a14Mat 23.12; Luuk 14.11
b20Eks 20.12-16; Dut 5.16-20

Luke 18

Malonoŋ kaparaŋ koma weleno eja somatanoŋ ilaaro.

“Oŋo mono kambaŋ so Anutu qama kooliŋ qelokoli mende ama laligowu.” Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ iikawaa sareqaaya kokaeŋ iŋijoro mogi, “Taoŋ moŋnoŋ qaa jenteego eja moŋ laligoro. Iinoŋ ejemba yoŋonoŋ qaa jeŋ mubutiwaajoŋ gamuya mende moma iyaŋaa jaajaa laligoŋ Anutuwaa jeta uugumambotiwaajoŋ toroko mende moro. Taoŋ kanoŋ malo emba moŋ laligoro. Iinoŋ suulaŋ qaa jenteego eja iikanoŋ kema kokaeŋ jeŋ laligoro, ‘Moŋnoŋ niwo aŋgowowo anjiwaajoŋ giinoŋ mono ilaaŋ nonaga.’

“Kaeŋ jero kambaŋ koriga ii moma gema qeŋ laligoroto, kanageŋ uutanoŋ kokaeŋ jero, ‘Niinoŋ ejemba yoŋoo qaagiaajoŋ gamuna mende moma neenaa jaajaa laligoŋ Anutuwaa jeta uugumambotiwaajoŋ toroko mende momakejeŋ. Kaeŋ laligojento, malo koi kanoŋ mono qaasoso pondaŋ jeŋ noma kaŋkejiwaajoŋ mojona tiiro saanoŋ ilaaŋ mube qaaya tegowaa. Mende ilaaŋ mubenagati eeŋ, iinoŋ mono kanasoso karo mojotiitiiya momambo.’”

Poŋnoŋ sundu ii medaboroŋ jero, “Jenteego eja doogoyanoŋ qaa jeroti, mono iikawaajoŋ geja ama kania romoŋgowu. Anutunoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, iyoŋonoŋ gomantiiŋa asasaga ilaaŋ oŋombaatiwaajoŋ qama kooligi Anutunoŋ mono yoŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegoro awaa koloowu. Ilaaŋ oŋomambaajoŋ jeŋ silemale mende ama kambaŋ mende konjoratiro ubaa. Ii qaago totooŋ! Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mogi: Anutunoŋ mono kambaŋ mende koriro qaagia gosiŋ jeŋ tegoro awaa koloowuya. Mono alanzaŋ ilaaŋ oŋomakejato, ii kileŋ Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ eleema kaŋ ejemba gosiŋ oŋombaati, kambaŋ iikanoŋ momalaari hoŋa mokoloowaa me qaago?” Kiaŋ.

Farisii ano takis meme yoroo qamakooligara

Ejemba tosianoŋ iyaŋgiaajoŋ mogi uro solaŋa dindiŋa koloojoŋ jeŋ tosaaŋa mogi kamaaŋqeqeta kolooro. Jiisasnoŋ ii iŋiima sareqaa moŋ kokaeŋ iŋijoro mogi, 10 “Eja woiyanoŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma qama kooliri. Moŋnoŋ Farisii ano moŋnoŋ takis meme ejaga.

11 “Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) iinoŋ nama aŋodeeŋ kokaeŋ qama kooliro, ‘Oo Anutu, ejemba tosianoŋ uugia dogoro kalugoŋ serowiliŋ amakejuti, nii ii kaaŋa mende laligojeŋ me takis meme endu nanji, nii iwaa so kaaŋagadeeŋ mende laligojeŋ. Kawaajoŋ daŋgiseŋ jeŋ gonjeŋ. 12 Niinoŋ sonda so somaŋa woi nenewaa siŋgi laligoŋkejeŋ. Niinoŋ moneŋ hinana kuuya mendeema 10:noŋga motooŋgo Anutuwaa buŋaya qeŋkejeŋ.’

13 “Kaeŋ qama kooliroto, takis meme iinoŋ waŋgoŋa moŋnoŋ nama Siwenoŋ eu uumambaajoŋ gamuya moma borianoŋ jaaya esuuŋ kokaeŋ qama kooliro, ‘Oo Anutu, siŋgisoŋgo eja nii mono kiaŋkomuŋ nomba.’ 14 Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Iinoŋ mono Anutuwaa jaanoŋ solaŋaniŋ mirianoŋ eleenoto, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) iinoŋ kaeŋ qaago. Daeŋ yoŋonoŋ iyaŋgiaa uugia meŋ ubuti, Anutunoŋ mono ii kuuya meŋ kamaaŋ oŋombaato, moŋnoŋ iyaŋaa uuta meŋ kamaawaati, Anutunoŋ mono ii meŋ uma mubaa.” Kiaŋ. a 

Jiisasnoŋ merabora kotuegoŋ oŋono.

Mat 19.13-15; Maak 10.13-16

15 Ejemba tosianoŋ merabora busubuusu kaaŋagadeeŋ uŋuama Jiisasnoŋ borianoŋ oosiriŋ oŋombaatiwaajoŋ iwaanoŋ kagi. Kagito, gowoko yoŋonoŋ ii iima jeŋ qotogoŋ oŋoŋgi. 16 Kaeŋ aŋgito, Jiisasnoŋ merabora ii koma horoŋ oŋono kagi kokaeŋ jero, “Merabora melaa ii saanoŋ oŋomesaogi noonoŋ kawu. Anutunoŋ ejemba kaaŋa ii bentotoŋa buŋa qeŋ oŋombaa. Kawaajoŋ ii mende somoŋgoŋ oŋombu. 17 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ Anutuwaa bentotoŋa ii merabora kaaŋa buŋa mende qeŋ aowaati, iinoŋ mono iikawaa uutanoŋ keumambaajoŋ amamaawaa.” Kiaŋ.

Jiisasnoŋ eja qabuŋayawo mombaa qambaŋmambaŋ qaa jero.

Mat 19.16-30; Maak 10.17-31

18 Galeŋkoŋkoŋ eja moŋnoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Boi awaa, niinoŋ mono nomaeŋ ama laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aowenaga?”

19 Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, “Gii noojoŋ ‘Boi awaa’, ii naambaajoŋ jejaŋ? Anutu motooŋgonoŋ awaa kolooja. Eja moŋnoŋ ii kaaŋa awaa mende kolooja. 20 Gii jojopaŋ qaa koi modaborojaŋ: ‘Serowiliŋ mono mende amba. Moŋ mono mende qena komuwa. Iwoi mono yoŋgoro mende mewa. Moŋ jenoŋkuukuu mono mende ama muba. Nemuŋmaŋga mono goda qeŋ oromakeba.’”

21 Kaeŋ jeroto, galeŋkoŋkoŋ ejanoŋ kokaeŋ ijoro, “Ii kuuya mono gbaworonanoŋga teŋ koma laligoŋ waabe.” 22 Ijoro Jiisasnoŋ moma kokaeŋ ijoro, “Gii tani motooŋgonoŋ amamaajaŋ: Gii mono kema esuhinaga kuuya sewaŋa mewutiwaajoŋ ana moneŋ karo mendeema ejemba wanaya oŋomba. Kaeŋ ana esuhinaga somata (maa suaŋ, milyon kina kaaŋa) ii Siwe gomanoŋ eŋ gombaa. Kaeŋ ama nii notaaŋ kawa.” 23 Kaeŋ ijoroto, eja iikanoŋ kindimbiri laligorotiwaajoŋ ama qaa ii moma wosobiri mokolooŋ jaaya bosoleero eeŋ mesaoŋ keno.

24 Wosobiri mokolooro Jiisasnoŋ ii iima kokaeŋ jero, “Yei! Ejemba moneŋ hinagiawo yoŋonoŋ Anutuwaa bentotonoŋ keubombaajoŋ bimooŋ kupukapa ambuya. 25 Ii kokaeŋ jeŋ asarimaŋa: Oro somata kamel ii sosoro ootanoŋ saanoŋ mende keubaa. Iikawaa so ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keubombaajoŋ bimooŋ osiwuya.”

26 Qaa ii jeroti, iyoŋonoŋ kokaeŋ jegi, “Oopopooŋ! Ejemba moronoŋ mono Siwewaa buŋa koloonaga?” 27 Kaeŋ jegi kokaeŋ meleeno, “Ejembanoŋ ii aŋgobato meŋ amamaaŋ osiŋkejuto, Anutunoŋ mono iwoi kuuya saanoŋ amakeja. Iinoŋ iwoi moŋ ama memambaajoŋ mende amamaaŋ osiŋkeja.” b 

Jiisaswaa gawoŋ memewaa tawaya

28 Piitonoŋ qaa ii moma meleema kokaeŋ jero, “Moba, nononoŋ mono miri balonana mesaoŋ gii gotaaŋ kaniŋ.” 29 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ Anutuwaa bentotoŋaajoŋ ama iwoi moŋ mesaoroti, -ii miri baloŋa, embameria, daremuŋa me nemuŋmaŋa -ii oŋomesaoro 30 Anutunoŋ mono kitia toroqeŋ uuguŋ tawaya meleema muro ii namowaa laaligonoŋ mewaa ano laaligo kanageŋanoŋ laaligo kombombaŋa tetegoya qaa buŋa qeŋ aoŋ laligowaa.”

Jiisasnoŋ komuwaatiwaa qaaya jero karooŋ kolooro.

Mat 20.17-19; Maak 10.32-34

31 Jiisasnoŋ gowokouruta 12 ii horoŋ oŋono kagi kokaeŋ iŋijoro, “Mobu, nono Jerusalem uboŋa. Gejatootoo ejembanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋaajoŋ qaa kuuya oogiti, ii mono hoŋawo koloodaborowaa. 32 Moŋnoŋ ii memelolo meŋ muro waba gawman yoŋoo borogianoŋ kemebaa. Yoŋonoŋ jejewili ama mepaegoŋ qaa tokoroŋkota jeŋ muŋ sulaapaŋ qewuya. 33 Sulaapaŋ qeŋ ooli waayawonoŋ ootiŋ taluŋgoŋ qegi komuwaa. Komuŋ weeŋ karooŋ kolooro koomunoŋga waabaa.”

34 Kaeŋ iŋijoroto, gowoko yoŋonoŋ qaa ii mende totooŋ moma asarigi. Qaa iŋijoroti, ii aasaŋgoyanoŋ ero ii mende moma kotogi. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ eja jaagoo mombaa jaaya metooro.

Mat 20.29-34; Maak 10.46-52

35 Jiisasnoŋ kema Jeriko gomaŋ dodowiro eja jaagoo moŋnoŋ nene moneŋ mubutiwaajoŋ welema kana goraayanoŋ raro. 36 Raro ejemba tuuŋlelembe kananoŋ uuguŋ keŋgi otoŋgia moma “Naa iwoi kolooja?” jeŋ qisiŋ oŋono.

37 Qisiŋ oŋono kokaeŋ jegi, “Jiisas, Nazaret ejanoŋ mono kananoŋ kaŋ guugumambaajoŋ anja.”

38 Jegi kokaeŋ qaro, “Jiisas, Deiwidwaa gbili! Gii mono kiaŋkomuŋ nomba!”

39 Kaeŋ qaro ejemba wala keŋgiti, iyoŋonoŋ bo rabaatiwaajoŋ qotogoŋ mugito, iinoŋ kaparaŋ koma qa gigilaaro, “Deiwidwaa gbili! Gii mono kiaŋkomuŋ nomba!”

40 Qa gigilaaro Jiisasnoŋ doroŋ ama kokaeŋ jeŋ kotoro, “Ii mono borianoŋ meŋ noonoŋ kawu.” Jeŋ kotoro meŋ kosere kougi kokaeŋ qisiŋ muro,

41 “Alana, gii mono naa iwoi gomaŋatiwaajoŋ mojaŋ?” Qisiŋ muro ijoro, “Poŋ! Nii jaana mombo uumambaajoŋ mojeŋ.”

42 Ijoro Jiisasnoŋ moma kokaeŋ ijoro, “Mono jaaga uuwa. Momalaariganoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ gonja.”

43 Kaeŋ ijoro iikanondeeŋ jaaya tooro tororo uuŋ Anutu mepeseeŋ Jiisas otaaŋ gematanoŋ keno. Ejemba kuuya yoŋonoŋ iwoi ii iima Anutu mepeseegi. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR