanaiŋ siimboboloya kanjaŋawo moro indiŋ seiseiya koloonaga. Kaeŋ qaagoto, namowaa kambaŋanoŋ tegomambaajoŋ ano kambaŋ kokaamba indiŋ motooŋgogadeeŋ siŋgisoŋgo koma konjoratiwaatiwaajoŋ ama asugiro. Asugiŋ iyaŋa siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa ama mubutiwaajoŋ ama aoro. 27 Namo ejemba ananaa areŋnana ii kokaeŋ eja: Anana kambaŋ moŋnoŋ komuwoŋa ano iikawaa gematanoŋ Anutunoŋ qaanana gosiŋ jeŋ tegoŋ nonombaa.

28 Areŋ iikawaa so Kraistnoŋ kaaŋiadeeŋ ejemba seiseiya ananaa siŋgisoŋgonana koma konjoratiwaatiwaajoŋ indiŋ motooŋgowaa so kaŋ iyaŋa siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa ama mubutiwaajoŋ ama aoro. Iinoŋ kambaŋ moŋnoŋ eleema kawaa. Siŋgisoŋgowaajoŋ ama mombo mende kawaato, ejemba asugiwaatiwaajoŋ mambomakejoŋi, mono anana oyaŋboyaŋ nonoma nunuambaatiwaajoŋ ama asugiwaa. Kiaŋ. k 

Copyright information for `KSR