a15Mat 11.27; Luuk 10.22
c33Lew 24.16
d34Ond 82.6

John 10

Lama ano galeŋgia awaa.

Jiisasnoŋ galeŋ meme qaa kokaeŋ jero, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Tosianoŋ lama totoŋ uutanoŋ keubombaajoŋ nagunoŋ qaagoto, sopa waleema kemejuti, yoŋonoŋ mono kikekakasililiŋ ano yoŋgoro meme ejemba kolooju. Moŋnoŋ nagunoŋ keuji, iinoŋ lama yoŋoo galeŋgia kolooja. Iinoŋ kouro nagu galeŋanoŋ ii iima nagu horoŋ muro kamaaŋ qaro lama yoŋonoŋ qaa aroya saanoŋ moma kotoŋkeju. Galeŋgianoŋ aŋaa lamauruta oŋooma qagia qama uŋuano totoŋgia mesaoŋ saanoŋ seleeŋgeŋ kemakeju.

“Aŋaanoŋ lamauruta kuuya uŋuano totoŋgia mesaoŋ seleeŋgeŋ keŋgi iinoŋ jotamemegia kolooŋ wala keno qaa aroya moma kotojutiwaajoŋ gematanoŋ otaaŋ kemakeju. Iyaŋgiaa galeŋgia saanoŋ otaaŋkejuto, waba moŋnoŋ kaŋ qaro ii mende totooŋ otaawuya. Waba yoŋoo qaa arogia mende moma kotojutiwaajoŋ mono jiriŋjiriŋ ama iwaajoŋ keeta togoŋ deembuya.”

Jiisasnoŋ qaa aasaŋgoya ii iŋijoroto, qaa iikawaa kania mende moma asariŋ kiko qegi. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ lama galeŋ awaa kolooja.

Kiko qegi toroqeŋ yoŋoojoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Niinoŋ lama totombaa naguya koloojeŋ. Noo gemananoŋ tuuŋ galeŋ kuuya wala kagiti, iyoŋonoŋ kike ano yoŋgoro meme ejembaga koloogi. Kaeŋ koloogitiwaajoŋ lama yoŋonoŋ ii mende moma kotoŋ oŋoma laligogi.

“Niinoŋ motooŋgo lama totombaa naguya koloojeŋ. Daeŋ oŋonoŋ Anutuwo kotiiŋ laligowombaajoŋ jeŋ niwo qokotaaŋ laligojuti, niinoŋ mono hamo qeŋ oŋombe letombuya. Kaeŋ kolooŋ lama totoŋ uutanoŋ uma kamaaŋ seleeŋgeŋ kema nene gomaŋa moriaŋawo mokolooŋkebuya. 10 Yoŋgoro meme yoŋonoŋ naambaajoŋ kaŋkeju? Yoŋonoŋ yoŋgoro meŋ nunuŋ tiwilaaŋ nonombombaajoŋ kaŋkeju. Iwoi morota ambombaajoŋ qaago. Niinoŋ iikaaŋa mende koloojeŋ. Niinoŋ oŋo laaligo kombombaŋa mokolooŋ oyaŋboyaŋ laligowutiwaajoŋ kaŋ laligojeŋ.

11 Niinoŋ lama galeŋ awaa koloojeŋ. Lama galeŋ awaanoŋ mono lamauruta yoŋoojoŋ ama laaligoya qeleema oŋombaa. 12 Moŋnoŋ lama toya mende kolooŋ tawaya mewutiwaajoŋgadeeŋ kaŋ tondu galeŋ koma oŋomakeji, ii kokaeŋ: Kasu kawalianoŋ karo iima lama oŋomesaoŋ unjurama keno kasu kawalianoŋ lama kisiyaeŋ meŋ iŋiŋ uŋuŋ mendeema oŋombaa. 13 Iinoŋ seleeŋgeŋga kaŋ sewaŋ memewaajoŋadeeŋ ‘Lama galeŋ koma oŋomaŋa,’ ii jetanoŋ jeŋ lama oŋoojoŋ majakaka mende moma telambelaŋ qaganoŋ tondu laligoŋ unjurama kembaa.

14 “Niinoŋ lama galeŋ awaa koloojeŋ. Amananoŋ nii moma nono niinoŋ Amana moma muŋ laligojeŋ. Iikawaa so niinoŋ neenaa lamauruna moma oŋombe yoŋonoŋ nii moma nomakeju. Niinoŋ laaligona lamauruna oŋoojoŋ ama qeleema mesaomaŋa. 16 Noonoŋ lama tuuŋ tosia ii kaaŋagadeeŋ kolooŋ laligowuya. Yoŋonoŋ lama totoŋ kokawaa toya mende laligojuto, kileŋ noo qaa arona momakebuya. Niinoŋ ii kaaŋagadeeŋ uŋuambe kawaa so kema kaŋkebuya. Kanageŋ tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ kululuuŋ tuuŋ somata motooŋgo koloogi galeŋ motooŋgonoŋ galeŋ koma oŋono laligowuya.

17 Amanoŋ kokaembaajoŋa ama nii uutanoŋ jopagoŋ nomakeja: Niinoŋ laaligona mesaoŋ mombo gbiliŋ laligoŋ umaŋa. Ii Amawaa jaanoŋ sokonja. 18 Laaligona moŋnoŋ mende nuambaato, ii neeno qeleema mesaomaŋa. Amananoŋ jeŋ kotoŋ nono neeno laaligona qeleema mesaomaŋa ano iikawaa gematanoŋ mombo gbiliŋ laligoŋ umaŋa. Ku-usuŋ kaaŋa ii noonoŋ eja.”

19 Jiisasnoŋ qaa ii jerotiwaajoŋ ama Juuda jotamemeya yoŋoo batugianoŋ niinoŋgiinoŋ mombo kolooro. 20 Yoŋoonoŋga mamaganoŋ kokaeŋ jegi, “Omenoŋ uutanoŋ kemerota laligoŋ kaamaa anja. Mono naambaajoŋ qaaya mobonaga? Mono mesaowoŋa.”

21 Tosianoŋ jegi, “Qaa kaaŋa ii kokojinjiŋ ejawaa qaa kaaŋa qaago. Omenoŋ mono jaagoo ejemba yoŋoo jaagia nomaeŋ metoonaga?” Kaeŋ amigi. a 

Juuda jotamemeya yoŋonoŋ Jiisas gema qegi.

22 Wala eeŋanoŋ jiwowoŋ jigo koma konjoratiŋ naguya horogi. Ii gbani so romoŋgoŋ kendombaa aisoowombaajoŋ
Kendoŋ qata Hanuka ii Disemba 25 kanaiŋ weeŋ 8 kawaa so rama aisoogi. Miri kuuyanoŋ kiwa ootirigi asariro gere seŋa kululuuŋ rii qama korisoro aŋgi.
Jerusalem ajoroogi. Kambaŋ iikanoŋ kaŋ kuuro koŋuru kambaŋ saŋgoŋaa uutanoŋ laligogi.

23 Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ kiŋ Solomombaa sombeŋ saraŋawo qagiti, kanoŋ kema liligoro. 24 Kema liligoro Juuda jotamemeya yoŋonoŋ kaŋ liligoŋ muŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Kaniaga kolatina mono kambaŋ dawi toroqeŋ mambombom-baajoŋ mojaŋ? Gii Hamoqeqe Toya koloojaŋ me qaago, ii mono asuganoŋ jena moboŋ.”

25 Kaeŋ jeŋ qisiŋ mugi Jiisasnoŋ kokaeŋ meleema oŋono, “Nii jewe mogito, oŋo noo qaana ii mende moma laariju. Niinoŋ Amanaa qatanoŋ aŋgoleto amakejeŋi, iikanoŋ mono kaniana iŋisaama naŋgoŋ qendeema oŋomakeja. 26 Ii naŋgoŋ qendeema oŋomakejato, oŋo noo lama tuuŋ uutanoŋ mende laligojutiwaajoŋ ama qaana mende moma laariŋkeju.

27 “Niinoŋ lamauruna moma oŋombe yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ noo qaa arona moma nii notaaŋkeju. 28 Niinoŋ laaligo kombombaŋa oŋombe letoma kambaŋ moŋnoŋ mende totooŋ tiwilaawuya. Moŋnoŋ moŋ ii noo boronanoŋga mende horoŋ kondeema oŋombaa. 29 Noo Amananoŋ ii noo boronanoŋ oŋoonoti, iinoŋ kuuya uŋuuguŋ uuta kolooja. Kawaajoŋ kuuyanoŋ ii noo Amanaa borianoŋga horoŋ kondeema oŋombombaajoŋ amamaawuya. 30 Nii ano Ama noronoŋ mono motooŋgo kolooŋ laligojo.”

31 Jiisasnoŋ kaeŋ jero Juuda jotamemeya yoŋonoŋ mombo namonoŋga jamo amboraŋgoŋ iikanoŋ giliŋ qewombaajoŋ aŋgi. 32 Kaeŋ aŋgito, kokaeŋ jeŋ oŋono, “Amanoŋ nemuŋ koma nono aŋgoleto somata mamaga ama mewe iigiti, iyoŋoonoŋga mono naa mombaajoŋa romoŋgoŋ nii jamonoŋ giliŋ nuwombaajoŋ moju?”

33 Jeŋ oŋono Juuda yoŋonoŋ meleema jegi, “Nononoŋ aŋgoleto somata anatiwaajoŋ ama mende jamonoŋ giliŋ guwombaajoŋ anjonto, Anutu mepaqepae ama mujaŋiwaa iroŋa ama gomboŋa. Gii baloŋ ejaga ano selega eeŋ meŋ uma Anutu kaaŋa koloomambaajoŋ jejaŋ.”

34 Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ meleema oŋono, “Buŋa Terenoŋ Kana qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Anutu niinoŋ jewe: Oŋo mono noo beŋsakoŋuruna kolooju.’ 35 Buŋa Terewaa qaa ii mono mende jaŋgoŋ qaombaato, powowoŋ ewaa. Kawaajoŋ Anutunoŋ qaaya ano kaŋ ejemba buŋagiaga kolooroti, Anutunoŋ yoŋoo qagia ‘beŋsakoŋuruna’ kaeŋ qama oŋono. 36 Ejemba omaya kaeŋ qama oŋonoto, Amanoŋ eja meŋ soraiŋ wasiro namonoŋ kamaaroti, oŋonoŋ mono nomaeŋ ama iwaajoŋ kokaeŋ jeju, ‘Gii Anutu mepaqepae ama muŋ laligojaŋ.’ Niinoŋ ‘Anutuwaa meria koloojeŋ,’ qaa kaeŋ jewe oŋonoŋ mono naambaajoŋ ii mogi mende sokonja? Oŋo Anutuwaanoŋ Buŋa qaa ii qeju me?

37 “Gawoŋ meŋkejeŋi, ii iigi Amanaa nanamemembaa so mende amakeji eeŋ, mono mende moma laariŋ nombu. 38 Amanaa nanamemembaa so ama meŋ laligojeŋi eeŋ, kaniana kaaŋ iima mono moma laariŋ nombu. Ii qaanaajoŋ ama mende moma laariwuyagati eeŋ, mono aŋgoletonaajoŋ ama kileŋ moma laariŋ nombuya. Amanoŋ niwo qokotaaŋ nanja ano niinoŋ Amawo qokotaaŋ nanjeŋi, oŋo iikawaa kania moma sorogoŋ asariwuti-waajoŋ koi jejeŋ.”

39 Jiisasnoŋ kaeŋ jero mombo meŋ somoŋgowombaajoŋ mogito, boro baagianoŋga qosoma kamaaŋ keno.

40 Oŋomesaoŋ Jordan apu gowoya kotoŋ mombo leegeŋ kema Jonoŋ wala oomulu meŋ oŋoma laligoroti, kanoŋ keuma kambaŋ tosaaŋa toroqeŋ iikanoŋ laligoro. 41 Iikanoŋ laligoro ejemba mamaganoŋ iwaanoŋ kouma iima kokaeŋ jegi, “Jonoŋ aŋgoleto motooŋgo moŋ mende meroto, qaa kuuya eja koi kawaajoŋ jeroti, ii mono qaa hoŋa jeŋ laligoro.” 42 Kougiti, iyoŋoonoŋga mamaganoŋ uugia meleema moma laariŋ mugi. Kiaŋ. c, d, e 

Copyright information for `KSR