John 18

Jiisas meŋ somoŋgogi.

Mat 26.47-56; Maak 14.43-50; Luuk 22.47-53

Jiisasnoŋ qaa ii jedaboroŋ gowokouruta uŋuano siti mesaoŋ kemeŋ apu qata Kidron kotoŋ leegeŋ keuma urukisi moŋ eroti, iikanoŋ keŋgi. Jiisas ano iwaa gowokouruta yoŋonoŋ suulaŋ iikanoŋ ajorooŋ laligoŋkegi. Kawaajoŋ Juudas memelolo meŋ mumambaajoŋ anoti, iinoŋ kaaŋagadeeŋ urukisi ii saanoŋ moro.

Jigo gawoŋ galeŋ ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ jiwowoŋ jigowaa kiropo galeŋ (sikiriti) tosaaŋa wasiŋ oŋoŋgi Juudasnoŋ ii ano gawmambaa manjaqeqe eja tuuŋ moŋ uŋuano motooŋ kagi. Yoŋonoŋ kiwa lambe ano tiwo wasagia meŋ kaŋ urukisinoŋ kougi. Kougi Jiisasnoŋ iwoi kuuya kaeŋ kolooŋ mubaati, ii saanoŋ morotiwaajoŋ ama waama asuganoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Oŋo morowaajoŋa moŋganju?”

Qisiŋ oŋono kokaeŋ meleeŋgi, “Nono Jiisas Nazaret toya ii moŋganjoŋ.” Meleeŋgi kokaeŋ iŋijoro, “Nii kiaŋ koi.” Juudas memelolo meme eja iinoŋ kaaŋagadeeŋ yoŋowo nano.

“Nii kiaŋ koi.” Jiisasnoŋ qaa kaeŋ iŋijoro gemagema kema namonoŋ tama kamaaŋ uŋuro. Kaeŋ aŋgi mombo qisiŋ oŋono, “Oŋo mono morowaajoŋ moŋganju?” Qisiŋ oŋono jegi, “Nono Jiisas Nazaret toya iiga moŋganjoŋ.”

Kaeŋ jegi meleeno, “Nii kiaŋ koi, iŋijowe mojuya. Oŋo niiga moŋgama nonjuti eeŋ, mono eja koi saanoŋ oŋomesaogi kembu.” Wala qama kooliŋ gowokouruta yoŋoojoŋ qaa moŋ kokaeŋ iŋijoro, “Ejemba noo boronanoŋ ama oŋona laligojuti, niinoŋ ii kalaŋ koma oŋoma laligowe yoŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ mende sooŋ aliro.” Qaa iikanoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ Jiisasnoŋ jotamemeya yoŋoojoŋ qaa kaeŋ jero.

10 Kaeŋ jero Saimon Piitonoŋ manjawaa soo somata meŋ laligoroti, iinoŋ ii kopiŋanoŋga horoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋaa weleŋ ejia qeŋ gejia dindiŋaageŋ kotogoro kamaaro. Weleŋqeqe eja ii qata Malkus. 11 Kaaŋ ano Jiisasnoŋ Piito kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro, “Gii manjawaa soo somata ii mono mombo ana kopiŋganoŋ kemeba. Amananoŋ siimbobolowaa qambi apu kokoŋawo noo buŋa qeroti, ii saanoŋ moma mokosiŋgoŋ wambusooŋ qemaŋa.” Kiaŋ. a 

Jiisas kuugi Anaswaa jaanoŋ nano.

12 Kawali galeŋgianoŋ jero manjaqeqe eja tuuŋ ano Juuda yoŋoo nagu galeŋ (sikiriti) yoŋonoŋ Jiisas meŋ somoŋgogi. 13 Somoŋgoŋ wama wala jigo gawoŋ galeŋ qata Anas iwaa mirinoŋ keŋgi. Anaswaa qegaya qata Kaiafas iinoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa kolooŋ gbani iikanoŋ gawoŋ ii meŋ laligoro. 14 Kaiafasnoŋ wala Juuda ejemba yoŋoojoŋ qambaŋmambaŋ qaa kokaeŋ jero, “Ejemba tuuŋ kuuya alidaborowombotiwaajoŋ eja motooŋgonoŋ nonoojoŋ ama komuro sokombaa.” Kiaŋ. b 

Piitonoŋ Jiisas kanaiŋ qakoono.

Mat 26.69-70; Maak 14.66-68; Luuk 22.55-57

15 Jiisas meŋ keŋgi Saimon Piito ano gowoko alia moŋ yoronoŋ gemagianoŋ keni. Kema alia iikanoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa moma murotiwaajoŋ ama saanoŋ afaaŋkota Jiisas otaaŋ jiŋkaroŋ miri sopa uutanoŋ kemero.

16 Iinoŋ kemeroto, Piitonoŋ sopa seleeŋgeŋ nagunoŋ nano. Kaeŋ nano gowoko alianoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa moma muroti, iinoŋ seleeŋgeŋ kemeŋ nagu galeŋ emba iwo qaa ijoro nagu hororo Piito wama sopa uutanoŋ kemeri. 17 Kemebotiwaajoŋ ani iikanoŋ weleŋqeqe emba sopa naguya galeŋ konoti, iinoŋ Piito iima kokaeŋ qisiŋ muro, “Gii oŋanoŋ kaaŋagadeeŋ eja iikawaa gowoko yoŋoonoŋga moŋ koloojaŋ me?” Kaeŋ qisiŋ muro moma “Nii qaago!” jero.

18 Weleŋ eja ano nagu galeŋ (sikiriti) yoŋonoŋ saŋgoŋaajoŋ ama gere aŋgi jeŋ uroroŋgoŋ ero konama naŋgi. Kaeŋ naŋgi Piitonoŋ kaaŋagadeeŋ yoŋoo batugianoŋ kema gere konama nano. Kiaŋ.

Jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ Jiisas qisiŋ muro.

Mat 26.59-66; Maak 14.55-64; Luuk 22.66-71

19 Jigo gawoŋ galeŋ waŋa Anas iinoŋ Jiisas qisiŋ muŋ kokaeŋ jero, “Gii ejemba nomaeŋ kuma oŋoma gowokouruga moro moro uŋuama laligoŋkejaŋ?”

20 Kaeŋ jero kokaeŋ meleema muro, “Nii kambaŋ so asuganoŋ ejembaya ejembaya kuma oŋoma laligowe. Juuda kanageso kuuya nononoŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma qamakooli mirinana so ajorooŋkejoŋi, nii mono iikanoŋ nama kuma oŋoma laligowe. Buŋa qaa aasaŋgoya moŋ mende jewe. 21 Niinoŋ qaa nomaeŋ ejemba kuma oŋoma laligoweti, naambaajoŋ nii iikaeŋ qisiŋ nonjaŋ? Niinoŋ qaa jewe ejemba moma laligogiti, iyoŋonoŋ mono qaanaa kota modaboroju. Kawaajoŋ ii qisiŋ oŋona sokombaa.”

22 Kaeŋ meleema muroto, jigowaa kiropo galeŋ (sikiriti) moŋnoŋ kosianoŋ nama Jiisas uruŋanoŋ qetaaliŋ jero, “Jigo gawoŋ galeŋ waŋanoŋ qisiŋ gono gii qaa silia kaaŋa mono naambaajoŋ meleema mujaŋ? Godaqeqega qaa.”

23 Kaeŋ jero kokaeŋ meleema muro, “Qaa bologaga jewenagati, ii nisaana sokombaato, qaa hoŋa jejeŋi eeŋ, mono naambaajoŋ nii eeŋ nujaŋ?”

24 Kaeŋ meleema muro Anasnoŋ Jiisas wasiŋ jero gbadoya kaaŋiadeeŋ borianoŋ raro wama jigo gawoŋ galeŋ waŋa Kaiafas iwaanoŋ keŋgi. Kiaŋ.

Piitonoŋ Jiisas qakoono indiŋ woi karooŋ kolooro.

Mat 26.71-75; Maak 14.69-72; Luuk 22.58-62

25 Saimon Piitonoŋ gere konama nano tosianoŋ qisiŋ kokaeŋ ijogi, “Gii oŋanoŋ kaaŋagadeeŋ iwaa gowokouruta yoŋoonoŋga moŋ koloojaŋ me qaago?” Kaeŋ ijogi qakooma “Nii qaago!” jero.

26 Piitonoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋaa weleŋ ejia qeŋ gejia kotegoro kamaaroti, iwaa tinitosaya weleŋqeqe alia moŋnoŋ ii moma qisiŋ ijoro, “Oo gii mono urukisinoŋ iwo motooŋ laligori giijeŋa me nomaeŋ?”

27 Kaeŋ ijoro Piitonoŋ mombo qakoono kambaŋ iikanondeeŋ kurunoŋ kanaiŋ qaro moro. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ gawana Pailotwaa jaanoŋ nano.

Mat 27.1-2, 11-14; Maak 15.1-5; Luuk 23.1-5

28 Gomaŋ ano umugawodeeŋ Jiisas Kaiafaswaa mirinoŋga wama kamaaŋ Room gawanawaa jiŋkaroŋ mirinoŋ keŋgi. Juuda yoŋonoŋ uugia tilooŋ kokojinjiŋ koloowombotiwaajoŋ majakaka moma kokaeŋ jegi,
Room gawman yoŋoojoŋ Juuda yoŋonoŋ kokaeŋ moma laarigi: Nono Room yoŋoo jiŋkaroŋ mirinoŋ uniŋ uunana tilooro esuŋnana kamaaro kokojinjinanawo kolooŋ kiaŋkomu kendombaa lama toroya newombaajoŋ amamaawoŋa. Kawaajoŋ sombenoŋ seleeŋgeŋ laligogi.
“Kiaŋkomu kendombaa lama newombaajoŋ amamaa-wombo.” Kaeŋ jeŋ moma bimooŋ gawanawaa jiŋkaroŋ miri uutanoŋ mende ugi.
29 Kawaajoŋ gawana Pailotnoŋ seleeŋgeŋ kamaaŋ iŋiima kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Eja koi kanoŋ mono naa qinjitaga ano qaa jeŋ muŋ wama kaju?”

30 Qisiŋ oŋono meleeŋgi, “Eja iikanoŋ kikekakasililiŋ me bologa meme eja moŋ mende koloonagati eeŋ, nononoŋ mono eeŋ toontooŋ ii wama goonoŋ mende kawonaga.”

31 Kaeŋ meleeŋgi Pailotnoŋ iŋijoro, “Oŋo mono oŋoaŋgio qaa jakeyanoŋ ama muŋ Kana qaagiaa so gosiŋ qaaya jeŋ tegowu.” Kaeŋ iŋijoro moma ijogi, “Nononoŋ eja moŋ komuwaatiwaa qaaya jeŋ tegowombaajoŋ soŋgo ero amamaajoŋ.” 32 Juuda yoŋonoŋ kaeŋ ijogi Jiisas aŋo koomu nomaaŋa komuwaatiwaa qaaya ii iŋisaama jeroti, iikaaŋa kanoŋ hoŋawo kolooro.

33 Pailotnoŋ Juuda yoŋoo qaagia moma mombo jiŋkaroŋ miri uutanoŋ uma Jiisas oono karo kokaeŋ qisiŋ muro, “Gii Juuda yoŋoonoŋ kiŋ poŋgiaga koloojaŋ me qaago?”

34 Kaeŋ qisiŋ muro meleema kokaeŋ qisiro, “Qaa ii mono geeŋgaa uuganoŋga jejaŋ me tosianoŋ noojoŋa qaa kaeŋ jeŋ jeganoŋ aŋgi jejaŋ?”

35 Kaeŋ qisiro Pailotnoŋ meleeno, “Yei! Nii Juuda ejaga kolooŋ Juuda oŋoo qaagia naŋgoŋkejeŋ me? Qaago totooŋ! Nii Room gawana laligowe geeŋgaa ejembauruga ano jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ mono guama kaŋ noo boronoŋ ama gonju. Giinoŋ mono naa iwoiga ana?”

36 Kaeŋ meleeno jero, “Noo bentotonaa kania ii baloŋ kokoinoŋ mende eja. Niinoŋ balombaa kiŋ-totoŋ mombaa kiŋ poŋa koloowenagati eeŋ, noo kerasuru-urunanoŋ mono saanoŋ waama noojoŋ ama manja qewuyaga. Manja qeŋ niinoŋ Juuda jotamemeya yoŋoo borogianoŋ kememambotiwaajoŋ kaparaŋ koma manja qegi nombombaajoŋ amamaawuyaga. Ii amamaawuyagato, noo kiŋ-totonaa kania ii gomaŋ moŋgeŋ eja. Nii baloŋ eja poŋ mende koloojeŋ.”

37 Qaa ii jero Jiisas kokaeŋ qisiŋ muro, “Gii kileŋ eja poŋ qaita moŋ koloojaŋi, ii oŋanoŋ me qaago?” Kaeŋ qisiŋ muro meleeno, “Nii eja poŋ qaita moŋ koloojeŋi, ii geeŋgo jejaŋ. Niinoŋ qaa hoŋa naŋgoŋ jeŋ asarimambaajoŋ ama namonoŋ kamaaŋ asugiwe. Kuuya yoŋonoŋ qaa hoŋaa leegeŋa laligojuti, iyoŋonoŋ mono noo qaana geja ama momakeju.” d 

Jiisas komuwaatiwaajoŋ jeŋ tegogi.

Mat 27.15-31; Maak 15.6-20; Luuk 23.13-25

38 Kaeŋ meleeno Pailotnoŋ mepaqepae ama qisiro, “Qaa hoŋa ii mono naama?” Kaeŋ qisiŋ mombo Juuda yoŋoonoŋ kemeŋ atapanoŋ nama kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ eja iikawaa qinjita moŋgama moŋ mende mokoloojeŋ. 39 “Moŋ mende mokoloojento, noo nanamemena moŋ kokaeŋ ero moju: Gbani so kiaŋkomu kendoŋ kambaŋanoŋ kapuare mirinoŋga eja motooŋgo oŋoojoŋ isambe kamaaŋkeji, ii moju. Kawaajoŋ Juuda oŋoo kiŋ poŋgia saanoŋ oŋoojoŋ isambe kamaanaga me qaago? Kawaajoŋ oŋo siiŋgianoŋ nomaeŋ moju?”

40 Kaeŋ iŋijoro meleema kokaeŋ qagi, “Qaago, ii qaagoto, Barabas isana nonoonoŋ kamaawa!” Kaeŋ qagito, Barabas iinoŋ kikekakasililiŋ ejaga kolooŋ manja kareŋ moŋ qegiti, iikawaa waŋ kolooro. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR