John 13

Jiisasnoŋ gowoko yoŋoo kanagia soŋgbano.

Kiaŋkomu kendonoŋ
Anutunoŋ wala eeŋanoŋ Israel ejemba niniima kobooŋ nunuuguroti, kendoŋ iikawaa qata Kooŋ qaanoŋ Pasowa jeju. Eksodus 12.15
toriro Jiisasnoŋ kania kokaeŋ moma yagoro, ‘Namo mesaoŋ Amanaanoŋ umambaa kambaŋanoŋ mono torija.’ Kaeŋ moma yagoŋ iyaŋaa alauruta namonoŋ laligogiti, ii uutanoŋ jopagoŋ oŋoma laligoŋ tetegoyanoŋ iikanoŋ kaaŋagadeeŋ uujopaya ii qendeema oŋono.

Komuwaatiwaa kambaŋanoŋ kaŋ kuumambaajoŋ ano kambaŋ moŋnoŋ gomantiiŋaa nene newombaajoŋ ajorooŋ motooŋ ragi iwoi kokaeŋ kolooro: Saimon Iskariotwaa meria qata Juudas ii Satanoŋ sololoodabororo. Jiisas memelolo meŋ mubaatiwaa qaaya ii saŋe anota uutanoŋ kemero moma raro. Jiisasnoŋ iyaŋaa kania ii kokaeŋ moma kotoro, ‘Amanoŋ iwoi kuuyaa ku-usuŋa ii noo boronanoŋ ano Anutuwaanoŋga kamaaŋ laligoŋ mombo iwaanoŋ umambaajoŋ anjeŋ.’

Kania kaeŋ moma kotoŋ nene neŋ ragitinoŋga waama malekuya kotogoŋ gawombaa opo jokaŋa moŋ meŋ batuyanoŋ kokosiiŋ somoŋgoro. Ii somoŋgoŋ apu juunoŋ molaaro kemero kanaiŋ gowokouruta yoŋoo kanagia soŋgbano. Soŋgbandaboroŋ kereŋ jokaŋa (selemooto) batuyanoŋ kokosiiŋ somoŋgoroti, iikanoŋ kanagia motoro. Soŋgbama kema Saimon Piitowaa kanianoŋ kouro kokaeŋ ijoro, “Oo Poŋ gii weleŋqeqe kamaaŋqeqeta qaago. Giinoŋ noo kanana soŋgbana mende sokombaa.”

Kaeŋ jero moma kokaeŋ meleeno, “Iwoi keteda koi anjeŋi, giinoŋ iikawaa kania kambaŋ kokaamba mende moma kotojanto, kanagenoŋ ii saanoŋ moma asariŋ laligowaga.”

Meleeno kokaeŋ kaparaŋ koma jero, “Gii mono noo kanana kambaŋ moŋnoŋ qaago totooŋ soŋgbambaga.” Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ gii mende soŋgbama gomaŋati eeŋ, gii mono noo gowokona toroqeŋ laligomambaajoŋ amamaawaga.”

Kaeŋ ijoro Saimon Piitonoŋ birindiŋ aaruŋ meleeno, “Poŋ, kawaajoŋ gii kananagadeeŋ qaagoto, borona ano waŋna ii motooŋ soŋgbamba.”

10 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro, “Moŋnoŋ apu ariŋ karo kania kaaŋiadeeŋ soŋgbaniŋ jewoŋa qaa tataaŋkota koloowaa. Oŋo kuuya soraaya koloodaborojuto, motooŋgoyanoŋ soraaya mende kolooja.” 11 Moronoŋ memelolo meŋ mumambaajoŋ anoti, Jiisasnoŋ ii moma kawaajoŋ kokaeŋ jero, “Oŋo kuuya soraaya mende kolooju.”

12 Kanagia soŋgbandaboroŋ malekuya mombo mouma kamaaŋ raro nene negi kokaeŋ qisiŋ oŋoma jero, “Niinoŋ iwoi ama oŋonjeŋi, oŋo iikawaa kania moma asariju me qaago? 13 Oŋo noojoŋ ‘Boi!’ ano ‘Poŋ!’ kaaŋ noomakeju ano niinoŋ ii hoŋa koloojeŋ. Kawaajoŋ ii soyanoŋ jeŋkeju. 14 Niinoŋ oŋoo Poŋ Boigia kolooŋ weleŋqeqe kamaaŋqeqetaa sili meŋ kanagia soŋgbanjeŋi eeŋ, oŋonoŋ mono kaaŋiadeeŋ meŋ kamaaŋ aoŋ weleŋqeqe kolooŋ kanagia soŋgbama aoŋ laligogi sokombaa. Ii mono gawoŋgiaga.

15 “Niinoŋ ama qendeema oŋonjeŋi, oŋo mono iikawaa so naŋgoŋ weleŋ qeŋ aoŋ laligowu. Kaeŋ laligowutiwaajoŋ iikawaa silia niinoŋ kete qendeema oŋombe iiju. Ii romoŋgoŋ iikawaa tania otaagi sokombaa. 16 Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Weleŋqeqenoŋ kamaaŋqeqeta kolooro toyanoŋ uuta kolooja. Gowokonoŋ boiya uuguŋ uuta koloomambaajoŋ amamaawaa. Kaaŋagadeeŋ eja poŋ moŋnoŋ gajobaya wasiro qele kema gawoŋ meŋkeji, iinoŋ mono poŋaa baatanoŋ laligoŋkeja. 17 Oŋo qaa kota ii kete moma kotoju. Kawaajoŋ selememe mesaoŋ alaurugia yoŋoo newo baagianoŋ kema laligowuti eeŋ, niinoŋ mono oŋoojoŋ ‘Iia simbawoŋawo!’ jemaŋa.” Kiaŋ. b, c 

Moŋnoŋ memelolo meŋ mubaatiwaa qaa waladeeŋ jero.

Mat 26.20-25; Maak 14.17-21; Luuk 22.21-23

18 “Qaa jejeŋi, ii mono oŋo kuuya mende uŋuanja. Niinoŋ moroga meweeŋgoŋ uŋuambeti, yoŋoo kaniagia ii saanoŋ moma kotojeŋ. Kaeŋ laligojento, Buŋa Tere moŋ iikanoŋ hoŋawo kolooro sokombaa. Qaa ii kokaeŋ, ‘Moŋnoŋ niwo nene motooŋ nejoti, iinoŋ mono kelebele ama gbakoyanoŋ riitama noma numambaajoŋ jojorija.’
Gbakoyanoŋ riitama noma numambaajoŋ jojorija, qaa ii Israel yoŋoonoŋ sareqaa moŋ. Kania kokaeŋ: Iinoŋ uutanoŋ qetama nonja.


19 “Nii hoŋa kanageŋ koloowaatiwaa qaayaga wala jejeŋ. Kawaajoŋ hoŋa koloowaati, oŋo kambaŋ iikanoŋ noo kanana moma asariŋ kokaeŋ jewuya, ‘Ahaa! Laaligowaa kania kambaŋ so laligoŋ kouma laligoroti, iinoŋ mono ii kolooja.’ Kaeŋ jeŋ moma laariŋ nombutiwaajoŋ niinoŋ qaa ii waladeeŋ asuganoŋ jewe moju.

20 “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Niinoŋ ejemba moŋ wasiwe gawoŋ memambaajoŋ karo moŋnoŋ ii koma horoji, iinoŋ mono nii kaaŋiadeeŋ koma horoŋ nombaa. Kaaŋiadeeŋ nii koma horoŋ nonji, iinoŋ moronoŋ wasiŋ nonoti, mono ii kaaŋagadeeŋ koma horoŋ mubaa.”

21 Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jeŋ wosia kouma gojoma jumambaajoŋ ano qaa iŋisaama kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋoonoŋga moŋnoŋ nii memelolo meŋ nombaa.”

22 Kaeŋ iŋijoro gowokourutanoŋ iyaŋgia kuŋkaliliŋ uuŋ aigigiiŋ aŋa aŋa kokaeŋ romoŋgogi, ‘Mono morowaajoŋa jeja?’ Kaeŋ romoŋgoŋ uuwoi tompiririŋ ragi. 23 Tompiririŋ rama nene negi Jiisaswaa wombo gowokoyanoŋ iwaa kooroŋanoŋ raro. 24 Iinoŋ raro Saimon Piitonoŋ waŋanondeeŋ gowoko ii sare ama muŋ kokaeŋ ijoro moro, “Qaa ii morowaajoŋ jeji, ii qisiŋ muŋ jena momaŋ.”

25 Kaeŋ ijoro moma rapiŋgoŋ Jiisaswaa totoyanoŋ naŋgoŋ kokaeŋ qisiro, “Poŋ, eja ii moronoŋ?”

26 Kaeŋ qisiro meleema muro, “Bered kitia qaaŋnoŋ qenduŋgoŋ moŋ mumaŋati, iinoŋ mono ii.” Meleema muŋ bered kitia meŋ qaaŋnoŋ qenduŋgoŋ Juudas muro. Juudaswaa maŋa qata Saimon Iskariot. 27 Bered kitia ii muro Satanoŋ iikanondeeŋ Juudaswaa uutanoŋ kemero. Kawaajoŋ Jiisasnoŋ ii jeŋ kotoŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Iwoi ambagati, ii mono uulaŋawo amba.” 28 Qaa kaeŋ ijoroto, ii naambaajoŋ ijoroti, ii gowoko tosianoŋ motooŋ rama nene negiti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ mende moma asariro. 29 Gowoko tosianoŋ iikawaajoŋ kokaeŋ romoŋgogi, “Juudasnoŋ moneŋ gesowaa galeŋaga laligoroti, iikawaajoŋ kendoŋ kambaŋanoŋ iwoi amamaawoŋati, ii sewaŋa mewaatiwaajoŋ wasija me ejemba wanaya moneŋ iwoi moŋ meŋ oŋombaatiwaajoŋ jeja.”

30 Juudasnoŋ qaa ii saanoŋ moma asariŋ bered kitia ii meŋ iikanondeeŋ mesaoŋ seleeŋgeŋ keno gomaŋ tiiro. Kiaŋ. e, f 

Jiisasnoŋ jojopaŋ qaa doŋgoga jeŋ kotoro.

31 Juudasnoŋ mesaoŋ seleeŋgeŋ keno Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Keteda koi Anutunoŋ akadamuya Siwe gomambaa Eja Hoŋa ama tegoŋ muro iinoŋ Anutuwaa qabuŋaya meŋ somariiro asugija. 32 Iinoŋ Anutuwaa qabuŋaya meŋ somariiŋ Anutuwo qokotaaji-waajoŋ Anutunoŋ mono kaaŋiadeeŋ iwaa qabuŋaya meŋ somariiwaa. Ii kambaŋ mende koriro meŋ somariiro asamararaŋanoŋ asugiro laligoŋ ubaa.

33 “Oo kokouruna, niinoŋ kambaŋ torodaamoŋ mombo oŋowo laligomaŋa. Ii laligoŋ oŋomesaowe kanageŋ moŋgama noma laligowuya. Juuda yoŋoojoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, ‘Nii gomaŋ kemaŋati, oŋo iikanoŋ kawombaajoŋ amamaawuya.’ Qaa iikayadeeŋ keteda koi oŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ jejeŋ.

34 “Niinoŋ jojopaŋ qaa gbilia jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ: Oŋo mono uugianoŋ jopagoŋ aoŋ laligowu. Niinoŋ jopagoŋ oŋoma laligoweti, oŋo mono iikawaa so jopagoŋ aoŋ laligowu. 35 Batugianoŋ uugianoŋ jopagoŋ aoŋ laligowuti eeŋ, ejemba kuuya yoŋonoŋ iŋiima kaniagia moma kotoŋ kokaeŋ jeŋ laligowuya, ‘Ahaa! Mono Jiisaswaa gowokouruta kolooju.’” Kiaŋ. g, h 

Piitonoŋ Jiisas qakoombaatiwaa qaa waladeeŋ jero.

Mat 26.31-35; Maak 14.27-31; Luuk 22.31-34

36 Saimon Piitonoŋ Jiisas kokaeŋ qisiŋ muro, “Poŋ, gii daeŋ kembaga?” Qisiŋ muro meleeno, “Nii dakanoŋ kemaŋati, gii iikanoŋ notaaŋ kamambaajoŋ amamaawaga. Kambaŋ kokaamba amamaawagato, kanageŋ ii saanoŋ notaaŋ kawaga.”

37 Meleeno kokaeŋ qisiro, “Poŋ, nii mono naambaajoŋ kambaŋ kokaamba gii gotaaŋ kamambaajoŋ amamaamaŋa? Niinoŋ mono laaligona goojoŋ ama qeleema mesaomaŋa.”

38 Qisiro kokaeŋ meleeno, “Gii hoŋaga laaligoga noojoŋ ama qeleema mesaomambaajoŋ jejaŋ me? Qaa ii jeganondeeŋ jejaŋ. Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ gijowe moba: Kete kurunoŋ qamambaajoŋ dodowiro giinoŋ kambaŋ iikanoŋ qakooma nona indiŋa karooŋ koloowaa.” Kiaŋ.

Copyright information for `KSR