John 21

Jiisasnoŋ gowoko 7 yoŋoonoŋ asugiro sora ambembo horogi.

Kanageŋ Jiisasnoŋ mombo gowoko tosaaŋa yoŋoonoŋ asugiro. Taiberias apu aŋgoŋ goraayanoŋ kanoŋ kokaeŋ asugiŋ oŋono: Gowoko eja kokaaŋanoŋ motooŋ laligogi: Saimon Piito, Tomas qata moŋ Sunesune (Didimus) qagiti, Natanael eja ii Galili prowinswaa taoŋa Kaanaga ano Zebediwaa merawoita woi ano gowoko tosaaŋa yoŋoonoŋga woi.

Motooŋ laligogi Saimon Piitonoŋ iŋijoro, “Nii mono sora horomambaajoŋ kemaŋa.” Kaeŋ jero tosianoŋ jegi, “Nono saanoŋ giwo motooŋ kemboŋa.” Kaeŋ jeŋ mesaoŋ waŋgonoŋ uma kema gomantiiŋa iikanoŋ sora moŋ mende horogi. Sora mende horoŋ eeŋ laligogi gomaŋ ano Jiisasnoŋ sakasinoŋ nano. Nanoto, iwaa kaitania ii mende iima kotogi. Jiisasnoŋ nama oŋooma qaro, “Alauruna, sora moŋ horoju me qaago?” Jero meleema “Qaago!” jegi.

“Qaago!” jegi kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Oŋo mono misagia waŋgo dindiŋaageŋ giligi kemero saanoŋ sora mokoloowuya.” Ii moma misagia giligi sora seiseiya kemeŋ ologogitiwaajoŋ horoniŋ koubajeŋ amamaaŋ horoŋ susugogi.

Kaeŋ kolooro Jiisaswaa wombo gowokoya iikanoŋ Saimon Piito kokaeŋ ijoro, “Ii mono Poŋga!” Kaeŋ jero Pombaa qata moma opoqiisiagadeeŋ somoŋgoŋ laligorotiwaajoŋ selekopaaya kokosiiŋ iikanondeeŋ apu aŋgonoŋ luguŋ kemero. Yoŋonoŋ sakasiŋ kooroŋanoŋ 100 miita kawaa so kosianoŋ kema laligogi. Kawaajoŋ Piitonoŋ kemeŋ keno gowoko tosaaŋa yoŋonoŋ waŋgo loqanoŋ qeŋ naŋgoŋ kema misa sorayawo horogi waŋgo gematanoŋ karo.

Kaeŋ kaŋ sakasinoŋ riiŋ iikanoŋ iwoi kokaeŋ iigi: Gere jero lokotanoŋ sora jejeta ano bered raro. 10 Ii iigi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo keteda koi sora horojuti, mono iikanoŋa tosaaŋa meŋ koi kawu.”

11 Ii jero Saimon Piitonoŋ moma waŋgonoŋ uma misa hororo sakasinoŋ uro. Uro hoŋa 153 iigi. Misa ii sora somata seiseiya yoŋonoŋ saa qegito, misanoŋ kileŋ mende riiro. 12 Hoŋa ii iigi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Mono kaŋ gomaambawaa neneya newu.” Kaeŋ jero moma kaŋ “Ii Poŋnanaga,” kaeŋ moma kotogito, gowoko yoŋoonoŋga moŋnoŋ “Gii moronoŋ?” kaeŋ qisimambaajoŋ uulombo moma mende qisiro. 13 Mende qisiroto, Jiisasnoŋ kema bered meŋ oŋoma sora kaaŋagadeeŋ mendeema oŋono.

14 Jiisasnoŋ koomunoŋga waama gowokouruta asugiŋ oŋono indiŋ karooŋ kolooro. Kiaŋ. a, b 

Jiisasnoŋ Piito mombo kuuŋ meŋ kotiiro.

15 Gomaambawaa neneya negi tegoro Jiisasnoŋ Saimon Piito-waajoŋ kokaeŋ ijoro, “Saimon Jombaa meria, alauruga koi yoŋonoŋ nii uugianoŋ jopagoŋ nomakejuti, giinoŋ ii uŋuuguŋ mamaga jopagoŋ nomakejaŋ me qaago?” Ii moma kokaeŋ meleeno, “Oo Poŋ, nii uunanoŋ jopagoŋ gomakejeŋ. Gii noo wombo alana koloojaŋ. Ii geeŋgo saanoŋ mojaŋ.” Kaeŋ meleeno Jiisasnoŋ ijoro, “Gii mono noo lamauruna melaa uŋuagiŋ laligowa.”

16 Kaeŋ ijoro indiŋa woi qisiŋ muro, “Saimon Jombaa meria, gii oŋanoŋ jopagoŋ nomakejaŋ me qaago?” Ii moma kokaeŋ meleeno, “Oo Poŋ, nii goojoŋ ama nomakeja. Gii noo wombo alana koloojaŋ. Ii geeŋgo saanoŋ mojaŋ.” Kaeŋ meleeno Jiisasnoŋ ijoro, “Gii mono noo lamauruna galeŋ koma oŋoma laligowa.”

17 Kaeŋ ijoro indiŋa karooŋ qisiŋ muro, “Saimon Jombaa meria, gii mono oŋanoŋ womboganoŋ noojoŋ ama gomakeja me qaago?” Kaeŋ qisiŋ muro uujopawaa qiqisia motooŋgo iikayadeeŋ qisiro indiŋa karooŋ koloorotiwaajoŋ Piitonoŋ wosobiri moma meleema kokaeŋ jero, “Oo Poŋ, gii iwoi kuuya saanoŋ modaborojaŋ. Gii wombo alana koloojaŋ. Giinoŋ mono geeŋgo ii awaagadeeŋ mojaŋ.” Kaeŋ jero Jiisasnoŋ ijoro, “Gii mono noo lamauruna uŋuagiŋ laligowa.

18 “Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ jewe moba: Gii sagbili laligoŋ geeŋgo selekopaaga somoŋgoŋ kana kanoŋ me kanoŋ kemanjeŋ siiŋ mobagatiwaa so saanoŋ kema kaŋ laligona. Kaeŋ laligoŋ waanato, eja waŋa koloowagati, kambaŋ iikanoŋ boroga boraana moŋnoŋ kaŋ opo selekopaaga somoŋgoŋ goma kana moŋgeŋ mende kemambaajoŋ mobagati, mono iikanoŋ guama kembaa.”

19 Jiisasnoŋ gejatootoo qaa kaeŋ jeŋ Piito komuwaatiwaa qaa saaŋa iŋisaano. Iinoŋ koomu tania moŋ komuro Anutuwaa qabuŋaya somariiwaatiwaajoŋ romoŋgoŋ ii jero. Qaa ii jeŋ iwaajoŋ ijoro, “Gii mono kaŋ nii notaaŋ laligowa!” Kiaŋ.

Jiisasnoŋ Piitowo gowoko mombaa qaaya amiŋ mori.

20 Piitonoŋ Jiisaswo kema eleema Jiisaswaa wombo gowokoyanoŋ gemagaranoŋ karo iiro. Gowoko iikanoŋ kiaŋkomu lama negiti, iikanoŋ waŋanoŋ Jiisaswaa totoyanoŋ laariŋ jero, ‘Poŋ, goonoŋ memelolo eja ii moronoŋ?’ 21 Gowoko iikanoŋ kanagaranoŋ karo Piitonoŋ ii iima Jiisas kokaeŋ qisiŋ muro, “Poŋ, gowoko koi kawaanoŋ mono nomaeŋ koloowaa?”

22 Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ iwaa laaligo areŋa kaeŋ me kaeŋ ambenagi, ii mono goo majakakaga qaago. Niinoŋ kokaeŋ moma jewenaga, ‘Iinoŋ mende koomu laligoŋ uro niinoŋ namonoŋ mombo kamaŋatiwaa kambaŋanoŋ toroqeŋ jaawo laligoŋ unaga,’ qaa ii iwaa qaaga koloonaga. Gii mono iwaa qaa mesaoŋ geeŋgaa laaligoga meagoŋ galeŋ koma aoŋ noo gemananoŋ kaŋ nii notaaŋ laligowa.”

23 Qaa kaeŋ jero tosianoŋ tondu moma jeŋ seigi uumeleeŋ alaurunana yoŋoo batugianoŋ qaa ii kokaeŋ jeŋ soogi, “Gowoko iikanoŋ mende komuwaa.” Kaeŋ jeŋ soogito, Jiisasnoŋ jaawo tetegoya qaa laligoŋ ubaatiwaajoŋ mende jeroto, qaa kokaeŋ jero, “Niinoŋ iwaa laaligo areŋa kaeŋ me kaeŋ ambenagi, ii mono goo majakakaga qaago. Niinoŋ kokaeŋ moma jewenaga, ‘Iinoŋ mende koomu laligoro niinoŋ namonoŋ mombo kamaŋatiwaa kamba-ŋanoŋ toroqeŋ jaawo laligoŋ unaga,’ qaa ii iwaa qaaga koloonaga. Gii mono iwaa qaaya mesaoŋ geeŋgaa laaligoga meagoŋ galeŋ koma aoŋ laligowa.” Kiaŋ.

Neeno ii kuuya jaananoŋ iima naŋgoŋ ooŋ oŋonjeŋ.

24 Gowoko iikanoŋ iwoi ii jaayanoŋ iima laligoŋ iikawaa so ii naŋgoŋ jeŋ asariŋ Oligaa Buŋa koi ooro. Korebore oŋonoŋ gowoko iikawaa kania mojutiwaajoŋ ama saanoŋ naŋgoŋ kokaeŋ jeŋ laligowu, “Iinoŋ qaa naŋgoŋ jeroti, iikanoŋ mono qaa hoŋa tooŋ kolooja.”

25 Jiisasnoŋ gawoŋ meŋ aŋgoleto tosaaŋa seiseiya ii kaaŋa-gadeeŋ ama meŋ laligoro. Iikawaa sundugia motomotooŋ ii kuuya tororo oowonagati eeŋ, mono buk papia boraŋa boraŋa seiseiya koloogi kantri so papia kowi miri (laibreri) kuuya kanoŋ aniŋ saa qeŋ ologoro tintiŋa moŋ mende sokonaga. Kaeŋ romoŋgojeŋ.

Copyright information for `KSR