a21Lew 12.3; Luuk 1.31
b22-24Lew 12.6-8
c23Eks 13.2, 12
d32Ais 42.6; 49.6; 52.10
e39Mat 2.23
g41Eks 12.1-27; Dut 16.1-8
h521 Sml 2.26; Gba 3.4

Luke 2

Jiisas Betlehem taonoŋ kolooro.

Mat 1.18-25

Jon Oomulu ejanoŋ kolooro kambaŋ kanoŋ Siisa-kiŋ Oogastus iinoŋ Room sitinoŋ gomaŋa gomaŋa galeŋ koma oŋono. Galeŋ koma oŋoma takis kanaiŋ mewutiwaajoŋ gawmambaa jeŋkooto ano gomaŋa gomaŋa kuuya yoŋonoŋ ajoroogi kuskus (sensus eja) yoŋonoŋ qagia papianoŋ ooŋ areŋgogi.

Areŋ gawoŋ ii kambaŋ mutuyaga megi. Megiti, kambaŋ iikanoŋ eja qata Kwirinius iinoŋ Siria prowinswaa gawana laligoŋ galeŋ koma oŋono. Oogastusnoŋ jeŋkooto ano ejemba korebore horoŋ keuma qagia areŋnoŋ oowutiwaajoŋ iyaŋgiaa kolokoloo gomaŋgia waŋa so keŋgi.

Galili prowinswaa taoŋ qata Nazaret iikanoŋ eja qata Joosef laligoro. Iwaa amboya ii kiŋ Deiwid. Kiŋ Deiwidwaanoŋ taoŋ qata Betlehem ii Judia prowinsnoŋ ero. Kawaajoŋ Joosefnoŋ Nazaret mesaoŋ uma kemeŋ Betlehem keno. Kemaŋ jero kambaŋ kanoŋ emba buŋaya qata Maria ii koroyawo laligoro. Laligoro ii aima ŋaoŋ qagara oowutiwaajoŋ motooŋ keni.

Kema Betlehem keuri Mariawaa mera meme kambaŋanoŋ kaŋ kuuro. Kaŋ kuuro qenjaaro ee mirinoŋ keuma iikawaa uutanoŋ tintiŋa moŋ mende mokoloori. Kawaajoŋ bao bulmakao mirianoŋ uma rari. Rama iikanoŋ mutu meria meŋ oponoŋ esuuŋ bulmakao juuyanoŋ ano kemeŋ ero. Kiaŋ.

Lama galeŋ yoŋonoŋ Siwe gajoba iŋiigi.

Betlehem taoŋ gomaŋ kanoŋ eja tosianoŋ gomantiiŋa so baloŋ koria iikanoŋ kema lama tuuŋgia galeŋ koma oŋoma laligogi. Kaeŋ laligogi gomantiiŋa kanoŋ Pombaa gajoba moŋnoŋ kosogianoŋ asugiŋ oŋono. Asugiŋ oŋono Pombaa asamararaŋanoŋ liligoŋ oŋoma asariro sombugia moma jeneŋgia ororo. 10 Jeneŋgia ororoto, Siwe gajobanoŋ iŋijoro, “Mono geja ambu! Niinoŋ korisoro Buŋa somata ejemba korebore yoŋoojoŋ meŋ kajeŋ, ii iŋisaama oŋomaŋa. Kawaajoŋ jeneŋgia mono mende orowa. 11 Buŋa ii kokaeŋ: Oŋoo Hamoqeqe Togianoŋ keteda koi kolooja. Iinoŋ kiŋ Deiwidwaa taonoŋ kolooŋ Poŋ qata Kraist kolooja. 12 Qaa iikawaa aiweseya ii kokaeŋ: Oŋo mono kema mera sayawo oponoŋ esuuŋ bulmakao juuyanoŋ aŋgi eji, ii mokoloowu.”

13 Gajobanoŋ kaeŋ jero iikanondeeŋ gajoba tuuŋ somatanoŋ Siwenoŋga asugiŋ iwo aitoŋgoŋ Anutuwaa mepemepesee rii qama kokaeŋ jegi,

14 “Anutuwaa qabuŋaya mepeseeniŋ Siwenoŋ eukanoŋ uja.
Iinoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, iyoŋoojoŋ uuqeeaŋgo moma balonoŋ luae ama oŋonja.” Kiaŋ.

Lama galeŋ yoŋonoŋ kema Jiisas iigi.

15 Gajoba yoŋonoŋ oŋomesaoŋ Siwenoŋ eleema ugi lama galeŋ yoŋonoŋ aŋgio kokaeŋ jegi, “Ayo, Betlehem kanoŋ iwoi kolooro Poŋnoŋ iikawaa qaaya jero mojoŋi, nono mono ii kema iiboŋa.”

16 Kaeŋ jeŋ esuŋgiagadeeŋ kema Maria Joosef ano mera sayawo bulmakao juuyanoŋ eroti, mokolooŋ iigi. 17 Iima nama gajobanoŋ merawaa qaa jero moma kagiti, ii iŋisaama jeŋ asarigi. 18 Jeŋ asarigi mogiti, iyoŋonoŋ korebore aaruŋ waliŋgogi.

19 Waliŋgogito, Marianoŋ qaa kuuya ii uu konoŋanoŋ ama duŋguŋ somoŋgoŋ kania romoŋgoŋ laligoro. 20 Waliŋgogito, iwoi kuuya Siwe gajobanoŋ jerotiwaa so asugiroti, ii lama galeŋ yoŋonoŋ iima moma kawaajoŋ Anutuwaa korisoro rii qama mepeseegi. Mepeseeŋ mesaoŋ eleema keŋgi. Kiaŋ.

Mera qata Jiisas qagi.

21 Jiisas kolooro Sonda motooŋgo kawaa so tegoro Anutuwaa aiweseya selianoŋ kotowombaa kambaŋa karo qata Jiisas qagi. Siwe gajobanoŋ qa ii waladeeŋ qama murogo kambaŋ iikanondeeŋ nemuŋaa goroŋ uutanoŋa kolooro. Kiaŋ. a 

Jiisas wama Anutuwaa buŋa aŋgi.

22 Mooseswaa Kana qaanoŋ qaa kokaeŋ eja, “Embanoŋ koko meria mutuya meŋ weeŋ 40 kuuŋanoŋ laligoro tegoro suru guluga koma konjoratiŋ muŋ oŋo mono jiwowoŋ jigonoŋ uma mera ii Pombaa jaanoŋ aŋgi iwaa buŋa koloowaa.” Kawaajoŋ kambaŋ ii kaŋ kuuro Joosef Maria yoronoŋ qaa ii teŋ koma Jiisas wama Pombaa buŋa koloowaatiwaajoŋ Jerusalem uri.

23 Pombaa Kana qaanoŋ qaa kokaeŋ oogita eja, “Mera mutuya kuuya ii mono qegi Pombaa buŋa soraaya koloowuya.” Yoronoŋ qaa ii otaari. 24 Kaaŋagadeeŋ Pombaa Kana qaanoŋ jeŋkooto qaa ejiwaa so kewo me kewosusu kooŋ woi ii siimoloŋ oowaotiwaajoŋ Jerusalem sitinoŋ uma keni.

25 Kambaŋ iikanoŋ eja moŋ qata Simeon Jerusalem laligoro. Iinoŋ uuta jumuŋa Anutuwaanoŋ qokotaaŋ uumeleembaa komagbiligbili ano Uŋa Toroyanoŋ iwo nano Hamoqeqe Toyanoŋ Israel uutanoŋ asugiwaatiwaajoŋ mamboma laligoro. 26 Mamboma laligoro Uŋa Toroyanoŋ qaa kokaeŋ isaano, “Gii Pombaa Hamoqeqe Toya Kraist asugiro wala iimago koomuwagatiwaa siimboboloya mobaga.” 27 Nemuŋmaŋanoŋ Mooseswaa Kana qaa otaaŋ Jiisas wama jiwowoŋ jigonoŋ uri. Uri Uŋa Toroyanoŋ Simeon sololooro kambaŋ iikanondeeŋ kaaŋagadeeŋ jigonoŋ uro. 28 Uma mera ii iima meŋ dooŋgoŋ Anutu mepeseeŋ kokaeŋ jero, b, c 

Simeombaa korisoro rii

29 “Oo Poŋ, kete weleŋ ejaganoŋ saanoŋ kema uuluaenoŋ laligoŋ komuwaa.

30 Goo qaaga eji so Hamoqeqe Toya wasina asugiro ii neenaa jaananoŋ

iima simbawoŋawo mojeŋ.
Kawaajoŋ saanoŋ kema komumaŋa.
31 Giinoŋ hamoqeqe gawombaa kania mozozoŋgoŋ kantri kuuya yoŋoojoŋ iŋisaama oŋona ii iima moma kotowu.
32 Giinoŋ Hamoqeqe Toyaa asasaga iŋisaana waba kantri yoŋoo

uugia kuuro asariwu
ano qabuŋaganoŋ geeŋgaa kanagesoga Israel nonoo batunananoŋ kaaŋiadeeŋ somariiwaa.” d 

Simeombaanoŋ gejatootoo qaa

33 Simeonoŋ merawaajoŋ qaa kaeŋ jero nemuŋmaŋanoŋ moma kiko ama waliŋgori. 34 Waliŋgori kotuegoŋ oŋoma nemuŋa Maria kokaeŋ ijoro,

“Moba, Anutunoŋ mera koi kuuŋ ano Israel ejemba seiseiyanoŋ ii gema qeŋ kamaaŋ uŋuro
mamaganoŋ uugia meleema qeaŋgowuya.
Anutu aŋo ii ano aiwese kolooro mamaganoŋ ii toropere jeŋ mubuya.
35 Toropere jeŋ mugi uumomogia aasaŋgoya ii kaeŋ asuganoŋ asugiwaa.
Geeŋgaa uuganoŋ kaaŋagadeeŋ wosobiri kolooro iikanoŋ soo sulutuk aaŋa kaaŋa uuga kuuŋ qosombaa.” Kiaŋ.

Ana embawaanoŋ gejatootoo qaa

36 Jerusalem kanoŋ gejatootoo emba waŋa moŋ qata Ana laligoro. Iwaa isia qata Aser, maŋa qata Fanuel. Emba kanoŋ saraŋanoŋ eja meŋ laligoro gbani 7 motooŋ laligori. 37 Laligori loya komuro malo kolooŋ laligoŋ kouro kambaŋ iikanoŋ gbania 84 kolooro. Iinoŋ kambaŋ so jiwowoŋ jigonoŋ uma ii weeŋ moŋ mende mesaoroto, gomantiiŋa asasaga Anutuwaajoŋ nene siŋgiŋ laligoŋ qama kooliŋ waeya meŋ mepeseeŋ laligoro.

38 Iinoŋ kambaŋ iikanondeeŋ kouma mera ii iima Anutu mepeseero. Anutunoŋ Jerusalem ejemba dowegia mewaatiwaajoŋ mamboma laligogiti, kuuya iyoŋoojoŋ mera iikawaa kania jeŋ asariro mogi. Kiaŋ.

Jiisaswo Nazaret eleeŋgi.

39 Joosef Maria yoronoŋ Poŋnoŋ areŋa jeŋ kotoro Kana qaanoŋ eji, ii kuuya ani tegoro Galili prowinsnoŋ eleema taoŋgara Nazaret kanoŋ keni. 40 Meranoŋ somariiŋ waama kotiiŋ momakootoyanoŋ asugiŋ saa qero Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ turuŋ muro laligoro. e 

Jiisas gbania 12 kolooro jiwowoŋ jigonoŋ ugi.

41 Jiisaswaa nemuŋmaŋanoŋ gbani so kiaŋkomu
Anutunoŋ Iijipt kanoŋ Israel ejemba iŋiima kobooŋ uŋuuguroti, kiaŋkomu kendoŋ iikawaa qata moŋ Pasowa.
kendoŋ kambaŋanoŋ Jerusalem sitinoŋ uma kemakegi.
42 Kaeŋ laligoŋ Jiisas gbania 12 kolooro siligia amakejutiwaa so kambaŋa kaŋ kuuro kaaŋagadeeŋ uma keŋgi. 43 Kema laligoŋ kendoŋ kambaŋ iikanoŋ tegoro eleema mirigaranoŋ keni. Kenito, mera gbaworo Jiisasnoŋ Jerusalem raro nemuŋmaŋanoŋ ii mende moma kotori. 44 “Iinoŋ ejemba tuuŋlelembe yoŋowo kenja,” jeŋ weeŋ motooŋgowaa so kana kema sakiti ano alaurugara yoŋoo uugianoŋ qama moŋgani. 45 Qama moŋganito, mende mokolooŋ mombo eleema Jerusalem kema moŋgani.

46 Moŋgama laligori weeŋ karooŋ tegoro jiwowoŋ jigonoŋ uma iikanoŋ mokoloori. Mokoloori eja somata yoŋoo batugianoŋ raro. Raro kuma mugiti, ii moma qisiŋ oŋoma raro. 47 Rama Buŋa qaawaa kania tororo moma asariŋ dindiŋagadeeŋ meleeno korebore yoŋonoŋ ii moma waliŋgogi. 48 Nemuŋmaŋanoŋ iima aaruŋ nemuŋanoŋ ijoro, “Merana, gii nomaembaajoŋ kaeŋ ama noronjaŋ? Moba, maŋgawo noro goojoŋ majakaka moma qama moŋgama laligori.”

49 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleema orono, “Oro mono naambaajoŋ nii moŋgama nonjao? Nii neenaa Amanaa mirinoŋ rabe sokonji, ii mojao me qaago?” 50 Kaeŋ meleema oronoto, yoronoŋ qaa jeroti, iikawaa kania ii mende moma asariri.

51 Mende moma asaririto, kileŋ waama yorowo eleema Nazaret taonoŋ kema nemuŋmaŋa teŋ koma oroma laligoro. Jiisasnoŋ qaa jeroti, nemuŋanoŋ ii kuuya moma uu konoŋanoŋ ama somoŋgoŋ aŋgoŋ kono. 52 Jiisasnoŋ laligoŋ somariiro gbania uro momakootoya asariŋ seiro Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa muro kotiiŋ ejemba ano Anutu yoŋoo jaagianoŋ sokoma oŋono. Kiaŋ. g, h 

Copyright information for `KSR