a3-5Luuk 10.4-11; Apo 13.51
b7-8Mat 16.14; Maak 8.28; Luuk 9.19
c19Mat 14.1-2; Maak 6.14-15; Luuk 9.7-8
e23Mat 10.38; Luuk 14.27
f24Mat 10.39; Luuk 17.33; Jon 12.25
h35Ais 42.1; Mat 3.17; 12.18; Maak 1.11; Luuk 3.22
j48Mat 10.40; Luuk 10.16; Jon 13.20
k542 Kiŋ 1.9-16
l611 Kiŋ 19.20

Luke 9

Jiisasnoŋ gowokouruta 12 wasiŋ oŋono.

Mat 10.5-15; Maak 6.7-13

Jiisasnoŋ gowokouruta 12 ii oŋoono ajoroogi omejiilaŋ kuuya konjoma oŋombutiwaajoŋ ama ji wiji meŋ qeaŋgowutiwaajoŋ ku-usuŋa esuŋmumuyawo oŋono. Ku-usuŋ oŋoma kokaeŋ jeŋ wasiŋ oŋono, “Oŋo mono kema Anutuwaa bentotombaa kania ejemba jeŋ asariŋ oŋoma ji ejemba meŋ qeaŋgoŋ oŋoma laligowu.” Wasiŋ oŋoma iŋijoro, “Oŋo kana kembutiwaajoŋ iwoi moŋ mende meŋ kembu, taa gbaru mende, geso mende, kana samoŋ mende ano soojaakota mende. Maleku samoŋa mendeto, motooŋgo mewu.

“Kema mirinoŋ daeŋ daeŋ keubuti, mono iikanondeeŋ laligoŋ gawoŋ meŋ taoŋ ii mesaoŋ kana kembu. Kema laligoŋ miri moŋnoŋ keugi mende koma horoŋ oŋoma qaagia mende mogi telambelaŋgia mono kokaeŋ jeŋ qendeema oŋombu, ‘Nono oŋoo balonoŋ kaniŋ sububuŋ kana tambonananoŋ mokotaaji, ii mono qesaaniŋ oŋoaŋgiaanoŋ eleema kemebaa.’ Kaeŋ jegi kaniagia solaŋa moma kotogi saanoŋ taoŋ ii mesaoŋ toroqeŋ kembu.”

Kaeŋ iŋijoro mesaoŋ kema gomaŋa gomaŋa liligoŋ miri so Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ ji ejemba meŋ qeaŋgoŋ oŋoma laligogi. Kiaŋ. a 

Herodnoŋ Jiisaswaajoŋ sisau ano.

Mat 14.1-12; Maak 6.14-29

Iwoi kuuya kolooroti, iikawaa qabuŋayanoŋ seiŋ baloŋ bakayaa (Galili prowinswaa) kiŋ Herodwaa gejianoŋ kemero moro. Ejemba tosianoŋ kokaeŋ jegi, “Jon Oomulu ejanoŋ mono koomunoŋga waama laligoja.” Kawaajoŋ kiŋnoŋ qaawaa moŋgama sisau ano. Anoto, tosianoŋ jegi, “Elaijanoŋ mombo asugiŋ laligoja.” Tosianoŋ toroqeŋ jegi, “Gejatootoo eja walaga yoŋoonoŋga moŋnoŋ mono gbiliŋ waama laligoja.” Kaeŋ jegito, kiŋ Herodnoŋ kokaeŋ jero, “Jon Oomulu eja ii niinoŋ jewe aroya kotogito, mombaa qaaya kaeŋ jegi mojeŋi, ii mono moronoŋ?” Kaeŋ jeŋ Jiisas iimambaajoŋ kaparaŋ koma jejeromoŋromoŋ ano. Kiaŋ. b 

Jiisasnoŋ eja 5,000 nene uŋuagiro.

Mat 14.13-21; Maak 6.30-44; Jon 6.1-14

10 Wasiwasi eja aposol yoŋonoŋ Jiisaswaanoŋ eleema iwoi ama megiti, iikawaa sunduya kuuya ijogi. Ijogi uŋuama ejemba qenjaaro sombeŋgia mesaoŋ taoŋ qata Betsaida kawaa kosianoŋ iyaŋgia siri gbameŋanoŋ laligowombaajoŋ keŋgi. 11 Keŋgito, ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii moma Jiisas gematanoŋ otaaŋ keŋgi. Kema Jiisas-waanoŋ kagi koma horoŋ oŋoma Anutu bentotombaa kania jeŋ asariŋ ji ejemba meŋ qeaŋgoŋ oŋono.

12 Kaeŋ ama laligoro weeŋ jaaya tegoŋ kememambaajoŋ ano. Kaeŋ kolooro gowoko 12 yoŋonoŋ kaŋ Jiisas kokaeŋ ijogi, “Nono baloŋ gbameŋa koi kanoŋ laligojoŋiwaajoŋ gii saanoŋ ejemba tuuŋ koi wasiŋ oŋona gomaŋ miri kosere kosere rama kenjuti, iikanoŋ kema eemiri ano nembanene mokoloowu.”

13 Kaeŋ ijogito, kokaeŋ iŋijoro, “Oŋonoŋ mono oŋoaŋgio ii nene uŋuagiwu.” Kaeŋ iŋijoro meleeŋgi, “Nono bered 5 ano sora woi iikayadeeŋ meŋ laligojoŋ. Kawaajoŋ nomaeŋ ambonaga? Nono saanoŋ kema ejemba tuuŋ koi kuuya yoŋoojoŋ nene sewaŋa mewonaga me? 14 (Yoŋonoŋ eja 5,000:baa so laligoju.)” Kaeŋ meleeŋgi gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Oŋonoŋ mono ejemba iŋijoŋ mendeema oŋoŋgi tuuŋ so 50:waa so nene newombaajoŋ ajorooŋ kamaaŋ rabu.”

15 Iŋijoro iikaeŋ ama mendeema oŋoŋgi ejemba kuuyanoŋ kamaaŋ tuuŋa tuuŋa rama keŋgi. 16 Rama keŋgi bered 5 ano sora woi ii meŋ Siwenoŋ uuro uro kotuegoro. Kotuegoŋ bered motoŋ gowokouruta oŋono ejemba tuuŋ so mendeema batugianoŋ aŋgi. 17 Batugianoŋ aŋgi korebore neŋ neŋ timbiriŋgogi. Nene kitia reemoŋa mesaogiti, ii gowoko yoŋonoŋ meŋ kululuugi konde 12 kanoŋ kemeŋ saa qero. Kiaŋ.

Piitonoŋ Jiisaswaa kania jokolooro.

Mat 16.13-20; Maak 8.27-30

18 Kambaŋ moŋnoŋ Jiisasnoŋ iyaŋodeeŋ gomaŋ moŋgeŋ qama kooliro gowokourutanoŋ iwo laligogi qisiŋ oŋoma kokaeŋ iŋijoro, “Ejembanoŋ noojoŋ nomaeŋ jeŋkeju? Nii moroga koloojeŋ?”

19 Iŋijoro meleema kokaeŋ jegi, “Tosianoŋ ‘Gii Jon Oomulu ejaga koloojaŋ,’ jeŋkejuto, tosianoŋ ‘Gii Elaija koloojaŋ,’ jeŋkeju ano tosianoŋ toroqeŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Gii gejatootoo eja walaga yoŋoonoŋga moŋnoŋ koomunoŋga waama laligojaŋ.’”

20 Kaeŋ jegi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Ano oŋoaŋgio noojoŋ nomaeŋ jeju? Nii moroga koloojeŋ?” Qisiŋ oŋono Piitonoŋ meleema ijoro, “Gii Anutuwaanoŋ Hamoqeqe Toya Kraist koloojaŋ.” Kiaŋ. c, d 

Jiisasnoŋ komumambaa qaaya jero.

Mat 16.20-28; Maak 8.30—9.1

21 Kaeŋ qisiŋ oŋono kania asuganoŋ jegi moŋnoŋ mobutiwaajoŋ soŋgo kotakota ama oŋono. 22 Jiisasnoŋ jero, “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono siimbobolo mamaga mobaa. Kantriwaa jotamemeya, jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ mono gema qeŋ qegi komuwaa. Komuŋ weeŋ karooŋ kolooro koomunoŋga waabaa.” Kiaŋ.

Kraist otaawombaa sewaŋa.

23 Jiisasnoŋ ejemba kuuya ii qaa kokaeŋ iŋijoro, “Moŋnoŋ noo gemananoŋ notaaŋ kamambaajoŋ moji, iinoŋ mono iyaŋaa uuseliaa siiŋ kombombaŋa bologa gema qero ‘Buŋa gbilia meŋ kaja,’ jeŋ sisia megi siimbobolo ii bisimakeba. Ii maripoonoŋ komuwaatiwaa so mokosiŋgoŋ nii notaaŋ kawa.

24 “Moŋnoŋ laaligoya iyaŋaajoŋ aŋgoŋ koma iyaŋaa jaajaa laligoji, iinoŋ mono laaligoya hoŋa somoŋgoro soowaa. Soowaato, moŋnoŋ balombaa laaligoya noojoŋ ama qeleema togoŋ nombaati, iinoŋ mono laaligo hoŋaa kania mokolooŋ kotiiŋ laligowaa.

25 “Moŋnoŋ baloŋa baloŋa iyoŋoo ilawoilaya kuuya koma hororo buŋaya kendabororo uutaa laaligoya meŋ sooŋ silemale laligoŋ komuro Anutunoŋ qaaya jeŋ tegoro gere sianoŋ kemeŋ uŋayanoŋ tiwilaaro mende sokombaa. Esuhinaya iikanoŋ mono uukoisoro mende ama mubaa. Qaago totooŋ!

26 “Moŋnoŋ noo qana ano Buŋa qaana meŋ kamaaŋ anji, ii Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kaaŋagadeeŋ iima tiiwaa. Iinoŋ kanageŋ Siwe gajoba toroya yoŋowo koi kamaagi iyoŋoonoŋ, aŋaa ano Maŋaa asamararaŋgia iima aaruwuya. Kambaŋ iikanoŋ eja me emba kaaŋa mono iima tiiŋ mubaa. 27 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Koi nanjuti, oŋoo batugianoŋga tosianoŋ Anutuwaa bentotoŋaa hoŋanoŋ koloowaati, ii iima kotowuya. Jaawo laligoŋ koomuwaa siimboboloya mende mogi asugiro ii iibuya.” Kiaŋ. e, f 

Jiisaswaa selianoŋ letono.

Mat 17.1-8; Maak 9.2-13

28 Qaa ii iŋijoro weeŋ 8:waa so tegoro Jiisasnoŋ Piito, Jon ano Jeims uŋuama baaŋanoŋ uma Anutu qama kooliro. 29 Qama kooliro iikanoŋ jaasewaŋaa kaitanianoŋ letoma qaita moŋ kolooro. Malekuyanoŋ tualalakota kolooŋ kokobilibiliawo asariro. 30 Iikanondeeŋ iigi eja woinoŋ asugiŋ Jiisaswo qaa qaa amigi. Ii Mooses ano Elaija. 31 Asamararaŋ uutanoŋ asugiŋ Jiisaswo qaa kokaeŋ amiŋ mogi, “Anutunoŋ Jiisas siimbobolo moma komuwaati-waajoŋ wasiro kamaaŋ uulaŋawo Jerusalem sitinoŋ keno areŋ iikanoŋ hoŋawo koloodaborowaa.”

32 Kaeŋ amiŋ mogito, Piitonoŋ alawoita yorowo jaagianoŋ bimooro gaoŋ egi. Egito, gaonoŋga uugia tooro jaagia uuŋ Jiisaswaa asamararaŋa ano eja woi iwo naniti, ii iŋiigi. 33 Iŋiigi nama Jiisas mesaowotiwaajoŋ ani Piitonoŋ Jiisas ijoro, “Somatanana, nononoŋ koi kanoŋ keraqeeaŋgo mojoŋ. Kawaajoŋ nononoŋ saanoŋ kuuŋ karooŋ mewoŋa: Goojoŋ moŋ, Mooseswaajoŋ moŋ ano Elaijawaajoŋ moŋ.” Piitonoŋ kaeŋ ijoroto, iyaŋaa qaayaa kania ii mende moma kotoro.

34 Kaeŋ jeŋ nano kokolo moŋnoŋ kamaaŋ aoŋanoŋ esuuŋ oŋono koosu uutanoŋ laligoŋ awawaliŋ jeneŋgia ororo. 35 Jeneŋgia ororo naŋgi koosu uutanoŋga qa aro moŋ kokaeŋ kamaaro mogi, “Eja koi ii neenaa meranaga. Ii ejemba hamo qeŋ oŋomambaajoŋ meweeŋgoŋ mube. Mono iwaa qaaya moma laligowu.”

36 Qa aro iikanoŋ kamaaro moma gowoko yoŋonoŋ iikanondeeŋ uuŋ Jiisasnondeeŋ nano iigi. Baaŋanoŋ iwoi iigiti, iikawaa bujuya ii kambaŋ iikanoŋ mende jeŋ qaagia bogoro laligogi moŋnoŋ moŋ mende moro. Kiaŋ. g, h 

Jiisasnoŋ ome otaaro meranoŋ qeaŋgoro.

Mat 17.14-21; Maak 9.14-29

37 Eŋ waagi Jiisasnoŋ gowokouruta karooŋ yoŋowo baaŋanoŋga kamaaŋ roganoŋ ejemba tuuŋlelembe iŋiigi. 38 Iŋiigi ejemba tuuŋnoŋga eja moŋnoŋ qama kokaeŋ ijoro, “Boi, noo merana guaŋga koloojiwaajoŋ mono kaŋ ii iiba. Kawaajoŋ qama kooliŋ gonjeŋ. 39 Moba, ome moŋnoŋ ii menduŋgoro iikanondeeŋ qa gigilaaro utugoŋ muro wolaza hororo buutanoŋga kokopa kamaaŋkeja. Ome iikanoŋ horoŋ ureeŋ muŋ kambaŋ mamaga mende mesaoŋkeja. 40 Kaeŋ kolooro goo gowokouruga ome ii otaawutiwaajoŋ welema oŋonjento, yoŋonoŋ ii amamaaju.”

41 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ meleema muŋ jero, “Yei, balombaa ejemba yaŋgiseŋ ano iriŋqiriŋgiawo, niinoŋ mono kambaŋ dawi oŋowo laligoŋ qatoŋ uŋuwe Anutu mende moma laarigi siimbobolo momakemaŋa? Meraga mono wama koi kawao.”

42 Mera ii wama karo kambaŋ iikanoŋ kaaŋagadeeŋ omenoŋ mera utugoŋ orogoŋ muro wolaza hororo. Kaeŋ kolooroto, Jiisasnoŋ ome ii jeŋ muro mesaoro mera meŋ qeaŋgoŋ maŋa muro. 43 Anutuwaa ku-usuŋa somatanoŋ kaeŋ asugiro kuuyanoŋ ii iima newogia tegoro waliŋgogi. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ koomuyaa Buŋa jero indiŋ woi kolooro.

Mat 17.22-23; Maak 9.30-32

Jiisasnoŋ iwoi kuuya ii meroti, iikawaajoŋ ejemba kuuyanoŋ waliŋgogi Jiisasnoŋ kambaŋ iikanoŋ gowokouruta qaa kota kokaeŋ iŋijoro,
44 “Qaa koi mono geja ama mobu: Anutunoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa ii baloŋ ejemba sisiwerowerogiawo yoŋoo borogianoŋ ama muro kemebaa.” 45 Qaa kota ii iŋijoroto, ii mende moma kotogi. Anutunoŋ ii koma tururo aasaŋgoyanoŋ ero ii mende moma asarigi ano kania nomaeŋ, ii qisiwombaajoŋ kokodunduŋ aŋgi. Kiaŋ.

Gowoko batugianoŋ moronoŋ uuta kolooja?

Mat 18.1-5; Maak 9.33-37

46 Gowoko nonoonoŋga ‘Moronoŋ uuta kolooja?’ jeŋ qaa ii romoŋgogi. 47 Ii romoŋgogito, Jiisasnoŋ uuroromoŋgogia moma kotoŋ naamade melaa moŋ meŋ kooroŋanoŋ ano nano. 48 Nano kokaeŋ iŋijoro, “Kuuya oŋoonoŋga moŋnoŋ kamaaŋqeqeta konoga kolooji, iinoŋ mono uuta kolooja. Kawaajoŋ moŋnoŋ naamade koi noo qananoŋ mirianoŋ koma horoŋ kalaŋ kombaati, iinoŋ mono nii koma horoŋ nombaa. Moŋnoŋ nii koma horoŋ nombaati, iinoŋ wasiŋ nonoti, mono ii kaaŋagadeeŋ koma horoŋ mubaa.” Kiaŋ. i, j 

Moŋnoŋ kerega qaago, iinoŋ mono alaga kolooja.

Maak 9.38-40

49 Kambaŋ kanoŋ Jonoŋ kanaiŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Somatana, eja moŋnoŋ goo qanoŋ omejiilaŋ konjoma oŋono iiniŋ. Iinoŋ nonowo mende liligoŋ laligojiwaajoŋ nono ii qotogoŋ muniŋ.”

50 Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Ii mende qotogoŋ mubu. Moŋnoŋ mende qotogoŋ oŋomakeji, iinoŋ mono oŋoaŋgiaa areŋnoŋ laligoja. (Kawaajoŋ oŋo mono noo alauruna tosaaŋa ii aŋgosisiri meŋ oŋombubo.)” Kiaŋ.

Samaria gomaŋ moŋ yoŋonoŋ Jiisas gema qegi.

51 Jiisasnoŋ Siwenoŋ umambaajoŋ ano. Kawaa kambaŋa torijiwaajoŋ Jiisasnoŋ nama “Jerusalem sitinoŋ kemaŋa,” jeŋ jeŋ kotiiŋ kanaiŋ kananoŋ keno. 52 Kema qele waladeeŋ ano wala keŋgi. Kananoŋ kema laligoŋ Samaria prowinswaa gomaŋ moŋnoŋ keuma “Jiisas kawaatiwaajoŋ mozoqozojoŋ amboŋatiwaajoŋ kajoŋ,” jegi. 53 Jegito, Samaria yoŋonoŋ Juuda ano Jerusalem jejewili ama oŋomakegitiwaajoŋ Jiisasnoŋ “Nii Judia prowinsnoŋ Jerusalem jigo waageŋ kemaŋa,” jerotiwaajoŋ miri aŋgoŋ koma yeizozogia mende iŋijogi. 54 Kaeŋ aŋgi gowokowoita Jeims ano Jon yoronoŋ ii iima jeri, “Oo Poŋ, sombinoŋga gere kamaaŋ oŋooro qaombuyaga, kaeŋ qama kooliwombaajoŋ mojaŋ me qaago?”

55 Kaeŋ jerito, Jiisasnoŋ eleema temboma jeŋ orono. 56 Kanoŋa toroqeŋ gomaŋ moŋnoŋ keŋgi. Kiaŋ. k 

Jiisas otaawombaa mondomondo qaaya.

Mat 8.18-22

57 Kananoŋ keŋgi eja moŋnoŋ kaŋ Jiisas ijoro, “Gii daeŋ daeŋ kembaati, niinoŋ mono iikanoŋ gii gotaaŋ kamaŋa.”

58 Ii moma Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Duuyaa kasu yoŋonoŋ jamo diiŋgianoŋ egi kanakeewaŋ kooŋ yoŋonoŋ haigia meŋ laligoŋkejuto, Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono daeŋgeŋ kema waŋa naa qembonoŋ laariŋ haamo menaga?”

59 Jiisasnoŋ eja mombaajoŋ ijoro, “Gii mono kaŋ nii notaawa.” Ijoroto, kokaeŋ meleeno, “Poŋ, ii saanonto, maŋnanoŋ komumambaajoŋ anja. Kawaajoŋ mono wala jena kema galeŋ kombe komuro roŋ kombego.”

60 Kaeŋ meleenoto, Jiisasnoŋ qaaya meleema ijoro, “Mesaowa! Koomuya yoŋonoŋ qamogia koomuya ii saanoŋ roŋ kombuto, giinoŋ mono kema Anutu bentotombaa kania jeŋ asariŋ oŋoma laligowa.”

61 Mombo eja moŋnoŋ kouma ijoro, “Poŋ, niinoŋ gii gotaamambaa siiŋa mojento, moba, gii saanoŋ jena wala mirinoŋ kema tinitosauruna yeizozogia jewego.”

62 Ijoroto, Jiisasnoŋ meleeno, “Moŋnoŋ baloŋ meenjaŋgowaa kinoŋ ii hoos gematanoŋ somoŋgoŋ borianoŋ kinoŋ maayanoŋ meŋ nano keno mombo eleema gematanoŋ uuji, iinoŋ mono Anutuwaa bentotonoŋ keuma gawoŋa mewaatiwaa so mende kolooja.” Kiaŋ. l 

Copyright information for `KSR