b20Mat 10.24; Luuk 6.40; Jon 13.16
c25Ond 35.19; 69.4

John 15

Jiisasnoŋ wain gere wanjaleya, anono boria koloojoŋ.

Jiisasnoŋ gowokouruta ii kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ wain gere hoŋa koloowe noo Maŋnanoŋ wain gawombaa toya kolooja. Niinoŋ gere kaaŋa qa boronawo koloojeŋ. Gere boria kuuya hoŋgia mende mokolooŋ gorosoŋa koloojuti, Amananoŋ ii kotoŋ giliŋ oŋombaa. Gere boria kuuya noonoŋ ragi hoŋgia kolooŋ elaaŋkejuti, Amananoŋ ii mono koma konjoratiŋ oŋombaa. Nanamemembaa hoŋa somariiŋ qebulugoŋ seiseiyawo koloowuti-waajoŋ mono meŋ solaŋaniŋ oŋombaa.

“Oŋo Buŋa qaa iŋijowe iikanoŋ mono meŋ solaŋaniŋ koma konjoratiŋ oŋono soraaya kolooŋ laligoju. Kawaajoŋ oŋonoŋ mono niwo qokotaaŋ nambu. Kaeŋ naŋgi niinoŋ oŋowo namaŋa. Wain boria moŋnoŋ gere batuyanoŋ mende rama tama kamaaji eeŋ, ii mono iyaŋa nemuŋ koma aoŋ hoŋa koloomambaajoŋ amamaawaa. Iikawaa so oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ niwo mende qokotaaŋ nanjuti eeŋ, mono oŋoaŋgiodeeŋ nanamemembaa hoŋa eeŋ mokoloowom-baajoŋ amamaawuya.

“Nii wain gere koloowe oŋonoŋ iikawaa boria kolooju. Oŋonoŋ nomesaoŋ oŋoaŋgiodeeŋ nama iwoi moŋ ambombaajoŋ amamaa-wuya. Kawaajoŋ moŋnoŋ niwo qokotaaŋ nano niinoŋ iwo qokotaaŋ nambe iinoŋ mono nanamemembaa hoŋa honombonoŋga mende mokolooŋ laligowaa. Daeŋ yoŋonoŋ niwo mende qokotaaŋ nanjuti eeŋ, wain gere toyanoŋ mono ii gere boria kaaŋa kotoŋ oŋoma giliro seleeŋgeŋ kembuya. Kema sooligi meŋ kululuuŋ gerenoŋ giliro kemeŋ jewuya.

“Yoŋonoŋ jewuto, leegeŋ oŋonoŋ mono niwo qokotaaŋ nambu. Kaeŋ naŋgi noo Buŋa qaananoŋ oŋoo uugianoŋ qokotaaŋ nanji eeŋ, oŋonoŋ ii me woi buŋa qeŋ aowombaajoŋ mojuti, ii mono Ama qama kooliŋ mugi oŋombaa. Oŋonoŋ noo gowokouruna kolooŋ naŋgi nanamemeŋgiaa hoŋa honombonoŋga qaa kolooŋ kamaaŋ ragi laligowuya. Kaeŋ meŋ laligowuyatiwaajoŋ Amanaa qatanoŋ mono akadamuyawo kolooŋ ewaa. Amananoŋ nii jopagoŋ noma laligoroti, niinoŋ mono iikawaa so kaaŋgadeeŋ jopagoŋ oŋoma laligowe. Oŋo mono noo uujopa uutanoŋ nambu. 10 Niinoŋ Amanaanoŋ jojopaŋ qaa teŋ koma laligoŋ kouma iwaa uujopa uutanoŋ nanjeŋ. Kawaa so oŋo noonoŋ jojopaŋ qaana meŋ teŋ koma laligowuti eeŋ, mono saanoŋ noo uujopa uutanoŋ naŋgi jopagoŋ oŋoma laligomaŋa.

11 “Niinoŋ uu korisoro oŋoonoŋ ambe kotoŋ uugia saa qeŋ ero honombonoŋa qaa aisooŋ laligowutiwaajoŋ qaa ii iŋijowe moju. 12 Noonoŋ Kana qaa ii kokaeŋ: Niinoŋ uunanoŋ jopagoŋ oŋoma laligoweti, oŋo mono iikawaa so oŋoaŋgia jopagoŋ aoŋ laligowu. 13 Moŋnoŋ alauruta yoŋoojoŋ ama aŋaa laaligoya togoŋ mesaowaati, iikanoŋ mono uujopa uuta somata kolooja. Moŋnoŋ ii uuguŋ jopagoŋ oŋomambaajoŋ amamaawaa. Uujopa tosaaŋa ii iikawaa kamakamaaya.

14 “Niinoŋ iwoi ambutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋomakejeŋi, oŋonoŋ iikawaa so amakejuti eeŋ, mono noo alauruna kolooju. 15 Weleŋqeqewaa kania kokaeŋ: Galeŋanoŋ gawoŋa nomaeŋ ama meŋkeji, ii weleŋqeqeyanoŋ mende momakeja. Kawaajoŋ oŋoo qagia ‘Weleŋqeqeuruna,’ kaeŋ mende toroqeŋ jeŋ oŋoomaŋato, Amanaanoŋga Buŋa qaa mobeti, ii kuuya mono oŋoojoŋ iŋisaambe moju. Kawaajoŋ qagia ‘Alauruna,’ kaeŋ oŋoombe sokonja.

16 “Oo alauruna, oŋonoŋ nii mende meweeŋgoŋ noŋgito, niinoŋ oŋo meweeŋgoŋ kuuŋ oŋombe nanju. Kawaajoŋ oŋonoŋ liligoŋ kema hoŋa kokaeŋ mokolooŋ pondaŋ elaagi eŋ uro sokombaa: Noo qana qama iwoi ii me ii kawaajoŋ Ama qama kooliwuti, ii mono oŋono buŋagia koloowaa. 17 Oŋo mono batugianoŋ jopagoŋ aoŋ laligowu. Niinoŋ jojopaŋ qaana kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ.” Kiaŋ. a 

Uumeleembaa gadokopaya yoŋonoŋ oŋo kazi ama oŋombu.

18 “Balonoŋ uugia mende meleeŋgi yoŋonoŋ kazi ama oŋombuti eeŋ, mono qaa kokaeŋ moma kotowu: Yoŋonoŋ wala nii kaaŋiadeeŋ kazi ama noma laligogi. 19 Oŋo uumeleembaa gadokopa tuuŋnoŋ laligowuyagati eeŋ, tuuŋurugia yoŋonoŋ mono iyaŋgiaa alaurugia uukaleŋ ama oŋombuyaga. Ii ama oŋombuyagato, niinoŋ oŋo meweeŋgoŋ yoŋoo areŋnoŋga uŋuambe morota kolooŋ laligoju. Yoŋoonoŋ nanamemeŋ bologa ii gema qeŋ laligojutiwaajoŋ ama kazi ama oŋomakeju.

20 “Niinoŋ qaa moŋ kokaeŋ iŋijowe mogiti, ii mono uu wombogianoŋ ama romoŋgowu, ‘Weleŋqeqenoŋ kamaaŋqeqeta kolooro toyanoŋ somataya kolooja. Gowokonoŋ boiya uuguŋ uuta koloomambaajoŋ amamaawaa.’ Kawaa so tosianoŋ nii sisiwerowero ama noma laligoŋ kougiti eeŋ, tosaaŋa yoŋonoŋ mono noo munduŋuruna oŋo kaaŋiadeeŋ sisiwerowero ama oŋoma laligowuya. Yoŋonoŋ noonoŋ Buŋa qaa moma aŋgoŋ koma laligogiti eeŋ, oŋonoŋ noo qaana jeŋ seiŋ laligogi mono kaaŋiadeeŋ saanoŋ moma aŋgoŋ koma laligowuya. 21 Kaeŋ laligowuyato, nii wasiŋ nonoti, iyoŋonoŋ ii mende moma muju. Kawaajoŋ silemale qaganoŋ iwoi kania kania tondu ama oŋombuti, ii mono noo qabuŋanaajoŋ ama kolooŋ oŋombaa.

22 “Niinoŋ yoŋoonoŋ mende kamaaŋ Buŋa qaa iŋijowe mobuyagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono siŋgisoŋgogiaa gamuya mende moma laligowuyaga. Kaeŋ eeŋ laligowuyagato, kambaŋ kokaamba siŋgisoŋgogia modaboroŋ koma turuwombaajoŋ amamaawuya. Mondomondo qaagia mono nomaeŋ mokoloowuyaga? 23 Moŋnoŋ nii kazi ama nonji, iinoŋ mono Amana kaaŋiadeeŋ kazi ama muja. 24 Aŋgoleto uuta somata meweti, ii moŋnoŋ moŋ oŋoo batugianoŋ mende meŋ laligoro. Niinoŋ ii mende mewenagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono siŋgisoŋgogiaa gamuya ii mende moma laligowuyaga. Tompiririŋ qeŋ laligowuyagato, kambaŋ kokaamba niinoŋ ii mewe iidaboroŋgo kileŋ nii ano Amana kaaŋiadeeŋ eeŋ totooŋ kazi ama noroma laligoju.

25 “Kaeŋ ama noroma laligogi Buŋa qaa moŋnoŋ hoŋawo kolooro. Moosesnoŋ kana qaa oŋonoti, iikanoŋ qaa ii kokaeŋ oogita eja, ‘Yoŋonoŋ eeŋ toontooŋ kazi ama noma laligogi.’ Qaa iikanoŋ mono hoŋawo kolooro.

26 Niinoŋ Amawaanoŋ uma koipu Toya wasiwe oŋoonoŋ kaŋ uugianoŋ kemeŋ naŋgoŋ oŋombaa. Uŋa Toroya iinoŋ qaa hoŋaa Toya kolooja. Iinoŋ Amawaanoŋga kamaaŋ noo kaniana naŋgoŋ jeŋ asariŋ oŋoma laligowaa. 27 Iinoŋ kaeŋ laligowaa ano oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ noo kaniana naŋgoŋ jeŋ asariŋ laligowuya. Niinoŋ kanaiŋ uuwaa qenjaaro gawoŋ meŋ laligoweti, oŋonoŋ mono kanakanaiyanoŋga niwo laligoŋ waagi. Kawaajoŋ oŋo mono ii saanoŋ jeŋ asariŋ laligowu. Kiaŋ. b, c 

Copyright information for `KSR