a24Ond 22.18
b28Ond 69.21; 22.15
c36Eks 12.46; Jaŋ 9.12; Ond 34.20
d37Zek 12.10; Isa 1.7

John 19

Pailotnoŋ Jiisas maripoonoŋ komuwaa jeŋ jeŋ tegoro.

Silama qagi Pailotnoŋ Jiisas wama kema jero manjaqeqe eja yoŋonoŋ ooli waayawonoŋ molaaŋkota ootigi. Manjaqeqe eja yoŋonoŋ taluŋgoŋ mepaqepae kokaeŋ ama mugi: yoŋonoŋ Jiisas qeŋ kasa waayawo meŋ pipiiŋ ila meagoŋ waŋanoŋ koŋgi kemero maleku osoga nezoŋgbalawo ii koma mugi kemero. Kaeŋ ama kosia-noŋ areŋgoŋ nama jegi, “Oowe oowe! Juuda yoŋoo Kiŋ Poŋgia, oowe!” Kaeŋ jeŋ uruŋanoŋ mamaga qetaaligi.

Kaeŋ mepaqepae ama mugi Pailotnoŋ mombo seleeŋgeŋ kemeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Mobu! Niinoŋ eja ii gosiŋ qinjita moŋ mende mokoloojeŋ. Kawaajoŋ ii mombo wama oŋoo jaagianoŋ kamaawe kania kaeŋ moma kotoŋ iibuya.” Kaeŋ iŋijoro Jiisasnoŋ kamaaŋ atapaŋanoŋ nano kokaeŋ iigi: Tosianoŋ kasa waawonoŋ ila pipiiŋ waŋanoŋ koma maleku osoga nezoŋgbalayawo koma mugi nano Pailotnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Mono eja hoŋa koi iibu!”

Kaeŋ iŋijoro jigo gawoŋ galeŋ ano nagu galeŋ (sikiriti) yoŋonoŋ ii iima qaa wowombo qama jegi, “Maripoonoŋ qegi komuwa. Maripoonoŋ qegi komuwa.” Kaeŋ jegi Pailotnoŋ jegianoŋ meŋ kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qinjita moŋ mende mokoloojeŋ. Kawaajoŋ oŋo mono oŋoaŋgiodeeŋ ii meŋ maripoonoŋ qegi komunaga.”

Juuda jotamemeya yoŋonoŋ qaa ii moma kaparaŋ koma kokaeŋ jegi, “Nonoonoŋ Kana qaa eja. Qaa iikawaa so gosiniŋ komuwaatiwaa so kolooja. Iyaŋa meŋ uma ‘Anutuwaa meria koloojeŋ,’ jeŋkeja. Kawaajoŋ mono koomuwaa buŋa kolooro sokombaa.”

Kaeŋ kaparaŋ koma jegi Pailotnoŋ moma bomboŋgaoya waaro jeneŋa ororo toroko moro. Kaeŋ moma Jiisas wama mombo jiŋkaroŋ miri uutanoŋ uma kokaeŋ qisiŋ muro, “Gii daakaya?” Qisiŋ muroto, iinoŋ kitia moŋ mende meleema qaaya bogoro nano. 10 Qaaya bogoro nano kokaeŋ ijoro, “Gii noonoŋ qaa kitia moŋ meleembaga me qaago? Niinoŋ jeŋ tegowe isama gombuya me maripoonoŋ gugi komuwaga. Iikawaa ku-usuŋa ii noonoŋ eja. Kawaa kania mojaŋ me qaago?”

11 Kaeŋ jero moma kokaeŋ meleema muro, “Moŋnoŋ eukanoŋa ku-usuŋ mende ama gonoti eeŋ, gii mono eja omaya laligoŋ iwoi ama nomambaajoŋ amamaanaga. Kawaajoŋ eja moŋ moronoŋ nii goo boronoŋ noonji, iwaa siŋgisoŋgoyanoŋ mono goonoŋ qinji uuguŋ somata kolooja.”

12 Kaeŋ meleema murotiwaajoŋ ama Pailotnoŋ Jiisas isano kamaawaatiwaa kaparaŋ kono. Kaeŋ kaparaŋ konoto, Juuda yoŋonoŋ qa gigilaaŋ kokaeŋ jegi, “Isana kamaawaati eeŋ, mono Siisa-kimbaa alia mende toroqeŋ kolooŋ laligowa. Moŋnoŋ neenaajoŋ moro uro ‘Kiŋ poŋ koloojeŋ’ jeji, iinoŋ mono Siisa-kiŋ tuarenjeŋ ama muja.”

13 Kaeŋ jegi qaa ii moma jeŋ kotoro Jiisas wama seleeŋgeŋ kamaagi. Kamaagi gawana Pailotnoŋ jake moŋ jamonoŋ ama tamboŋgi eroti, iikanoŋ uma qaa jenteegowaa duŋ rarayanoŋ kamaaŋ raro. Jake kawaa qata Hibruu qaanoŋ Gabata jeŋ laligogi. Ii ananaa qaanoŋ Jake Jamonoŋ meŋ taamboŋa. 14 Kamaaŋ raroti, Juuda ejembanoŋ weeŋ iikanoŋ kiaŋkomu kendoŋ rabombaajoŋ jojorigi. Weeŋ ii kolooro weeŋ biiwia dodowiro Pailotnoŋ duŋ rarayanoŋ rama Juuda yoŋoojoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Iigi, oŋoo kiŋ poŋgia koi!”

15 Kaeŋ jero moma qa gigilaagi, “Qaomba! Qaomba! Maripoonoŋ qegi komuwa!” Qa gigilaagi kokaeŋ jero, “Oŋoo kiŋ poŋgiaa qaa jeŋ tegowe maripoonoŋ ubaatiwaajoŋ jeju me?” Kaeŋ jero jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ meleema jegi, “Siisa-kiŋnoŋ motooŋgo kiŋ poŋnana kolooja. Nonoonoŋ eja poŋ morota moŋ mende raja.”

16 Kaeŋ meleema jegi Pailotnoŋ Jiisaswaa qaa jeŋ tegoŋ maripoonoŋ qegi komuwaatiwaajoŋ borogianoŋ ano. Borogianoŋ ano manjaqeqe eja yoŋonoŋ Jiisas meŋ galeŋ koŋgi.

Jiisas maripoonoŋ qegi.

Mat 27.32-44; Maak 15.21-32; Luuk 23.26-43

17 Galeŋ koŋgi iyaŋaa maripooŋa aŋo aŋgoŋ siti kotoŋ seleeŋgeŋ kemeŋ gomaŋ moŋ qata Waŋsii qamakejuti, kanoŋ keŋgi. Waŋsii qa ii Hibruu qaanoŋ Golgota qamakeju. 18 Iikanoŋ kema maripoonoŋ qegi ano iwo eja woi teetee motooŋ uruŋ Jiisas batugaranoŋ aŋgi naŋgi.

19 Kaeŋ qegi Pailotnoŋ tere ooŋ jero maripoonoŋ Jiisaswaa waŋanoŋ eu ama qegi. Tere ii kokaeŋ ooro nano, “Jiisas Nazaret toya, Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koi.” 20 Jiisas maripoonoŋ qegiti, gomaŋ ii siti kosianoŋ ero ano tere ii qaa karooŋ, Hibruu, Latin ano Griik qaanoŋ oogi nano. Kawaajoŋ Juuda ejemba mamaganoŋ uuguŋ kema kaŋ eu uuŋ tere ii weeŋgogi. 21 Kaeŋ ooro Juuda yoŋoo jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ Pailot kokaeŋ ijogi, “‘Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koi,’ kaeŋ mende oowato, kokaeŋ oowa, ‘Iyaŋaajoŋa Juuda kiŋ Poŋgiaga koloojeŋ, jero.’” 22 Ii moma Pailotnoŋ qaa kokaeŋ meleeno, “Qaa oodaborojeŋiwaajoŋ ii mono kaeŋ ewaa.”

23 Manjaqeqe eja yoŋonoŋ Jiisas maripoonoŋ qeŋgo opo selekopaa ilawoilaya meŋ eja 4 batugianoŋ mendeema 4 kolooro totogianoŋ megi. Kaeŋ megi malekuya ero megito, ii kokaembaajoŋa saanoŋ mende mendeeŋgi: Ii kuuyagadeeŋ opo jakaŋa motooŋgonoŋ memetaga. Opo kitia kitia mende mindiriŋ eukaya lililili uuŋ megi emu kemekemeta ero. Kawaajoŋ ii boliwabotiwaajoŋ mendeembombaajoŋ amamaagi. 24 Amamaaŋ amiŋ moma kokaeŋ jegi, “Ii motoniŋ mende sokombaa. Kawaajoŋ saanoŋ iikawaa unju qeniŋ toya koloowaa.” Kaeŋ jeŋ unju qegi Buŋa qaa moŋ hoŋawo kolooro. Qaa ii kokaeŋ oogita eja,

“Yoŋonoŋ opo selekopaana meŋ batugianoŋ mendeema totogianoŋ meŋ malekunaa unju aaŋgole aŋgi moŋnoŋ haamo ambaa.”
Manjaqeqe eja yoŋonoŋ qaa iikawaa so aŋgi.

25 Jiisas maripoonoŋ qegi nano emba kokaaŋanoŋ kanianoŋ naŋgi: Jiisaswaa nemuŋ naseya ano Kloopaswaa embia qata Maria ano Maria Magdalaga. 26 Jiisasnoŋ nemuŋa ano wombo gowokoya kosianoŋ nani iriima nemuŋaajoŋ kokaeŋ jero, “Nemuna, mono meraga koi iima kalaŋ koma rijojooŋ laligowa.”

27 Kaeŋ jeŋ gowoko ii kokaeŋ ijoro, “Mono nemuŋga koi iima kalaŋ koma rijojooŋ laligowa.” Kaeŋ jero moma Jiisaswaa nemuŋa kambaŋ iikanondeeŋ wano mirianoŋ kema motooŋ laligori. Kiaŋ. a 

Jiisasnoŋ maripoonoŋ nama komuro.

Mat 27.45-56; Maak 15.33-41; Luuk 23.44-49

28 Jiisasnoŋ gawoŋa kuuya medabororoti, ii moma iikanoŋ Buŋa Terewaa qaaya moŋnoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ kokaeŋ jero, “Nii apuwaajoŋ mojeŋ.”

29 Kanoŋ jua moŋ wain apu aasoŋawo iikanoŋ saa qeŋ raro. Ii raro kowe momondo moŋ suuŋ taniŋaeŋ ii meŋ wain apunoŋ qenduŋgoŋ sepere susuyanoŋ qesaŋgoŋ megi uro buutanoŋ aŋgi. 30 Aŋgi wain apu aasoŋawo ii neŋ jero, “Mono tegoja.” Kaeŋ jeŋ laaligoya mesao-mambaajoŋ aroya sigoŋ kamaaro kokoosuya kouro noŋ qero. Kiaŋ. b 

Jiisaswaa maroŋa wasanoŋ utoogi.

31 Jiisasnoŋ noŋ qero Juuda ejembanoŋ weeŋ iikanoŋ kiaŋkomu kendoŋ rabombaajoŋ jojorigi. Kiaŋkomu Sabat kendoŋ ii kendoŋ kambaŋ somata kolooro. Kawaajoŋ Juuda jotamemeya yoŋonoŋ majakaka moma kokaeŋ jegi, “Qamo yoŋonoŋ Sabat kendoŋ kambaŋanoŋ maripoonoŋ naŋgi mende sokonja.” Kaeŋ jeŋ gawana Pailotwaanoŋ kema kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii saanoŋ jeŋ tegona kema maripoonoŋ uŋujuyati, iyoŋoo tawo siigia kuŋgi qamogia metogoniŋ kamaawuya?” 32 Qisiŋ mugi jeŋ tegoro manjaqeqe ejanoŋ kougi. Kouma Jiisaswo maripoonoŋ urugiti, ii uulaŋawo komuwaotiwaajoŋ wala yoroonoŋga mombaa tawo siita kuma leegeŋ kema mombaanoŋ kaaŋiadeeŋ aŋgi.

33 Kaeŋ aŋgito, Jiisaswaanoŋ kouma iigi mono komuro. Kaeŋ iima siita mende kuŋgi. 34 Mende kuŋgito, manjaqeqe eja yoŋoo-noŋga moŋnoŋ wasa meŋ maroŋa utooro iikanondeeŋ sa ano apu kamaaro.

35 Kaeŋ aŋgi moŋnoŋ iwoi ii jaayanoŋ iiroti, iinoŋ ii naŋgoŋ jeŋ koi oorota ero keteda koi weeŋgoju. Qaa naŋgoŋ jeŋ oorota eji, ii mono qaa hoŋa kolooja. Oŋo kaaŋagadeeŋ ii moma laariwuti-waajoŋ moma qaa hoŋa mojiwaa so jeja. 36 Iwoi ii kolooroti, ii Buŋa Terewaa qaa moŋnoŋ hoŋawo koloowaatiwaajoŋ kolooro. Qaa ii kokaeŋ,

“Iwaa siita mono mende kumbu.”
37 Ano Buŋa Terewaa qaa moŋ kokaeŋ eja,

“Eja utoogiti, iyoŋonoŋ mono iwaageŋ jaagia uuŋ iibu.”
Oŋo qaa woi iikawaajoŋ ama ii moma laariwu. Kiaŋ. c, d 

Jiisaswaa qamoya jamo kobaanoŋ roŋ koŋgi.

Mat 27.57-61; Maak 15.42-47; Luuk 23.50-56

38 Kawaa gematanoŋ Arimatia taoŋ toya qata Joosef karo. Iinoŋ Jiisaswaa gowokoya kolooŋ laligoroto, Juuda jotamemeya yoŋoojoŋ ama toroko moma momalaaria kolatiŋ laligoro. Iinoŋ kaŋ gawana Pailotwaanoŋ kema Jiisaswaa qamoya metogomambaajoŋ qisiŋ muro. Qisiŋ muro moma jeŋ tegoro kaŋ metogoro.

39 Eja qata Nikodeemus wala Jiisaswaanoŋ gomantiiŋanoŋ karoti, iinoŋ kaaŋagadeeŋ karo. Kaŋ qamo morimambaajoŋ kele koowagawo qata mor ii repa apuyawo meleeŋgiti, ii esu moŋ biŋa 30 kilowaa so sewaŋa meŋ kaŋ Joosef ilaaŋ muro. 40 Ilaaŋ muŋ motooŋ Jiisaswaa qamoya metogori. Metogoŋ jiniŋ moroŋa awaa meŋ qamo selianoŋ ama opo taaŋa iikanoŋ momosiiri. Juuda ejemba nononoŋ qamonana kaaŋ ama mozozoŋgoŋ roŋ koma oŋomakejoŋ.

41 Jiisas maripoonoŋ qegiti, gomaŋ iikawaa leegeŋanoŋ urukisi moŋ ero. Urukisi iikanoŋ qasiriwaa jamo kobaa dologa moŋ uroroogi nano. Iikanoŋ qamo moŋ mende aŋgi gbameŋa ero. 42 Gbameŋa kolooŋ kosianoŋ ero Juuda ejembanoŋ kiaŋkomu kendoŋ rabombaajoŋ jojorigi kambaŋgia toriro. Kawaajoŋ Jiisaswaa qamoya meŋ iikanoŋ ama roŋ koni. Kiaŋ. e 

Copyright information for `KSR