a3Mat 18.15
c14Lew 14.1-32
g33Mat 10.39; 16.25; Maak 8.25; Luuk 9.24; Jon 12.25

Luke 17

Siŋgisoŋgowaa koŋgoro mono qotogowu.

Mat 18.6-7, 21-22; Maak 9.42

Jiisasnoŋ gowokouruta qaa kokaeŋ iŋijoro, “Bologaa siipatitianoŋ mono afaaŋkota kolooŋkeja. Moŋnoŋ siipatiti aŋgoŋ komambaajoŋ amamaaŋkejato, moŋ moronoŋ tosaaŋa koŋgoro ama oŋono siŋgisoŋgo ambuti, iwaajoŋ mono tereŋgoŋ ‘Yei!’ qama wanjinjiŋgojeŋ. Siimbobolo uutanoŋ mono iwaa qaganoŋ ubaa. Iinoŋ ejemba melaa iyoŋoonoŋga moŋ koŋgoro ama muro siŋgisoŋgo ambaati, eja iikanoŋ mono lombo uuta mokoloowaa. Anutunoŋ lombo iikawaa iroŋa nomaeŋ muro soyanoŋ koloonaga? Kemuŋ kowonjiŋ aroyanoŋ somoŋgoŋ kowe biiwianoŋ giligi kemenagati, iikanoŋ mono afaaŋkota koloonaga.

“Kawaajoŋ mono oŋoaŋgia galeŋgia meŋ aoŋ laligowu. Alaga moŋnoŋ siŋgisoŋgo anji, ii mono jeŋ mindiŋgoŋ muba. Jeŋ mindiŋgoŋ muna moma boliŋ aoŋ wosoya mobaati eeŋ, gii mono siŋgisoŋgoya mesaoŋ muba. Weeŋ mombaa uutanoŋ siŋgisoŋgo 7 ama boliŋ goma ambeŋa 7 goonoŋ eleema kokaeŋ jewaa, ‘Alana, nii siŋgisoŋgo anjeŋiwaajoŋ moma boliŋ aojeŋ.’ Kaeŋ jewaati eeŋ, gii mono siŋgisoŋgoya ii mesaoŋ muba.” Kaeŋ. a 

Momalaariwaa hoŋa ii ku-usuŋawo.

Mat 17.20; 21.21; Maak 11.23

Aposol yoŋonoŋ Pombaajoŋ jegi, “Momalaarinana mono toroqeŋ meŋ kotiiwa.” Kaeŋ jegi Poŋnoŋ meleeno, “Momalaarigiaa hoŋa ii nejoŋ kotaa so enagati eeŋ, oŋonoŋ saanoŋ numuzu gere
Jiisasnoŋ mulberi gere moŋ qendeeno. Gere ii numuzu kaaŋaga, kota kowororo kota kaaŋa neneyaga.
koi kawaajoŋ kokaeŋ jeŋ kotowuyaga, ‘Gii mono tiigawo joloma waama luguŋ kowenoŋ kemeŋ geeŋga komoma aoŋ namba.’ Kaeŋ jeŋ moma laarigi gere iikanoŋ mono qaagia teŋ kombaa.” Kiaŋ.

Weleŋqeqe awaa ii nomaeŋ?

“Oŋoonoŋga mombaa gawoŋ ejanoŋ bulmakao meŋ gawonoŋ kema kinoŋ hororo baloŋ mosombaa me lama galeŋgiaga laligowaa. Laligoŋ mirinoŋ kouro iikanoŋ toyanoŋ kokaeŋ jero mobaa me qaago, ‘Gii mono mirinoŋ kouma rama nenega newa.’ Kaeŋ qaago! Iinoŋ mono kokaeŋ jewaa: ‘Gii mono apu ariŋ meagoŋ aoŋ gomantiiŋaa nenena ooŋ ama nona nemaŋa. Kawaa gematanoŋ geeŋgaa nenega ooŋ newa.’ Kaeŋ jeŋ kotoŋ muro gawoŋ ejianoŋ jerotiwaa so gawoŋa medabororo sokono galeŋanoŋ kawaajoŋ mepeseeŋ mubaa me qaago? Qaago! 10 Oŋoo kanagia ii kaaŋiadeeŋ eja. Galeŋgianoŋ iwoi kuuya jeŋ kotoŋ oŋonoti, oŋo ii andaboroŋ kanoŋ mono kokaeŋ jewu, ‘Nono gawoŋ ejemba tooŋa laligojoŋ. Galenananoŋ iwoiwaajoŋ jeroti, mono iigadeeŋ meŋ kajoŋiwaajoŋ mepemepesee moŋgambombaajoŋ amamaajoŋ.’” Kiaŋ.

Jiisasnoŋ eja 10 selegia meŋ solaŋaniro.

11 Jiisasnoŋ Jerusalem sitinoŋ kemambaajoŋ Galili ano Samaria prowins woi yoroo batugaranoŋ kana eroti, iikanoŋ keno. 12 Kananoŋ kema gomaŋ moŋnoŋ keuro eja 10 selegia manimbayawo yoŋonoŋ mokolooŋ iima korikori endu naŋgi. 13 Nama kotakota qama silama jegi, “Somatanana Jiisas, mono kiaŋkomuŋ nonomba!”

14 Qama jegi iŋiima kokaeŋ iŋijoro mogi, “Oŋo mono jigo gawoŋ galeŋ yoŋoonoŋ kema selegia qendeema oŋombu.” Kaeŋ iŋijoro teŋ koma kananoŋ keŋgi selegianoŋ iikanoŋ solaŋaniŋ awaa kolooro. 15 Awaa kolooroto, 10 yoŋoonoŋga moŋnoŋ selia solaŋaniro iima eleema kaŋ Anutu kotakotagadeeŋ qama mepeseero. 16 Mepeseeŋ Jiisaswaa kanianoŋ kemeŋ usugoŋ simiŋ kuma ‘Daŋgiseŋ!’ jero. Eja ii Samaria ejaga. Juuda yoŋonoŋ Samaria prowinswaa ejemba yoŋoojoŋ mogi kamaaŋqeqeta kolooro laligogi.

17 Daŋgiseŋ jero Jiisasnoŋ meleema ijoro, “Ii saanoŋ anjanto, eja kuuya 10 oŋoo selegianoŋ mono solaŋanidabororo me? Eja 9 yoŋonoŋ mono daeŋ laligoju? 18 Eja wabaya giinoŋ geeŋgodeeŋ eleema kaŋ Anutu mepeseejanto, eja 9 yoŋonoŋ mono kema lolomoniŋ kenju.” 19 Kaeŋ jeŋ kokaeŋ ijoro moro, “Momalaariganoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ gonja. Kawaajoŋ saanoŋ waama kemba.” Kiaŋ. c 

Anutuwaa bentotoŋa ii nomaeŋ koloowaa?

Mat 24.23-28, 37-41

20 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ Jiisas kokaeŋ qisiŋ muŋ jegi, “Anutuwaa bentotoŋ ii mono naa kambanoŋ asugiwaa?” Jegi moma meleema kokaeŋ jero, “Anutuwaa bentotoŋanoŋ mono jaanananoŋ iibombaa so mende asugiwaa. 21 Mobu! Anutuwaa bentotoŋa ii batugianoŋ uugianoŋ asugiŋ eja. Kawaajoŋ ii kokanoŋ me endukanoŋ eji, kaeŋ jewombaajoŋ amamaaŋkejoŋ.”

22 Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro mogi, “Kanageŋ kambaŋ moŋ kaŋ kuuwaati, iikanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋaa gawoŋ meme weeŋa yoŋoonoŋga moŋ iibombaa siiŋa mobuto, ii mombo iibombaajoŋ amamaawuya. 23 Kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jegi mobu, ‘Mobu! Hamoqeqe Toyanoŋ mono endu laligoja. Mobu! Mono koi asugija.’ Kaaŋ kaaŋ jegi ii iibombaajoŋ iikanoŋ uulaŋawo mende luguŋ kembu. 24 Ii kokaembaajoŋ: Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mombo kawaati, kambaŋ ii oobiliwaa so kokaeŋ koloowaa: Ii siwe leegeŋga uulaŋawo bilisik ama asariŋ leegeŋ sokoma kenji, iinoŋ mono iikawaa so asugiwaa. 25 Kanageŋ kaeŋ koloowaato, wala ejemba kambaŋ kokaamba namonoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ eja ii yakariŋ gema qeŋ mugi siimbobolo somata mobaa.

26 “Wala eeŋanoŋ Nooawaa kambaŋanoŋ ejembanoŋ laaligogia qemasologeŋ qaganoŋ laligoŋ tiwilaagiti, iikawaa so mono Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mombo kawaatiwaa kambaŋanoŋ kaaŋagadeeŋ asugiwaa. 27 Nooawaa kambaŋanoŋ nene lombaŋ ama apu kotiga neŋ embaqemba sewaŋaa aŋgi kema karo agimiŋ aogi. Nanamemeŋ kaeŋ ama meŋ qemasologeŋ laligogi Nooanoŋ waŋgo uutanoŋ uroti, weeŋ iikanoŋ tegoro. Tegoro apu gboulu somatanoŋ kaŋ ejemba qaa roŋ koma oŋono apu nemotoŋ komugi.

28 “Lootwaa kambaŋanoŋ kaaŋagadeeŋ qemasologeŋ laligogi kaaŋiadeeŋ kolooro. Ejembanoŋ nene lombaŋ ama apu gisi neŋ gawoŋ koma komoma jigo mirigia meŋ qetegoŋ nene sii miri ama iwoi sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi iwoi tosia sewaŋa meŋ laligoŋkegi. 29 Kaeŋ ama meŋ laligogito, Lootnoŋ Sodom gomaŋ mesaoŋ keno weeŋ iikanondeeŋ gere ano jamo qara geriawo ii mono koŋ kaaŋa sombinoŋga kamaaŋ ejemba jinoŋa qaa oŋooro komugi. 30 Kanageŋ Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mombo asugiwaati, kambaŋ iikanoŋ ejembanoŋ kaaŋiadeeŋ qemasologeŋ ama laligoŋ tiwilaawuya.

31 “Weeŋ iikanoŋ sombenoŋ laligowaati, iinoŋ mono hina iwoiya memambaajoŋ miri uutanoŋ mende uba me gawonoŋ kema laligowaati, iinoŋ mono kaaŋiadeeŋ mirianoŋ mende eleema kawa. 32 Loot embianoŋ meleema gematanoŋ uuŋ komuŋ jamo karanjaŋ kolooroti, mono ii romoŋgowu. 33 Moŋnoŋ laaligoya siiseweweya qaa iyaŋaajoŋ aŋgoŋ koma iyaŋaa jaajaa laligomambaajoŋ moji, iwaa laaligoyanoŋ mono soowaato, moŋnoŋ laaligoya noojoŋ ama qeleema mesaowaati, iinoŋ mono laaligo hoŋaa kania mokolooŋ oyaŋboyaŋ laligowaa.

34 “Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: gomantiiŋa iikanoŋ eja woi duŋnoŋ motooŋ ewaoti, iyoroonoŋga moŋ wama moŋ mesaowuya. 35 Kaaŋagadeeŋ emba woi ii motooŋ taweŋ orasiŋ rabaoti, iyoroonoŋga moŋ wama moŋ mesaowuya.” 36 (Eja woi nene gawonoŋ laligowaoti, iyoroonoŋga moŋ wama moŋ mesaowuya.)

37 Jiisasnoŋ kaeŋ jero gowokourutanoŋ meleema ijogi, “Oo Poŋ, ii dakanoŋ koloowaa?” Kaeŋ ijogi kokaeŋ iŋijoro mogi, “Oro gisaganoŋ moŋgeŋ baageŋ ero mamboŋkararanoŋ mono iikanoŋ horoŋ ajorooŋkejuti, mono iikawaa so koloowaa.” Kiaŋ. d, e, f, g 

Copyright information for `KSR