a9Ais 5.1
b17Ond 118.22
c27Apo 23.8
d28Dut 25.5
e37Eks 3.6
f42-43Ond 110.1

Luke 20

Jotamemeya yoŋonoŋ Jiisaswaa ku-usuŋaajoŋ qisigi.

Mat 21.23-27; Maak 11.27-33

Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma ejemba tuuŋ kuma oŋoma Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ oŋoma laligoro. Kambaŋ moŋnoŋ kaeŋ ano jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ kantriwaa jotamemeya tosaaŋa yoŋowo Jiisaswaa jaanoŋ kougi. Kouma kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii koi kanoŋ iwoi anjaŋi, ii mono moronoŋ jeŋ kotoŋ gono amakejaŋ? Iikawaa ku-usuŋa ii mono moronoŋ gono? Ii mono jena moboŋ.”

Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Niinoŋ kaaŋagadeeŋ qisiŋ oŋombe ii meleema nijowu. Jonoŋ ejemba oomulu meŋ oŋoma laligoroti, iinoŋ iikawaa ku-usuŋa ii daeŋkaya mero? Siwe Toyanoŋ muro me baloŋ toyanoŋ mugi?”

Kaeŋ meleema oŋono batugianoŋ amiŋ moma kokaeŋ jegi, “‘Ku-usuŋanoŋ Siwenoŋga asugiro,’ kaeŋ jewoŋati eeŋ, iinoŋ mono kokaeŋ jewaa, ‘Kaeŋ kolooro oŋonoŋ ii mono naambaajoŋ mende moma laariŋ mugi? Ii mende sokonja.’ Kanageso kuuya yoŋonoŋ Jombaajoŋ ‘Gejatootoo ejaga kolooja,’ jeŋ ii kotakota moma laariŋ laligoju. Kawaajoŋ ‘Baloŋ ejembanoŋa asugiro,’ jewoŋati eeŋ, yoŋonoŋ mono iriŋgia soono jamonoŋ nunuwuya.” Qaa kaeŋ gosiŋ kokaeŋ meleeŋgi, “Ku-usuŋanoŋ daeŋkaya asugiroti, nono ii mende mojoŋ.”

Kaeŋ meleeŋgi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kaeŋ kolooro niinoŋ kaaŋagadeeŋ iwoi koi amakejeŋiwaa ku-usuŋa moronoŋ nonoti, ii mende iŋijomaŋa.” Kiaŋ.

Wain kasa gawoŋ galeŋ bologa, yoŋoo sareqaa

Mat 21.33-46; Maak 12.1-12

Jiisasnoŋ kanaiŋ ejemba sareqaanoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Eja moŋnoŋ wain kasa gawoŋ koma komoro. Koma komoma gawoŋ galeŋ tosaaŋa mokolooŋ oŋoma jero gawoŋa meŋ hoŋaa bakaya iyaŋgia meŋ bakaya toya mubutiwaajoŋ borogianoŋ ano. Borogianoŋ ama oŋomesaoŋ kantri moŋnoŋ kema kambaŋ koriga laligoro.

10 “Laligoŋ laligoro hoŋa momogorotiwaa kambaŋa (gbani 5) toriro kanoŋ weleŋqeqeya moŋ wasiŋ muro galeŋ yoŋoonoŋ kema wain gawoŋ hoŋaa bakaya mubutiwaajoŋ jero. Jeroto, gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ ii koobinoŋ qeŋ otaagi boria bobora eleeno. 11 Kawaa gematanoŋ weleŋ eja moŋ wasiŋ muro kenoto, ii kaaŋagadeeŋ koobinoŋ qeŋ gamu qeŋ muŋ otaagi boria bobora eleeno. 12 Eleeno gawoŋ toyanoŋ weleŋ eja moŋ mombo wasiro keno ambeŋ karooŋ kolooroto, ii kaaŋagadeeŋ sagorogoro qeŋ gawoŋ sopa seleeŋgeŋ hagogi kemero.

13 “Kaeŋ aŋgi wain gawoŋ toyanoŋ qaa moŋgama jero, ‘Mono nomaeŋ amaŋato? Neenaa komunjua merana mono wasiwe keno ii iima goda qewuya me nomaeŋ?’ 14 Kaeŋ jeŋ meria wasiro kenoto, wain gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ ii iima batugianoŋ kokaeŋ amiŋ moma jegi, ‘Iinoŋ mono borosamoyaa toya koloowaa. Ayo, ii mono qeniŋ komuro wain kasa gawoŋ koi kanoŋ mono ananaa buŋaga koloowaa.’ 15 Kaeŋ jeŋ hagogi gawoŋ seleeŋgeŋ kemero qegi komuro. Wain gawoŋ toyanoŋ ii moma mono nomaeŋ ama oŋombaa?

16 Iinoŋ mono aŋo kaŋ gawoŋ galeŋ ii kondeema oŋombaa ano gawoŋ galeŋ dologa mokolooŋ oŋoma wain kasa gawoŋa yoŋoo borogianoŋ ambaa.” Jiisasnoŋ sareqaa kaeŋ iŋijoro moma jegi, “Ii mende sokonja. Yamageŋ (kozigeŋ)!” 17 Jegito, Jiisasnoŋ ii tororo iŋiima kotoŋ kokaeŋ jero, “Buŋa Terenoŋ qaa moŋ ii kokaeŋ eja,

‘Miri meme yoŋonoŋ jamo tando moŋ gema qeŋ eeŋ mesaogi raroti, iikanoŋ mono tando kombombaŋa kolooro mokoloogi.
Iikanoŋ riiro mirinoŋ mono gororoŋgoŋ kamaaŋ kombaa.’ Qaa iikawaa kania ii nomaeŋ?
18 Kawaajoŋ kokaeŋ jemaŋa: Moŋnoŋ tando waŋa iikanoŋ ritataŋgoŋ kamaaŋ qewaati, ii mono selia kotomotowaato, aeŋ tando iikanoŋ joloma tama mombaa qaganoŋ kamaaŋ kombaati, ii mono kuuya qenjaŋmenjaŋgowaa.”

19 Jiisasnoŋ kaeŋ jero Kana qaawaa boi ano jigo gawoŋ galeŋ yoŋonoŋ qaa iikawaa kania moma asariŋ kokaeŋ jegi, “Sareqaa ii mono ananaojoŋ jeja.” Kawaajoŋ ii kambaŋ iikanondeeŋ meŋ somoŋgowombaajoŋ mogito, ejemba tuuŋlelembe yoŋoojoŋ toroko moma amamaagi. Kiaŋ. a, b 

Takis aambaa Jiisas aŋgobato meŋ mugi.

Mat 22.15-22; Maak 12.13-17

20 Juuda jotamemeya yoŋonoŋ Jiisaswaa jaagaleŋ megi. Kaeŋ meŋ qaaya moŋ qiwitigoro qaawaa timbinoŋ hororo gbadooŋ mubutiwaajoŋ ama eja tosaaŋa wasiŋ oŋoŋgi iwaanoŋ kagi. Opotoro ano gawana yoŋoo borogianoŋ ama mubombaajoŋ moma Buŋa qaa awaa jeje taniŋaaŋ ama qisiŋ qaayaajoŋ geja aŋgi.

21 Areŋ kaeŋ ama qisiŋ muŋ kokaeŋ jegi, “Boi, nono goo kanaga mojoŋ. Giinoŋ qaa dindiŋa jeŋ kuma nonomakejaŋ. Giinoŋ ejemba tosaaŋa mende iŋisosorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakejanto, so motooŋgonoŋ gosiŋ nonomakejaŋ. Kaeŋ ama Anutuwaanoŋ kana ii qaa hoŋa otaaŋ kuma nonomakejaŋ. 22 Kawaajoŋ nono Siisa-kimbaajoŋ takis ama kaeŋ Mooseswaa Kana qaa soŋgiwoŋa me qaago?”

23 Kaeŋ jegito, Jiisasnoŋ aŋgomokoloŋ areŋgia moma kotoŋ kokaeŋ iŋijoro, 24 “Saanoŋ silwa moneŋ moŋ qendeema noŋgi iimaŋa. Morowaa uŋayaga ano qataga ii kanoŋ oogita eja?” “Oo, ii Siisa-kimbaanoŋ,” kaeŋ meleema jegi.

25 Jegi kokaeŋ iŋijoro, “Kaeŋ kolooro iwoi Siisa-kimbaa uŋayawo ii mono iwaa buŋa muŋkebu. Iwoi Anutuwaa uŋayawo ii mono Anutuwaa buŋa qewu.” 26 Jiisasnoŋ kaeŋ jerotiwaajoŋ ejemba tuuŋ somata yoŋoo jaagianoŋ qaawaa timbinoŋ ama mubombaajoŋ amamaaŋ qaayaajoŋ waliŋgoŋ qaagia bogoro naŋgi. Kiaŋ.

Koomunoŋga waawaataa Jiisas aŋgobato meŋ mugi.

Mat 22.23-33; Maak 12.18-27

27 Sadusii boi paati yoŋonoŋ “Komugiti, iyoŋonoŋ mende waabuya,” jeŋ laligogi. Yoŋoonoŋga tosianoŋ Jiisaswaa jaanoŋ kouma kokaeŋ qisiŋ muŋ 28 jegi, “Boi, Moosesnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ nononota eja, ‘Eja moŋ emba mero merabora mende koloogi komuro koganoŋ saanoŋ maloya meŋ laligoŋ gbili mekolooŋ muro dataa qa meŋ laligowa.’

29 “Moba! Kambaŋ moŋnoŋ daremuŋ 7 laligogi. Dagia mutuyanoŋ emba meŋ laligoŋ gbilia qaa eeŋ laligoŋ komuro. 30 Komuro koganoŋ maloya ii mero. 31 Kawaa gematanoŋ koga moŋnoŋ emba iikayadeeŋ mero. Kaandeeŋ kaaŋ daremuŋ 7 kuuya yoŋonoŋ emba motooŋgo iikayadeeŋ meŋ gbilia qaa laligoŋ komudaborogi. 32 Komudaborogi konoga malogia ii kaaŋagadeeŋ komuro. 33 Giinoŋ ‘Komugiti, iyoŋonoŋ gbiliŋ waabuya,’ jejanto, nono ii mende moma laarijoŋ. Moba, eja 7 kuuya ii ororoŋ waabuyagati eeŋ, emba motoondeeŋ ii embagiaga megi laligorotiwaajoŋ ama mono morowaa embiaga koloonaga?”

34 Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Kambaŋ kokaamba namo koi kanoŋ ejemba loemba kolooŋ laligoŋkeju. 35 Laligoŋkejuto, ejemba uugia meleeŋgi Anutunoŋ iima moro sokono koomunoŋga waama gomaŋ baloŋ qaita moŋ eukanoŋ keuma laligowuti, iyoŋonoŋ iikanoŋ mende agimiŋ aowuya.

36 “Kawaa kania ii kokaeŋ: Uumeleeŋ ejemba gbiliŋ koomunoŋga waabuti, iyoŋonoŋ Anutuwaa meraboraaŋa kolooju. Yoŋonoŋ Siwe gajoba kaaŋa kolooŋ mombo mende komuwuto, tetegoya qaa laligoŋ ubuya. 37 Mobu! Komugiti, iyoŋonoŋ gbiliŋ waabutiwaa qaaya ii Moosesnoŋ kaaŋagadeeŋ naŋgoŋ jero. Somaŋ bambanoŋ gere bolaŋ kolooŋ mende jeŋ kotoroti, iinoŋ ii iima sunduya ooro iikanoŋ qaa kokaeŋ eja, ‘Niinoŋ Anutu Aabrahambaa Poŋ, Aisakwaa Poŋ ano Jeikobwaa Poŋga laligoŋ kouma laligojeŋ.’ 38 Isi wanjale karooŋ yoŋonoŋ Anutuwo laligoŋ kotiiŋ ubuya. Kuuya kotiiŋ laligojuti, iyoŋonoŋ mono laaligogia Anutuwaajoŋ laligoju. Kawaajoŋ Anutunoŋ koomuya yoŋoo Poŋgia qaagoto, laaligo kombombaŋa laligojuti, mono iyoŋoo Poŋgiaga kolooja.”

39 Jiisasnoŋ kaeŋ meleeno Kana qaawaa boi tosianoŋ meleema kokaeŋ ijogi, “Boi, ii qaa dindiŋa jejaŋ.” 40 Kaeŋ jeŋ qaa moŋ mombo qisiŋ mubombaajoŋ kokobimbiŋ ama mesaogi. Kiaŋ. c, d, e 

Kraist ii kiŋ Deiwidwaa Poŋa ano gbiliga.

Mat 22.41-46; Maak 12.35-37

41 Jiisasnoŋ qaa moŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kraistnoŋ Kiŋ Deiwidwaa gbilia kolooji, tosianoŋ qaa ii nomaembaajoŋ jeŋkeju? 42 Deiwidnoŋ aŋo qaa kokaeŋ jero Ondino Terenoŋ (Buk song, Psalm) eja,

‘Anutunoŋ nama noo Poŋna kokaeŋ ijoro, Giinoŋ mono kaŋ noo boro dindinanoŋ rana
43 niinoŋ kambaŋ biiwianoŋ kereuruga riiŋ riitama haamo ama oŋoma goo kana baaganoŋ ama oŋomaŋa.
Kambaŋ ii kaŋ kuuwaatiwaa so mono asamararanoŋ koi raba.’
44 Deiwidnoŋ kaeŋ jeŋ qata ‘Noo Poŋna’ jeja. ‘Poŋna’ jeŋ mono nomaeŋ ama iwaa gbiliga kaaŋgadeeŋ koloonaga?” Kiaŋ. f 

Uumeleembaa selesele laaligowaa galeŋ meme qaa

Mat 23.1-36; Maak 12.38-40; Luuk 11.43

45 Jiisasnoŋ gowokouruta ii qaa kokaeŋ iŋijoro ejemba tuuŋ somata kuuya ii mogi, 46 “Kana qaawaa boi yoŋoojoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu. Yoŋonoŋ maleku koriga mouma kema kaŋ qendeema oŋombombaajoŋ momakeju. Maaketnoŋ me kananoŋ ejemba iŋiigi joloŋgia jewutiwaajoŋ momakeju. Kaaŋagadeeŋ qamakooli mirinoŋ jaaqeqeyanoŋ eu rabombaajoŋ siiŋa momakeju ano jejelombanoŋ duŋ rara mutuyanoŋ jegeŋjegeŋ rabombaajoŋ momakeju. 47 Yoŋonoŋ malo yoŋoonoŋ miri iwoi bidaaŋ baagoŋ aŋaliŋ oŋomakeju ano qabuŋagia koloowaatiwaajoŋ qamakooli koriga koriga qama kooliŋ totogianoŋ qeŋkeju. Kawaajoŋ Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa uuta meleeno qagianoŋ ubaa.” Kiaŋ.

Copyright information for `KSR