b1Eks 12.1-27
c20Jer 31.31-34
d21Ond 41.9
e24Mat 18.1; Maak 9.34; Luuk 9.46
f25-26Mat 20.25-27; 10.42-44
g26Mat 23.11; Maak 9.35
i30Mat 19.28
j35Mat 10.9-10; Maak 6.8-9; Luuk 9.3; 10.4
k37Ais 53.12

Luke 22

Jiisas qeniŋ komuwaa jeŋ aŋgonaŋ aŋgi.

Mat 26.1-5; Maak 14.1-2; Jon 11.45-53

Kaeŋ laligogito, bered yiistya qaa iikawaa korisoroya, qata Pasowa kendoŋ jeŋkejoŋi, ii toriro.
Pasowa ii ananaa qaanoŋ niniima kobooŋ nunuuguro. Eksodus 12.15
Toriro iikanoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ ejemba tuuŋ yoŋoojoŋ toroko mogitiwaajoŋ ama iyaŋgiodeeŋ ajorooŋ “Nomaeŋ aniŋ qegi komunaga?” jeŋ kana moŋgama amigi. b 

Juudasnoŋ Jiisas memelolo meŋ mumambaajoŋ uumotooŋ ano.

Mat 26.14-16; Maak 14.10-11

Kambaŋ kanoŋ Satanoŋ Juudaswaa uutanoŋ kemero. Juudas ii Jiisaswaa gowokouruta 12 yoŋoonoŋga moŋ. Kariot gomanoŋga karotiwaajoŋ qata moŋ Iskariot qagi. Iinoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano jigowaa kiropo galeŋ waŋa yoŋoonoŋ kema Jiisas memelolo meŋ borogianoŋ amambaa qaaya iŋijoro. Yoŋonoŋ ii moma “Ayo!” jeŋ uugianoŋ qeaŋgoro sewaŋa moneŋ mubombaajoŋ qaa somoŋgogi. Qaa somoŋgogi Juudasnoŋ Jiisas oloŋ memelolo meŋ borogianoŋ amambaa kana moŋgama kokobimbiŋ koma laligoro. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ gowoko yoŋowo Pasowa lama negi.

Mat 26.17-25; Maak 14.12-21; Jon 13.21-30

Bered yiistya qaa iikawaa kendoŋ weeŋ moŋnoŋ Pasowa lama qeŋ ooŋkegiti, kambaŋ iikanoŋ kaŋ kuuro. Jiisasnoŋ Piito ano Jon kokaeŋ irijoŋ wasiŋ orono, “Oro mono kema Pasowa lama mozozoŋgori newoŋa.”

Kaeŋ irijoŋ wasiŋ orono qisiŋ muri, “Ii dakanoŋ kema mozozoŋgowota?”

10 Qisiŋ muri kokaeŋ meleeno, “Mobao, oro sitinoŋ keuri eja moŋ apu monjoŋ qindiima karo mokoloowaota. Mokolooŋ ii otaaŋ kema miri ubaati, mono iikanoŋ ubao. 11 Uma miri toya kokaeŋ ijowao, ‘Boinoŋ goojoŋ jeja: Ala miriga daeŋ? Nononoŋ saanoŋ iikawaa uutanoŋ kaŋ gowokouruna yoŋowo Pasowa lama newoŋa?’ 12 Kaeŋ ijori moma miri qaganoŋ eu uma uuta somata moŋ qendeema orombaa. Iikanoŋ duŋ rara iwoi mozozoŋgogita raja. Ii qendeema orono iikanoŋ mono lama qeŋ oowao.”

13 Kaeŋ jeŋ wasiŋ orono kema Jiisasnoŋ qaa jeroti, iikawaa so mokolooŋ nama lama qeŋ ooŋ mozozoŋgori. Kiaŋ.

Pombo samoŋ konoga negi.

Mat 26.26-30; Maak 14.22-26; Jon 13.21-30; 1 Kor 11.23-25

14 Nene kambaŋanoŋ karo Jiisasnoŋ aposoluruta yoŋowo nene newombaajoŋ kamaaŋ ragi. 15 Ragi kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ Pasowa lama koi oŋowo newombaajoŋ siiŋ mamaga moma laligowe. Nene koi neŋgo mono siimbobolo momaŋa. Iikawaa kambaŋanoŋ torija. 16 Ii torijiwaajoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Niinoŋ Pasowa lama namonoŋ koi kanoŋ toroqeŋ mende nemaŋa. Kanageŋ nene samoŋ kokawaa hoŋa qaita moŋ asugiwaati, ii Anutuwaanoŋ bentotoŋ uutanoŋ eukanoŋ nemaŋa.”

17 Kaeŋ iŋijoŋ wain qambi meŋ kotuegoŋ kokaeŋ jero, “Mono koi meŋ oŋoaŋgio aŋguŋ aoŋ newu. 18 Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Nii wain kasawaa hoŋa koi kanoŋ mombo toroqeŋ mende nemaŋa. Mombo nemaŋati, ii Anutuwaanoŋ bentotoŋ asugidabororo iikanoŋ nemaŋa.”

19 Kaeŋ jeŋ bered meŋ kotuegoŋ motoŋ oŋoma kokaeŋ jero, “Koi neenaa busunaga. Ii oŋoojoŋ ama togoŋ oŋonjeŋ. Ii neŋ mono nii romoŋgoŋ nomakebu.” 20 Ii oŋono negi wain qambi kaaŋiadeeŋ meŋ kokaeŋ jero, “Qambi koi ii soomoŋgo areŋ doŋgogaa qambiaga kolooja. Niinoŋ hamo qeŋ oŋomambaajoŋ ama sana molaama komumaŋa. Sa iikanoŋ mono Anutuwaanoŋ soomoŋgo areŋa ii meŋ kotiiwaa.

21 “Kaeŋ koloojato, mobu, memelolo meŋ nombaati, iinoŋ mono motooŋ koi nene neŋ rajoŋ. 22 Oŋanoŋ, Anutunoŋ jeŋ kotorotiwaa so Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono namo mesaoŋ kembaa. Kembaato, memelolo meŋ mubaati, iwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Oo yei!’ jejeŋ. Anutunoŋ mono iroŋa uutaga meleema mubaa.”

23 Kaeŋ jero gowokourutanoŋ kanaiŋ batugianoŋ amiŋ qisiŋ aoŋ jegi, “Nonoonoŋga mono moronoŋ memelolo meŋ munaga?” Kiaŋ. c, d 

Gowoko yoŋonoŋ batugianoŋ niinoŋgiinoŋ aŋgi.

Mat 20.25-27; Maak 10.42-44

24 “Gowoko nonoonoŋga moronoŋ jotamemeya waŋa kolooja?” kaeŋ jegi kawaajoŋ kaaŋagadeeŋ batugianoŋ jenoŋkooli aŋgi. 25 Iikaeŋ aŋgi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Namowaa kantria kantria yoŋoo kiŋgianoŋ mono eja poŋ kaaŋa kolooŋ galeŋ koma oŋomakeju. Yoŋoo poŋ qereweŋa jawiŋgianoŋ mono qaa jeŋ kotoŋ kanagesogia mindiŋgoŋ oŋoŋgi weleŋ qeŋ oŋoma ‘Eja awaa!’ jeŋ mepeseeŋ oŋomakeju. 26 Kaeŋ amakejuto, oŋonoŋ mono iikawaa so mende ambu. Oŋoo batugianoŋ moŋnoŋ somatagia kolooji, iinoŋ mono kamaaŋqeqeta kaaŋa kolooŋ laligowa. Jotamemeya waŋanoŋ mono weleŋqeqe kaaŋa kolooŋ laligowa.

27 “Moŋnoŋ rama nene nero moŋnoŋ nene koma muŋ kema kaŋkeji, iyoroonoŋga uuta ii moronoŋ? Oŋanoŋ, ‘Rama nene neji, iinoŋ mono uuta kolooja.’ Kaeŋ iŋijoŋkejuto, niinoŋ oŋoo batugianoŋ weleŋqeqe kaaŋa kolooŋ laligojeŋ.

28 “Kaeŋ laligowe aŋgobato meŋ noŋgi konjiliŋ qarasombuyawowaa uutanoŋ keube oŋo kileŋ kaparaŋ koma niwo qokotaaŋ laligoŋ kouju. 29 Maŋnanoŋ jeŋ kotoŋ nono niinoŋ iwaa bentotoŋa ku-usuŋ qaganoŋ galeŋ komakejeŋ. Kawaajoŋ niinoŋ toroqeŋ jeŋ kotoŋ oŋombe oŋo kaaŋagadeeŋ ku-usuŋ qaganoŋ ejemba kiŋ kaaŋa galeŋ koma oŋomakebuya. 30 Kawaajoŋ oŋo saanoŋ noo bentotonanoŋ keuma nene duŋna liligoŋ rama apu ano nene neŋ laligowuya ano eja poŋ raranoŋ rama Israel kanageso tuuŋ 12 yoŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegoŋ oŋombuya.” Kiaŋ. e, f, g, h, i 

Piitonoŋ Jiisas qakoombaatiwaajoŋ ijoro.

Mat 26.31-35; Maak 14.27-31; Jon 13.36-38

31 Jiisasnoŋ jero, “Oo Saimon Saimon, moba! Komakoomo ejanoŋ wiit dumuŋ kota juunoŋ ama utugoro kaawoya deema kamaaŋkeji, Satanoŋ mono iikawaa so oŋonoŋ looriŋ iwaa borianoŋ kemebutiwaajoŋ utugoŋ aŋgobato meŋ oŋomambaajoŋ kaparaŋ koma jojorija. 32 Jojorijato, goo momalaariganoŋ zololoŋgoŋ jaŋgoŋ qaombabotiwaajoŋ niinoŋ goojoŋ qama kooliŋ laligowe. Kawaajoŋ kambaŋ moŋgeŋ uuga mombo meleema noonoŋ kawagati, iikanoŋ mono uumeleeŋ alauruga naŋgoŋ meŋ kotiiŋ oŋomba.”

33 Kaeŋ jero Saimonoŋ meleeno, “Poŋ, niinoŋ mono giwo kapuare mirinoŋ kembotiwaajoŋ ano motooŋ komuwotiwaajoŋ jojoriŋ laligojeŋ.”

34 Kaeŋ meleenoto, Jiisasnoŋ ijoro, “Piito, niinoŋ kokaeŋ gijowe moba: Kurunoŋ kete mende qaro giinoŋ waladeeŋ “Ii mende moma mujeŋ,” jeŋ nii qakooma nona indiŋ karooŋ koloowaa.

Geso ano manjawaa soo somata iikayadeeŋ meŋ kembu.

35 Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Niinoŋ oŋo wala gesogia qaa, moneŋ gesogia qaa, kana esugia qaa kaeŋ wasiŋ oŋombe keŋgiti, kambaŋ iikanoŋ iwoi mombaajoŋ amamaagi me qaago?” Qisiŋ oŋono “Iwoi mombaajoŋ mende amamaaniŋ,” ijogi.

36 Ijogi kokaeŋ toroqeŋ iŋijoro, “Wala kaeŋ aŋgito, kambaŋ kokaamba mombaanoŋ geso ano moneŋ geso qaŋa eji, ii mono meŋ besaaŋ laligowa. Manjawaa soo somata ii mombaanoŋ mende eji, iinoŋ mono malekuya sewaŋa mewutiwaajoŋ ama moneŋ mokolooŋ soo ii sewaŋa mewa. 37 Niinoŋ kawaajoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Anutuwaa qaanoŋ noojoŋ jegita eji, qaa kuuya ii mono hoŋawo koloodaborowaa. Iikawaa kambaŋanoŋ mono kaŋ kuumambaajoŋ anja. Buŋa qaa moŋ ii kokaeŋ oogita eja, ‘Iinoŋ bologa meme yoŋoo tuuŋnoŋ ewaa, jegi.’ Kawaajoŋ jejeŋ: Qaa iikawaa hoŋa ii noonoŋ koloodaborowaa.”

38 Kaeŋ iŋijoro gowokourutanoŋ ijogi, “Poŋ iiba, manjawaa soo somata woi koi rajao.” Kaeŋ ijogi “Ii sokonja,” jeŋ meleema oŋono. Kiaŋ. j, k 

Jiisasnoŋ Gezemane urukisinoŋ qama kooliro.

Mat 26.36-46; Maak 14.32-42

39 Jiisasnoŋ miri mesaoŋ silia otaaŋ Oil gere baaŋanoŋ uro gowokourutanoŋ gematanoŋ keŋgi. 40 Uma iikanoŋ keuma kokaeŋ iŋijoro, “Aŋgobatonoŋ kamaaŋ uŋuwabotiwaajoŋ mono qamakooli gawoŋ mewu.”

41 Kaeŋ iŋijoŋ oŋomesaoŋ jamo giliniŋ kemakeji, iikawaa so kema simiŋ kuma qama kooliro 42 Qama kooliŋ kokaeŋ jero, “Amana, giinoŋ uusiiŋga mojaŋi eeŋ, siimbobolowaa qambia koi kanoŋ mono noo qananoŋ ubabotiwaajoŋ nuamba. Nuambaa me qaagoti, ii mono geeŋgaa uusiiŋgaa so koloowa. Ii noo siimbaa so qaago.” 43 Kaeŋ qama kooliro gajoba moŋnoŋ Siwenoŋga asugiŋ meŋ kotiiŋ muro. 44 Meŋ kotiiŋ muro konjiliŋ uuta moma mono kaparaŋ koma uuta meŋ kululuuŋ qama kooliro. Qama kooliro nogoya ii sa lalaŋ kaaŋa riiŋ namonoŋ kamaaro.

45 Qama koolidaboroŋ waama gowokouruta yoŋoonoŋ keno. Kema mokolooŋ iŋiiro wosobirinoŋ meŋ kamaaŋ oŋono gaoŋ egi. 46 Egi iŋijoro, “Mono naambaajoŋ gaoŋgadeeŋ eju? Mono waama aŋgobatonoŋ kamaaŋ uŋuwabotiwaajoŋ mono qama kooligi.” Kiaŋ.

Jiisas qelanjiŋ meŋ somoŋgogi.

Mat 26.47-56; Maak 14.43-50; Jon 18.3-11

47 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ nano iikanondeeŋ eja tuuŋ kougi. Gowokouruta 12 yoŋoonoŋga moŋ qata Juudas iinoŋ jeta meŋ oŋoma Jiisaswaanoŋ kouma buuta kitoŋ nero. 48 Kitoŋ neroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Juudas, gii buuna kitoŋ neŋ iikaaŋa kanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa memelolo meŋ mujaŋ me?”

49 Kaeŋ kolooro tosianoŋ Jiisas liligoŋ muŋ naŋgiti, iyoŋonoŋ iwoi koloomambaajoŋ ano ii iima jegi, “Poŋ, nono manjawaa soo somatanoŋ uŋuwoŋa me?” 50 Kaeŋ jeŋ yoŋoonoŋga moŋnoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋaa weleŋqeqeya qeŋ gejia dindiŋa kotogoro kamaaro.

51 Kamaaroto, Jiisasnoŋ meleema “Mono mesaowu!” jeŋ weleŋqeqewaa gejia kotoroti, ii oosiriro qeaŋgoro.

52 Qeaŋgoro nama jigo gawoŋ galeŋurugia, jigowaa kiropo galeŋ (sikiriti) waŋa ano kantriwaa jotamemeya yoŋonoŋ Jiisas mewombaajoŋ kougiti, ii kokaeŋ iŋijoro, “Nii kikekakasililiŋ ejaga qaagoto, kileŋ noojoŋ kaeŋ moma manjawaa soo somata ano wasa meŋ kouju. 53 Niinoŋ weeŋ so jiwowoŋ jigonoŋ oŋowo laligowe oŋonoŋ borogia boraama nii mende noŋgi. Ii qaagoto, keteda koi paŋgamambaa ku-usuŋanoŋ haamo ama asuganoŋ kolooro oŋoo kambaŋgianoŋ kaŋ kuuja.” Kiaŋ. l 

Piitonoŋ Jiisas qakoono.

Mat 26.57-58, 69-75; Maak 14.53-54, 66-72; Jon 18.12-18, 25-27

54 Kaeŋ kolooro manjaqeqe eja yoŋonoŋ Jiisas meŋ somoŋgoŋ wama jigo gawoŋ galeŋ waŋaa mirinoŋ keŋgi. Keŋgi Piitonoŋ gemagianoŋ sigeŋsigeŋ oŋotaaŋ keno. 55 Iikanoŋ kema jiŋkaroŋ miriwaa kiropo uutanoŋ kemeŋ sombeŋ biiwianoŋ gere ooŋ motooŋ ragi. Piitonoŋ kaaŋiadeeŋ yoŋoo batugianoŋ raro. 56 Raro weleŋqeqe emba moŋnoŋ Piitonoŋ gere kosianoŋ raro iigigiiŋ kokaeŋ jero, “Eja koi kanoŋ mono kaaŋagadeeŋ iwo laligoro.”

57 Kaeŋ jeroto, Piitonoŋ qakooma kokaeŋ ijoro, “Embada, niinoŋ ii mende moma mujeŋ.”

58 Kaeŋ ijoŋ raro mende koriro eja moŋnoŋ ii iima ijoro, “Gii kaaŋagadeeŋ iyoŋoonoŋga moŋ koloojaŋ.” Kaeŋ ijoroto, Piitonoŋ meleeno, “Alana, nii qaago.”

59 Aua motooŋgowaa so tegoro moŋnoŋ qaa ii mombo kaparaŋ koma jero, “Eja koi kanoŋ kaaŋagadeeŋ oŋanoŋ iwo laligoro. Iinoŋ mono Galili ejaga kolooja.”

60 Kaeŋ jeroto, Piitonoŋ meleeno, “Ejada, qaa jejaŋi, niinoŋ ii kondanjeŋ.” Kaeŋ meleema jeŋ nano iikanondeeŋ kurunoŋ qaro.

61 Qaro Poŋnoŋ eleema Piito uuŋ iiro iikanondeeŋ qaaya kokaeŋ jeroti, ii romoŋgoro, ‘Gii kete indiŋ karooŋ qakooma nona kurunoŋ qabaa.’ 62 Qaa ii romoŋgoŋ wosoya jumambaajoŋ ano seleeŋgeŋ kemeŋ meduqedu meŋ saaro. Kiaŋ.

Jiisas jeŋ jonoŋsisi ama mugi.

Mat 26.67-68; Maak 14.63-65

63 Manjaqeqe eja Jiisas meŋ somoŋgogiti, iyoŋonoŋ mepaqepae ama muŋ nama qewagogi. 64 Qewagoŋ jaasewaŋa esuuŋ qisiŋ ijogi, “Gii gejatootoo ejaga koloojaŋiwaajoŋ moronoŋ guji, mono iwaa qata qaba!” 65 Kaeŋ jeŋ mamaga tereŋgoŋ mepaegoŋ jeŋ qetama mugi. Kiaŋ.

Jigowaa jotamemeya yoŋonoŋ Jiisaswaa qaa gawoŋ megi.

Mat 26.59-66; Maak 14.55-64; Jon 18.19-24

66 Jeŋ qetama muŋ laligogi gomaŋ ano kantriwaa jotamemeya ano jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ ajorooŋ Jiisas wama Juuda yoŋoo jigo kaunsol tuuŋ yoŋoo jaagianoŋ aŋgi.

67 Iikanoŋ aŋgi ijogi, “Giinoŋ Hamoqeqe Toya Kraist koloojaŋi eeŋ, ii mono asuganoŋ paŋ jena moboŋa.” Kaeŋ ijogi meleeno, “Ii iŋijowenagato, ii mono mende moma laariwuya. 68 Me qisiŋ oŋombenagato, ii mono mende meleema nombuya. 69 Kaeŋ mojento, kambaŋ kokaambadeeŋ kanaiŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa iinoŋ mono Anutu, ku-usuŋ Toyaa boro dindiŋanoŋ rama laligowaa.”

70 Kaeŋ meleeno iikanondeeŋ korebore yoŋonoŋ kokaeŋ jeŋ qisigi, “Oŋanoŋ, gii Anutuwaa meriaga koloojaŋ me qaago?” Kaeŋ qisigi kokaeŋ meleema oŋono, “Ii koloojeŋiwaa qaaya mono oŋoaŋgio jeju.” 71 Meleema oŋono jegi, “Aŋo kuakua qeŋ komuwaatiwaa naŋgonaŋgo qaaya mono iyaŋaa jetanoŋ jero modaborojoŋ. Kawaajoŋ tosianoŋ qaaya naŋgowutiwaajoŋ mono naambaajoŋ mombo qisiŋ oŋombonaga?” Kiaŋ.

Copyright information for `KSR