d15Mat 9.34; 10.25
e16Mat 12.38; 16.1; Maak 8.11
g29Mat 16.4; Maak 8.12
i311 Kiŋ 10.1-10; 2 Hist 9.1-12
k33Mat 5.15; Maak 4.21; Luuk 8.16
l42Lew 27.30

Luke 11

Jiisasnoŋ qamakooliwaa kania kuma oŋono.

Mat 6.9-13, 7.7-11

Jiisasnoŋ gomaŋ moŋnoŋ qama kooliŋ laligoro tegoro gowokouruta yoŋoonoŋga moŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Poŋ, Jon Oomulu ejanoŋ gowokouruta qamakooliwaa kania kuma oŋonoti, gii mono kaaŋiadeeŋ nono kuma nonomba.”

Ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono qama kooliwonjeŋ kokaeŋ jewu:

Ama, geeŋgaa qaganoŋ mono toroya ewa. Mono galeŋ koma nonona bentotoŋgaa hoŋa koloowa. (Goo uusiiŋga Siwenoŋ teŋ komakejuti, ii mono namonoŋ kaaŋagadeeŋ koloowa.)
Gii mono weeŋ so nembanene sonananoŋ nonomba.
Tosianoŋ siŋgisoŋgo ama nonoŋgiti, nono kuuya iyoŋoo siŋgisoŋgogia ii mesaojoŋi eeŋ, gii mono iikawaa so nonoonoŋ siŋgisoŋgo soŋgbama nonomba.
Aŋgobatonoŋ kamaaŋ nunuwabotiwaajoŋ mono aŋgoŋ koma nonoma Kileŋaa Toyaa borianoŋga metogoŋ nonomba.”
Tosianoŋ qaa ii kokaeŋ meleema jeŋkeju: kileŋanoŋga metogoŋ nonomba.

Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋoonoŋga moŋnoŋ gomantiiŋaa ruuŋanoŋ aliaa mirinoŋ kema mindiiŋ kokaeŋ ijowaa, ‘Alana, bered karooŋ nona kitia era meleema gomaŋa. Alana moŋnoŋ kananoŋ laligoŋ noonoŋ kouro nenena qaagotiwaajoŋ wagimambaajoŋ moŋganjeŋ.’ Kaeŋ ijoro alianoŋ miri uutanoŋga kokaeŋ meleema ijowaa, ‘Gii gaoŋ gbili qeŋ nononjaŋ. Nii nagu koma qaqaŋ suluwe meraboraurunanoŋ niwo tambomaeenana tamboma gaoŋ ejoŋ. Kawaajoŋ waama ii gomambaajoŋ amamaajeŋ.’ Kaeŋ jewaato, niinoŋ iŋijowe mobu: Miri toyanoŋ alia koloojiwaajoŋ ama mende waama mubaato, ii kileŋ kaparaŋ koma jeŋ nanjiwaajoŋ ii saanoŋ waama qisijiwaa so kuuya mubaa.

“Niinoŋ iikawaa bakaya ii kokaeŋ iŋijowe mobu: Mono Anutu qama kooliwu. Qama kooligi iwoi oŋombaa. Anutuwaanoŋ mono iwoiwaa borojaŋ meŋ moŋgambu. Ii moŋgaŋgi qendeeno mokoloowuya. Nama nagunoŋ qewu. Qegi nagu tama oŋombaa. 10 Moŋnoŋ Anutu qama kooliŋkeji, iinoŋ mono iikawaa kitia buŋa qeŋ aowaa. Iwoiwaa moŋgamakeji, iinoŋ mono iwoi mokoloowaa. Nagunoŋ qeŋkejiwaajoŋ mono nagu horoŋ mubaa.

11 “Maŋuruna oŋoonoŋga moronoŋ kokaeŋ kolooja: Merianoŋ sorawaajoŋ qisiro kitianoŋ qato mubaa 12 me kuru kotaajoŋ qisiro kuaŋkuaŋ mubaa? 13 Kawaajoŋ oŋo ejemba bologa kolooju ano kileŋ kaleŋ awaa awaa ii meraboraurugia oŋombombaajoŋ mojuti eeŋ, Siwe Maŋnananoŋ mono kaleŋa nomaeŋ aŋgoŋ konaga? Iwaa uutaa nanamemeŋa ii nunuuguŋ qaita moŋ kolooja. Kawaajoŋ Uŋa Toroyaajoŋ qama kooliŋ qisiŋ mubuti eeŋ, iinoŋ mono siiŋanoŋ Uŋa ii wasiro uugianoŋ kemebaa.” Kiaŋ.

Jiisasnoŋ ome yoŋoo esuŋgia uuguŋ qero kamaaja.

Mat 12.22-32; Maak 3.20-27

14 Omenoŋ eja moŋ qaamuuŋ meŋ muro moto laligoro Jiisasnoŋ omeya ii otaaro kouma keno neselaŋa lolooro mombo qaa jero. Qaa jero ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii iima waliŋgogi. 15 Waliŋgogito, yoŋoonoŋga tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Iinoŋ mono omejiilaŋ yoŋoo poŋgia Iimolaŋ iwaa ku-usunoŋ ome oŋotaaŋkeja.”

16 Kaeŋ jegi tosianoŋ Jiisas qaawaa timbinoŋ horowombaajoŋ iijoŋgoŋ kokaeŋ qisigi, “Gii mono jeŋ kotona sombinoŋga aŋgoleto moŋ asugiro iiboŋa.” 17 Qisigito, iinoŋ uu roromoŋgogia modaboroŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kantri daeŋ yoŋoo galeŋurugianoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama jumbuti, iyoŋonoŋ mono tiwilaaŋ aogi kantrigianoŋ boliŋ saoyagadeeŋ ewaa. Kaaŋagadeeŋ miri mombaa kanageso yoŋonoŋ jumbuti, mirigianoŋ mono qeqelalaŋ ewaa.

18 “Mobu! Satambaa kanageso yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ batugianoŋ aŋgowowo ama jumbuyagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono galeŋkoŋkoŋ gawoŋgia mewombaajoŋ amamaagi ometotoŋgianoŋ mono nomaeŋ nanaga? Oŋo noojoŋ kokaeŋ jeju: Iinoŋ Iimolambaa esuŋnoŋ omejiilaŋ oŋotaaŋkeja. 19 Kaeŋ jejuto, mobu, niinoŋ Iimolambaa esuŋnoŋ omejiilaŋ konjoma oŋombenagati eeŋ, oŋoo alaurugianoŋ mono morowaa esuŋnoŋ ii konjoma oŋombuyaga? Kawaajoŋ yoŋonoŋ mono qaagia hoŋa me qaago, ii gosiŋ jeŋ tegowu.
Iyaŋgiaa sele galeŋurugianoŋ Anutuwaa qata qama kileŋ ome ii Iimolambaa ku-usunoŋ konjoma oŋoŋgi niinoŋ ii Anutuwaa ku-usunoŋ konjoma oŋomakejeŋ. Ororoŋ mende nanjoŋiwaajoŋ moronoŋ hoŋa ano moronoŋ qaa qoloŋmoloŋgoya otaaŋkeji, ii ejembanoŋ gosiŋ jeŋ tegowu.
20 Ii jeŋ tegowuto, Anutuwaa ku-usuŋanoŋ noo boro susuna sololooro ome oŋotaaŋkejeŋi eeŋ, Anutuwaa bentotoŋanoŋ mono oŋoonoŋ kaŋ kuuja.

21 “Eja kotiga Iimolaŋ iinoŋ
Eja kotiga ii Satan.
tiwo wasayawo gomaŋ miria agokayaŋ kono esuhinayanoŋ mono saanoŋ ewaa.
22 Kaeŋ ewaato, eja kotakota totooŋ Uŋa Toroya iinoŋ luguŋ kaŋ qeŋ haamo ama muŋ tiwo wasaya qirinaaroti, ii kuuya tagoŋ esuhinaya qeŋgama meŋ kema alauruta mendeema oŋombaa.

23 “Moŋnoŋ niwo mende laligoji, iinoŋ mono qetegoŋ nomakeja. Moŋnoŋ ejemba noo qananoŋ ajoroowutiwaajoŋ mende horoŋ oŋomakeji, iinoŋ mono mendeema oŋomakeja.” Kiaŋ. d, e, f 

Omejiilanoŋ eja uutanoŋ eleembombaajoŋ kaparaŋ konju.

Mat 12.43-45

24 “Omenoŋ eja uutanoŋga kouma baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kema laŋ liligoŋ laligoŋ haamo memambaajoŋ miri moŋgama moŋ mende mokolooŋ mojoya tiiro kokaeŋ jewaa, ‘Mirina mesaoŋ kajeŋi, iikanoŋ mono mombo eleemaŋa.’ 25 Kaeŋ jeŋ eleema miria usuma menjereŋgoro eroti, ii kaaŋiadeeŋ ero mokoloowaa. 26 Kaeŋ mokolooŋ kema omejiilaŋ tosaaŋa 7 uŋuambaa. Omejiilaŋ 7 ii iyaŋa uuguŋ bologa totooŋ kolooju. Iinoŋ ii uŋuano kaŋ miri ii uma iikawaa uutanoŋ laligowuya. Kaeŋ kolooro eja iikawaa kania wala kileŋkileŋ kolooroto, kanageŋ bolidaborowaa.” Kiaŋ.

Daeŋ yoŋonoŋ simbawoŋawo kolooju?

27 Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jeŋ laligoro ejemba tuuŋ batugianoŋga emba moŋnoŋ qama Jiisas kokaeŋ ijoro moro, “Kokona, embanoŋ koro ama meŋ goma aju guagiroti, niinoŋ iwaa mobe simbawoŋawo kolooja.” 28 Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Ii jejanto, niinoŋ kokaeŋ jemaŋa: Ejemba Anutuwaa qaawaajoŋ geja ama moma teŋ koma koma gbiliŋkejuti, iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.” Kiaŋ.

Boi tosianoŋ aŋgoletowaajoŋ kaparaŋ koma weleŋgi.

Maak 8.11-12; Mat 12.38-42

29 Ejemba tuuŋnoŋ ajoroogi somariiro Jiisasnoŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ jero, “Ejemba kete namonoŋ laligojuti, ii kanageso tuuŋ bologa. Yoŋonoŋ Anutuwaa aiweseyaajoŋ kaparaŋ komakejuto, aiwese moŋ gejatootoo eja Joonawaanoŋ koloodabororo. Anutunoŋ aiwese morota moŋ mende ama oŋombaa. 30 Qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Anutunoŋ wala eeŋanoŋ Joona wasiro Niiniwe yoŋoo batugianoŋ kema Anutuwaa aiweseya ano. Iikawaa so Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kaaŋagadeeŋ ejemba tuuŋ kokawaa batugianoŋ asugiŋ uugia meleembutiwaajoŋ kuuŋ oŋoma aiwesegiaga koloowaa.

31 “Kaniagiaa kaisareya moŋ ii kokaeŋ: Anutunoŋ wala eeŋanoŋ momakooto uuta somata ii kiŋ Solomon muro Saut waageŋga kantri mombaa kwiin embanoŋ Solomombaa momakootoya momambaajoŋ siiŋa moro. Siiŋa moma namo goraayanoŋga waama kana koriga tintiŋ kaŋ laligoŋ Solomombaa momoya moro. Ii moroto, mobu, kambaŋ kokaamba niinoŋ batugianoŋ asugiŋ nama Anutuwaanoŋ momakooto uuta meŋ kajeŋi, ii Solomombaa momakootoya uuguja. Uugujato, oŋo kileŋ telambelaŋ ama noma tompiŋ naŋgi mende sokonja.

“Kawaajoŋ Anutunoŋ kanageŋ ejemba korebore horoŋ oŋono qaagia jeŋ tegowaatiwaajoŋ jaayanoŋ keubuti, kambaŋ iikanoŋ Saut kantriwaa kwiin emba iikanoŋ mono kaaŋagadeeŋ keubaa. Iinoŋ ejemba tuuŋ somata koi nanjuti, oŋowo ororoŋ koomunoŋga waama oŋoo kooroŋgianoŋ motooŋ nambaa. Motooŋ nama qaa kokaeŋ oŋoo selegianoŋ kuuwaa, ‘Oŋo Jiisas telambelaŋ ama mugi Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono siimbobolo uuta mobuya.’ Iinoŋ kaeŋ iŋijoro silia gosiŋ oŋoaŋgiaajoŋ gamugia mobuya.

32 “Joonanoŋ Niiniwe ejemba batugianoŋ kema Anutuwaa qaanoŋ uugia kuuro moma iikanondeeŋ uugia meleeŋgito, mobu, niinoŋ batugianoŋ asugiŋ nama Joonawaa nanamemeŋa uuguŋ amakejeŋ. Kaeŋ amakejento, oŋo kileŋ telambelaŋ ama nomakeju.

Kawaajoŋ Niiniwe ejembanoŋ jenteegowaa kambaŋ somatanoŋ ejemba tuuŋ somata koi nanjuti, oŋowo ororoŋ koomunoŋga waama oŋoo kooroŋgianoŋ motooŋ nambu. Motooŋ nama Niiniwe yoŋonoŋ qaa kokaeŋ oŋoo selegianoŋ kuuwu, ‘Oŋo Siwe gomambaa Eja hoŋa telambelaŋ ama mugi Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono siimbobolo uuta mobuya.’ Niiniwe yoŋonoŋ kaeŋ jegi nanamemeŋ-gianoŋ oŋoaŋgiaa kaniagia iŋisaaŋgi gamugia mobuya.” Kiaŋ. g, h, i, j 

Kiwa ii asasaga nonombaatiwaajoŋ eja.

Mat 5.15; 6.22-23; Maak 4.21-23

33 “Moŋnoŋ lambe me kiwa ootiriŋ kowi waŋgoŋanoŋ me monjonoŋ mende ambaato, ii mono kawaa duŋ raranoŋ ambaa. Kaeŋ ano tosianoŋ miri uutanoŋ ubombaajoŋ mojuti, yoŋonoŋ iikawaa asasaga iima saanoŋ ubu. 34 Goo jaaga ii uu selegaa kiwaya kolooja. Kawaajoŋ ji moŋnoŋ jaaga mende meŋ boliji eeŋ, iikanoŋ mono tooŋ asaridabororo Anutuwaa asasaganoŋ saanoŋ uuganoŋ meŋ asariro laaligoga kuuya asasaganoŋ laligowaa. Asasaganoŋ laligowaato, siiŋ kombombaŋa bologanoŋ me iwoi moŋnoŋ jaaga meŋ boliŋ asasaga kojaŋgiji eeŋ, iikanoŋ selewaa laaligoga kaaŋagadeeŋ meŋ tiiro paŋgamaŋ uutanoŋ tiŋtuaŋ laligowaa.

35 “Kaeŋ kolooro moba, paŋgamanoŋ uugaa asasaga kojaŋgiro tiiwabotiwaajoŋ mono tooga moma galeŋ meŋ aowa. 36 Kaeŋ ana Anutuwaa asasaganoŋ uuga kuuya sokono waŋgoŋa moŋ mende tiiji eeŋ, goo seleganoŋ mono kaaŋagadeeŋ asombilibiliawo kolooŋ jaasewaŋganoŋ asarija. Kiwa somatanoŋ seleganoŋ kuuŋ kokobilibiliawo meŋ asariŋ gonji, laaligoga mono iikawaa so Anutuwaa asasaganoŋ andaboroŋ laligowaa.” Kiaŋ. k 

Uumeleembaa selesele taniwaajoŋ ‘Yei!’ jero indiŋ 6 kolooro.

Mat 23.1-36; Maak 12.38-40; Luuk 20.45-47

37 Jiisasnoŋ qaa ii jedabororo Farisii (Kana qaawaa kaparaŋ-koŋkoŋ) eja moŋnoŋ kokaeŋ jeŋ koma horoŋ muro, “Gii saanoŋ noo mirinoŋ uma rama nene newoŋa.” Kaeŋ jero kema uma nene nemambaajoŋ raro. 38 Wala boria mende soŋgbama kamaaŋ raroto, Farisii ejanoŋ sili ii iima waliŋgoro. 39 Waliŋgoro Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Oo Farisii oŋo mono oŋanoŋ hamo qeŋ aowombaajoŋ qambi ano amanenewaa selia soŋgbama yagoŋkejuto, oŋoaŋgiaa uugianoŋ mono tilooja. Ii mono dogo, otoko ano nepaqepalo iikanoŋ saa qero laligoju.

40 “Oo oŋo, uugia qaa. Moŋnoŋ selia kuuya mokolooroti, iinoŋ mono uuta kaaŋagadeeŋ mokolooro me qaago? Oŋo mono naambaajoŋ uugiaa gawombaajoŋ ataqataŋ anju? Ii mende sokonja. 41 Kawaajoŋ iwoi qambi, amanenenoŋ raji, ii mono kaleŋgia ejemba wanaya oŋombu. Kaeŋ aŋgi Anutunoŋ hamo qeŋ oŋono oŋoonoŋ iwoi kuuya mono soraaya ewaa.” Kiaŋ.

42 “Oo Farisii ejemba, lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo nembanene kuuya mendeema bakaya 10:noŋga motooŋgo Anutuwaa buŋa qeŋkeju. Daŋe, supe ano logoya kania kania ii kaaŋagadeeŋ mendeema tenoŋga motooŋgo ii Anutuwaa buŋa qeŋkeju. Nanduŋ ii tororo amakejuto, Kana qaawaa kota waŋa koi mono uuguŋ mesaoŋkeju: Gii Anutu uu konoŋganoŋ jopagoŋ muŋkeba ano ejemba batugianoŋ nanamemeŋ dindiŋa otaaŋ laligowa. Qaa waŋa ii mono kaparaŋ koma otaaŋ laligowu ano qaa melamelaa ii kaaŋagadeeŋ mende uuguŋ mesaowu.

43 “Oo Farisii, lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo qamakooli mirinoŋ duŋ rara mutuyanoŋ jegeŋjegeŋ rabombaa siiŋa momakeju. Maaketnoŋ me kananoŋ ejemba iŋiigi joloŋgia jewutiwaajoŋ momakeju. 44 Oo oŋo, lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo qasiri qagia qaa iikawaa so kolooju. Ejembanoŋ qamo moroŋawo dakanoŋ eji, ii mende moma qagianoŋ lansaŋ riiŋ iwoi doŋqiziziŋawo oosiriŋ tilooŋkeju.” Kiaŋ.

45 Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jero Kana qaawaa boi yoŋoonoŋga moŋnoŋ moma meleema kokaeŋ ijoro, “Boi, gii qaa kaeŋ jeŋ nono kaaŋagadeeŋ gamu qeŋ nononjaŋ.”

46 Kaeŋ jeroto, Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ jero, “Oo Kana qaawaa boi, oŋoo qagianoŋ kaaŋagadeeŋ lombo ubaatiwaajoŋ qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo qaawaa qaa jeŋ kotoŋ iikawaa qaqaŋ lombotawo ii ejemba qagianoŋ amago ama aŋgi ii aŋgowombaajoŋ bimooŋ oŋono aoŋoroŋkejuto, oŋoaŋgio ii boro susugianoŋ boroŋa moŋ ilaaŋ oŋombombaajoŋ wosomomogia moŋ mende eŋkeja.

47 “Oo oŋo, lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo gejatootoo ejemba yoŋoo qasirinoŋ simeŋ kuuŋ meŋ menjereŋgoŋkejuto, oŋoaŋgiaa ambosakoŋuru-gianoŋ mono ii uŋugi komugi. 48 Oŋoaŋgiaa ambosakoŋurugianoŋ gejatootoo ejemba uŋugi komugi oŋonoŋ iyoŋoo qasirigianoŋ kuuŋ meŋ simeŋ meŋkeju. Kaeŋ meŋ iikanoŋ ambosakoŋurugia yoŋoo nanamemembaajoŋ wambelaaŋ qaagia naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nanju.

49 “Kawaajoŋ Anutu, momakooto Toya iinoŋ kokaeŋ jeja, ‘Niinoŋ gejatootoo ejemba ano aposol wasiŋ oŋombe oŋoonoŋ kawuya. Kagi iyoŋoonoŋga tosaaŋa ii uŋugi komuwuya ano tosaaŋa sisiwerowero ama oŋombuya.’

50 “Anutunoŋ Siwe namo mokolooŋ oronoti, kambaŋ iikanoŋadeeŋ kanaiŋ gejatootoo ejemba uŋugi sagia molaagi kamaaroti, iikawaa sa iroŋa kuuya ii ejemba kete laligojuti, mono oŋoo qagianoŋ uro siimbobolo mobuya. 51 Aabelwaa sayanoŋ kamaaro iikanoŋadeeŋ kanaiŋ uŋuŋ kouma laligoŋ Zekaraia siimoloŋ alata ano jiwowoŋ jigo kowoga yoroo batugaranoŋ qegi saya kamaaro iikanoŋ tegoro. Niinoŋ qaa kokaeŋ iŋijowe mobu: Sagiaa iroŋanoŋ mono ejemba kete laligojuti, oŋoo qagianoŋ uro siimbobolo mobuya.

52 “Oo Kana qaawaa boi oŋo, lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo Anutuwaa momo mewombaa nagu kii meria ii ejemba uŋuama aŋgoŋ koma oŋomakeju. Oŋoaŋgio iikawaa uutanoŋ mende keugi ano tosianoŋ iikawaa uutanoŋ keubombaajoŋ anjuti, oŋonoŋ ii somoŋgoŋ aŋgoŋ koma oŋoma laligogi.”

53 Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jeŋ mesaoŋ keno Kana qaawaa boi ano Farisii yoŋonoŋ kanaiŋ qaa geriawo jeŋ muŋ qaa kania kania jewaatiwaajoŋ mamaga qisiŋ mugi. 54 Qisiŋ mugi buutanoŋga qaa moŋ qiwitigoro iikanoŋ kokosiiro qaawaa timbinoŋ horowombaajoŋ emboŋgi. Kiaŋ. l, m 

Copyright information for `KSR