a8Lew 19.18
b11Eks 20.13, 14; Dut 5.17, 18
d23Jen 15.6; 2 Hist 20.7; Ais 41.8
e25Joos 2.1-21

James 2

Kamaaŋqeqeta ii mende sureeŋ oŋombu.

Oo uumeleeŋ alauruna! Jiisas Kraist Poŋnana qaqabuŋayawo moma laariwombaajoŋ jejuti eeŋ, mono ejemba tosaaŋa mende iŋisorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋombuto, keda motooŋgonoŋ ama oŋoma laligowu.

Iikawaa sareqaaya moŋ ii kokaeŋ: Eja qabuŋayawo moŋ, boro susuya goul biniŋawo ano opo malekuya iimasiiŋsiiŋawo, iinoŋ qaa mirigianoŋ uro eja wanaya moŋ selekopaaya junjuraŋa jewoŋawo iinoŋ kaaŋagadeeŋ unaga. Uri oŋo eja geria iimasiiŋsiiŋawo ii koma horoŋ muŋ kokaeŋ jewuyaga, “Oo somatanana, gii saanoŋ jaaqeqeyanoŋ eu kema duŋ rara qemboŋawo iikanoŋ raba.” Kaeŋ jeŋ eja kamaaŋqeqeta ii iima tiiŋ muŋ jewu, “Gii saanoŋ goraayanoŋ kema namba me kana qembonoŋ kamaaŋ raba.” Sili kaaŋa kolooro oŋo kanageso batugianoŋ boŋ jawo ama mendeema aoŋ qemasologeŋ ama qaagiawo kolooju. Roromoŋgogia bologa otaaŋ jenteego ejemba doogoya kolooju.

Oo wombo alauruna, mobu! Anutunoŋ bentotoŋa ejemba jopagoŋ muŋkejuti, iyoŋoo buŋa ewaatiwaa qaaya jeŋ kotiiŋ somoŋgoro. Qaa iikawaa so tosianoŋ baloŋ ejemba yoŋoo jaagianoŋ kamaaŋqeqeta koloojuto, Anutunoŋ ii iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋono momalaarigiaajoŋ ama uuta kolooju. Yoŋonoŋ bentotoŋaa uutanoŋ keugi galeŋ koma oŋono esuhinagiawo koloowuya.

Hoŋanoŋ uuta koloojuto, oŋo ejemba wanaya iŋiima tiiŋ sisiriiŋ oŋoma laligoju. Ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ oŋo moneŋ hinagia qaawaajoŋ meŋ kamaaŋ oŋoma oloŋkalu ama oŋoŋgi kamaaŋqeqeta kolooŋkeju. Yoŋonoŋ oŋo horoŋ oŋoŋgi qaa jakeya jakeya kanoŋ keumakeju. Oŋo Kraistwaa buŋa koloogi qa awaa soro ii oŋoma iikawaa so oŋoomakejuto, qabuŋagiawo yoŋonoŋ mono uumeleeŋ (kristen) qa ii laŋ jeŋ boliŋ kisama kema kaŋ jeŋkeju? Namowaa uuta yoŋonoŋ ii kuuya amakeju.

Kaeŋ amakejuto, oŋonoŋ Anutu bentotoŋaa kana qaa waŋa teŋ koma otaagi sokombaa. Anutuwaanoŋ qaa ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ eja: “Geeŋga jopagoŋ aoŋkejaŋi, iikawaa so mono ejemba tosaaŋa kaaŋiadeeŋ uuganoŋ uukaleŋ ama jopagoŋ oŋomakeba.” Iikanoŋ sokombaato, oŋo ejemba tosaaŋa iŋisorooŋ tosaaŋa sureeŋ oŋoma keda motooŋgonoŋ mende ama oŋomakejuti eeŋ, mono siŋgisoŋgo amakeju. Anutuwaanoŋ kana qaa waleeŋgi iinoŋ mono qaagia ii mokolooŋ jeŋ tegoŋ oŋombaa. 10 Moŋnoŋ kana qaa kuuya teŋ koma otaaŋkejato, iikanoŋga jojopaŋ motooŋgonoŋ kamaaŋ qeji, iinoŋ mono kana qaa korebore waleema qaayawo kolooja.

11 Kawaa kania ii kokaeŋ: Anutu “Serowiliŋ mono mende amba,” jeroti, iinoŋ kaaŋiadeeŋ jojopaŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotoro, “Moŋ mono mende qena komuwa.” Gii serowiliŋ mende anjanto, kileŋ moŋ qena komuji, iikanoŋ mono kana qaa kuuya waleendaboroŋ laligojaŋ. 12 Anutuwaanoŋ kana qaa ii siŋgisoŋgowaa kasanoŋga lolooŋ laligowombaajoŋ eja. Anutunoŋ kana qaa iikanoŋ gosiŋ nonoma qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwutiwaajoŋ romoŋgoŋ qaagia iikawaa so jeŋkebu ano nanamemeŋgia uujopa qaganoŋ amakebu. 13 Moŋnoŋ ejemba uujopa qaganoŋ mende kiaŋkomuŋ oŋoma laligowaati, Anutunoŋ mono iwaa qaa gosiŋ kiaŋkomu qaganoŋ mende jeŋ tegoŋ mubaa. Moŋnoŋ ejemba uujopa qendeema oŋoma laligowaati, Anutunoŋ ii gosiŋ muŋ saanoŋ kiaŋkomuŋ muro simbawoŋawo kolooŋ selia meŋ ubaa. Kiaŋ. a, b 

Momalaari hoŋa qaa ii koomuya kolooja.

14 Oo uumeleeŋ alauruna, moŋnoŋ “Jiisas moma laarijeŋ,” jeŋ iikawaa gawoŋa mende mero momalaaria iikanoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ munaga? Qaayanondeeŋ moma laariro Anutunoŋ iima hamo qero letombaa me qaago? Ii qaago! 15 Iikawaa qaaya moŋ ii kokaeŋ: Uugia meleeŋgiti, oŋoo batugianoŋ ejemba moŋnoŋ opo kerembaajoŋ amamaaŋ memeqemeaŋ meŋ weeŋ motooŋgowaa so nembaneneya qaa laligonaga. 16 Kaeŋ laligoro oŋoonoŋga moŋnoŋ iwo aitoŋgoŋ selewaa naŋgonaŋgo mende muŋ kokaeŋ ijoro monaga, “Gii saanoŋ kema nembanene neŋ gere konama bonjoŋ raba.” Qaa omaya ii moro iikanoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ munaga? Ii qaago totooŋ!

17 Kaaŋiadeeŋ momalaari omaya tooŋ ii koomuya kolooja. Momalaari gawoŋaa hoŋa mende mejiwaajoŋ momalaarianoŋ mono qamo kaaŋa kolooja.

18 Moŋnoŋ kokaeŋ jenaga, “Giinoŋ uuga meleena niinoŋ nanamemeŋ dindiŋa otaaŋkejeŋ.” Niinoŋ kawaajoŋ kokaeŋ gijojeŋ, “Giinoŋ ‘Anutu moma laarijeŋ,’ jeŋ iikawaa gawoŋa mende meŋ eeŋ momalaarigaa hoŋa mono nomaeŋ qendeema nonaga? Niinoŋ uumeleembaa gawoŋa mewe iina kanoŋ mono saanoŋ neenaa momalaarinaa hoŋa qendeema gombaa.” 19 Gii “Anutu motooŋgo raji, ii moma laarijeŋ,” jejaŋi, ii awaa! Omejiilaŋ yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ ii moma laariju. Ii moma laarijuto, iikanoŋ qindiiŋ oŋono Anutuwaajoŋ jeneŋgia oroŋkeja.

20 Oo eja uuga qaa, gii omejiilaŋ yoŋoo tani kaaŋa moma laariŋkejaŋ me? Momalaariwaa gawoŋa mende mena hoŋa mende kolooro qaa ii eeŋ omaya jena momalaariganoŋ mono iwoi omaya, hoŋa qaa kolooŋkeja. Iikawaa kania ii sareqaana iikanoŋ qendeema gonja me qaago? 21 “Qaago!” jewabotiwaajoŋ ama sareqaa moŋ jemaŋa. Momalaariwaa wanjalenana Aabraham iinoŋ dindiŋa nomaeŋ kolooro? Iinoŋ Anutuwaa jeta teŋ koma meria Aisak wama kema alatanoŋ ama kanoŋ siimoloŋ oomambaajoŋ ano. Kaeŋ ama momalaari qaganoŋ gawoŋ mero Anutunoŋ ii iima qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro. 22 Sareqaa iikawaa kania ii iima asarijaŋ me qaago? Aabrahamnoŋ moma laariŋ qaagadeeŋ mende jeroto, momalaari qaganoŋ nama iikawaa silia kaaŋagadeeŋ qero nemuŋ kono sokono. Nanamemeŋ dindiŋa ama meŋ laligoro momalaarianoŋ iikaaŋ somariiŋ akadamuyawo kolooro.

23 Buŋa Terenoŋ qaa moŋ ii kokaeŋ eja, “Aabrahamnoŋ Anutu moma laariŋ muro qata Eja Dindiŋa jero.” Qaa ii eeŋanoŋ hoŋawo koloorotiwaa so ii oogita tosianoŋ Aabrahambaa qata “Anutuwaa aliaga,” kaeŋ qama jeŋ laligogi. 24 Solaŋa koloowombaajoŋ momalaariwaa qaa ii jenananondeeŋ jeniŋ mende sokonja. Silinananoŋ momalaariwaa nanamemeŋ hoŋa amboŋati eeŋ, Anutunoŋ mono qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋa. Sundunanoŋ mono iikawaa kania qendeenja.

25 Sareqaa moŋ ii kaaŋagadeeŋ jewe uumeleeŋ gawombaa kania ii qendeema gombaa: Israel yoŋonoŋ gomaŋ iima kotowaotiwaajoŋ eja woi wasiŋ oroŋgi keni kana somataa emba qata Reihab iinoŋ uruama kalaŋ koma oroma kana moŋnoŋ oromesaoro keni. Iinoŋ momalaariwaa nanamemeŋ kaeŋ ano Anutunoŋ ii iima qaaya jeŋ tegoro solaŋaniro. Kiaŋ.

26 Niinoŋ qaana koi kokaeŋ jeŋ tegomaŋa: Eja kokoosoya qaa ii qamoya. Iikawaa so momalaari gawoŋmemeya qaa ii mono koomuya kolooja. Kiaŋ. c, d, e 

Copyright information for `KSR