a4Dut 24.1-4; Mat 5.31
d11-12Mat 5.32; 1 Kor 7.10-11
e15Mat 18.3
f19Eks 20.12-16; Dut 5.16-20
g31Mat 20.16; Luuk 13.30
j43-44Mat 23.11; Maak 9.35; Luuk 22.26

Mark 10

Loemba mesaoŋ aoaowaa qaaya

Mat 19.1-12; Luuk 16.18

Jiisasnoŋ waama Kaperneam gomaŋ mesaoŋ Jordan apu kotoŋ leegeŋ kema metetereeŋ kamaaŋ mombo apu ii kotoŋ Judia prowinsnoŋ karo. Karo ejemba tuuŋlelembenoŋ mombo iwaanoŋ ajoroogi ama laligoroti, iikawaa so mombo kuma oŋono.

Kuma oŋono Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ iwaanoŋ kaŋ qaawaa timbinoŋ horowombaa aŋgobato meŋ muŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Ejanoŋ embia mesaowaati eeŋ, iikanoŋ Kana qaa uuguwaa me qaago?”

Qisiŋ mugi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Moosesnoŋ iikawaa qaaya nomaeŋ jeŋ kotoŋ oŋonota eja?”

Kaeŋ iŋijoro kokaeŋ ijogi, “Ejanoŋ mesaoŋ aoao papia ooŋgo embia saanoŋ mesaowaa. Moosesnoŋ kaeŋ jeŋ kotorota eja.”

Kaeŋ ijogi kokaeŋ jeŋ oŋono, “Iinoŋ mono uugia kotigaajoŋ ama jeŋkooto kaeŋ ooŋ oŋono. Ooŋ oŋonoto, Anutunoŋ kanakanaiyanoŋ ilawoila kuuya mokolooroti, kambaŋ iikanondeeŋ ‘Eja ano emba laligowutiwaajoŋ mokolooŋ oŋono. Kawaajoŋ ejanoŋ mono nemuŋmaŋa oromesaoŋ embiaanoŋ kema qokotaaro yoronoŋ sele motooŋgo kolooŋ laligowao. Kaeŋ kolooŋ toroqeŋ woi mende koloojaoto, sele motooŋgo kolooŋ laligowao. Anutunoŋ eja ano emba mindiriŋ oronoti, ejemba moŋnoŋ ii mono mende mendeema oromba.”

10 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ oŋoma miri uutanoŋ uro gowokourutanoŋ qaa iikawaajoŋ mombo qisiŋ mugi. 11 Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Eja moŋnoŋ embia otaaŋ emba moŋ mewaati, iinoŋ mono oloŋkalu serowiliŋ ambaa. 12 Kaaŋagadeeŋ emba moŋnoŋ loya otaaŋ eja moŋ mewaati, iinoŋ mono oloŋkalu serowiliŋ ambaa.” Kiaŋ. a, b, c, d 

Jiisasnoŋ merabora kotuegoŋ oŋono.

Mat 19.13-15; Luuk 18.15-17

13 Ejemba tosianoŋ merabora boloboolo uŋuama Jiisasnoŋ oŋoosiriwaatiwaajoŋ iwaanoŋ kagito, gowoko yoŋonoŋ ejemba ii jeŋ qewagoŋ oŋoŋgi. 14 Kaeŋ aŋgito, Jiisasnoŋ ii iima uuta boliro kokaeŋ iŋijoro, “Merabora melaa mono oŋomesaogi noonoŋ kawu. Anutunoŋ ejemba kaaŋa ii bentotoŋa buŋa qeŋ oŋombaa. Kawaajoŋ ii mende somoŋgoŋ oŋombu. 15 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ Anutuwaa bentotoŋa ii merabora kaaŋa buŋa mende qeŋ aowaati, iinoŋ mono iikawaa uutanoŋ keumambaa amamaawaa.” 16 Kaeŋ jeŋ tawoyanoŋ ama dooŋgoŋ oŋoma boria waŋgianoŋ ama kotuegoŋ oŋono. Kiaŋ. e 

Jiisasnoŋ eja qabuŋayawo mombaa qambaŋmambaŋ qaa jero.

Mat 19.16-30; Luuk 18.18-30

17 Jiisasnoŋ kanaiŋ kana kemambaa ano eja moŋnoŋ bobogariŋ iwaanoŋ karo. Kaŋ batanoŋ kemeŋ simiŋ kuma kokaeŋ qisiŋ muro, “Boi awaa, niinoŋ mono nomaeŋ ama laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aowenaga?”

18 Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, “Noojoŋ ‘Boi awaa,’ ii naambaajoŋ jejaŋ? Anutu motooŋgoyanoŋ awaa kolooja. Eja moŋnoŋ ii kaaŋa awaa mende kolooja. 19 Gii jojopaŋ qaa koi modaborojaŋ:

‘Moŋ mono mende qena komuwa. Serowiliŋ mono mende amba. Iwoi mono yoŋgoro mende mewa. Jenoŋkuukuu mono mende ama muba. Mono kalugoŋ yoŋgoro mende mewa. Nemuŋ maŋga mono goda qeŋ oromakeba.” ’
20 Kaeŋ ijoro moma kokaeŋ jero, “Boi, ii kuuya mono gbaworonanoŋga teŋ koma laligoŋ waabe.”

21 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ uuŋ iima uuwomboyanoŋ jopagoŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Gii mono motooŋgonoŋ amamaajaŋ: Gii mono kema esuhinaga kuuya sewaŋa mewutiwaajoŋ ana moneŋ karo ejemba wanaya oŋomba. Kaeŋ ana esuhinaga somata totooŋ (milyon Kina kaaŋa) ii Siwe gomanoŋ eŋ gombaa. Kaeŋ ama nii notaaŋ kawa.” 22 Jiisasnoŋ kaeŋ ijoroto, esuhinaya mamaga erotiwaajoŋ ama qaa ii moma uuta bosoleero wosobiri moma eeŋ mesaoŋ keno.

23 Mesaoŋ keno Jiisasnoŋ uuro kema karo gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Oyei! Ejemba moneŋ hinagiawo yoŋonoŋ mono Anutuwaa bentotonoŋ keubombaajoŋ bimooŋ kupukapa kombuya.”

24 Kaeŋ iŋijoro gowoko yoŋonoŋ ii moma waliŋgogito, Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Guaŋuruna, ejemba daeŋ yoŋonoŋ moneŋ hinagia moma laariŋkejuti, iyoŋonoŋ mono Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keubombaajoŋ bimooŋ kupukapa kombuya. 25 Ii kokaeŋ jeŋ asarimaŋa: Oro somata kamel ii sosoro ootanoŋ saanoŋ mende keubaa. Iikawaa so ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keubombaajoŋ bimooŋ amamaawuya.”

26 Kaeŋ iŋijoro moma aaruŋ tililiŋgoŋ iyaŋgiaajoŋ kokaeŋ jegi, “Oopopooŋ! Ejemba moronoŋ mono Siwewaa buŋa koloonaga?”

27 Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ uuŋ iŋiima kokaeŋ jero, “Ejembanoŋ ii aŋgobato meŋ osiŋ amamaaŋkejuto, Anutunoŋ kaeŋ mende amakeja. Anutunoŋ mono iwoi kuuya saanoŋ amakeja. Iinoŋ iwoi moŋ ama memambaajoŋ mende osiŋ amamaaŋkeja.” Kiaŋ. f 

Jiisaswaa gawoŋ memewaa turuŋa

28 Piitonoŋ qaa ii moma meleema Jiisas kokaeŋ ijoro, “Moba, nononoŋ ilawoila kuuya mesaoŋ gii gotaaŋ kaniŋ.”

29 Ii moma Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Moŋnoŋ noo ano Oligaa Buŋawaajoŋ ama iwoi moŋ mesaoroti, ii jigo miria, dakoga, naambeeta, nemuŋmaŋa, meraborata me gawoŋ molaleŋa ii oŋomesaoro Anutunoŋ mono iikawaa tawaya uuguŋ meleema muro seiwaa. 30 Moŋnoŋ iwoi ii mesaoroti, Anutunoŋ mono tawaya ii 100:waa so toroqeŋ muro iyaŋaa buŋa koloowaa. Balombaa laaligonoŋ sisiwerowero uutanoŋ laligowaato, jigo miri, dako, naambee, nemuŋmaŋ, merabora ano gawoŋ molaleŋa ii mono kitianoŋ kolooŋ mubaa ano kambaŋ kanageŋanoŋ laaligo komboŋa tetegoya qaa buŋa qeŋ aowaa. 31 Kaeŋ koloowaato, uuta oŋoonoŋga mamaganoŋ kamakamaata koloowuya ano kamakamaata yoŋoonoŋga mamaganoŋ uuta koloowuya.” Kiaŋ. g 

Komuwaatiwaa qaaya jero karooŋ kolooro.

Mat 20.17-19; Luuk 18.31-34

32 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo Jerusalem sitinoŋ ubombaajoŋ baloŋ kana keŋgi. Jiisasnoŋ wala keno gowokourutanoŋ gematanoŋ kema waliŋgogi ano ejemba gemagianoŋ kagiti iyoŋonoŋ mono toroko mogi. Kaeŋ aŋgi Jiisasnoŋ gowokouruta 12 ii mombo horoŋ oŋoma kanaiŋ kuma oŋono. Iwaanoŋ iwoi koloowaati, qaa ii jeŋ asariŋ kokaeŋ iŋijoro, 33 “Mobu, anana mono Jerusalem uboŋa. Iikanoŋ moŋnoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa memelolo meŋ muro jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋoo borogianoŋ kemebaa. Yoŋonoŋ komuwaatiwaa qaaya jeŋ tegoŋ waba gawman yoŋoo borogianoŋ oombuya. 34 Ooŋgi mepaegoŋ sulaapaŋ qeŋ ooli waayawonoŋ qetaaliŋ taluŋgowuya. Qetaaliŋ taluŋgoŋ qegi komuwaa. Komuŋ weeŋ karooŋanoŋ koomunoŋga waabaa.” Kiaŋ.

Jeims Jon yoronoŋ iwoiwaajoŋ weleni.

Mat 20.20-28

35 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoro Zebediwaa merawoita Jeims ano Jon yoronoŋ iwaanoŋ kema kokaeŋ ijori, “Boi, noronoŋ iwoi mombaajoŋ welema gonjoti, ii norombagiwaajoŋ mojo.”

36 Ijori qisiŋ orono, “Oronoŋ naa iwoi ama oromaŋatiwaajoŋ mojao?”

37 Qisiŋ orono kokaeŋ ijori, “Giinoŋ saanoŋ jeŋ kotona noro goo asamararanoŋ eu uma moŋnoŋ boro dindiŋganoŋ ano moŋnoŋ boro qaniganoŋ rama iwoi kuuya galeŋ kombonaga.”

38 Kaeŋ ijorito, Jiisasnoŋ kokaeŋ irijoro, “Oronoŋ iikawaa kania mende moma yagoŋ welenjao. Niinoŋ qambi aasoŋawo nemaŋati, oronoŋ ii saanoŋ neŋ siimbobolo mobaota me qaago? Joŋkowororo noŋgbanoŋ mulu meŋ nombuti, oronoŋ ii mewao me qaago?”

39 Irijoro moma jeri, “Ii saanoŋ mewota.”

Jeri kokaeŋ irijoro, “Ii oŋanoŋ. Niinoŋ qambi aasoŋawo nemaŋati, oronoŋ ii kaaŋiadeeŋ newaota ano joŋkowororo noŋgbanoŋ mulu meŋ nombuti, iikanoŋ mono oro kaaŋagadeeŋ mulu meŋ orombuya.
40 Meŋ orombuto, noo boro dindinanoŋ me qaninanoŋ moronoŋ rabaati, niinoŋ qaa ii jeŋ kotomaŋatiwaa so qaago. Anutunoŋ duŋ woi ii daeŋ yoroojoŋ mozozoŋgoroti, ii mono iyoroojoŋ orono niwo rama iwoi kuuya galeŋ komakeboŋa.” Kiaŋ. h 

Galeŋ hoŋanoŋ mono weleŋqeqe kolooja.

41 Jeims Jon yoronoŋ kaeŋ weleni alauruta 10 yoŋonoŋ ii moma kanaiŋ uubologa mogi. 42 Kaeŋ mogito, Jiisasnoŋ oŋoono kagi kokaeŋ iŋijoro, “Namowaa kantria kantria yoŋoo jawiŋgianoŋ galeŋ koma oŋomboŋatiwaajoŋ jejuti, iyoŋonoŋ mono eja poŋ taniŋaeŋ ama oŋomakeju. Yoŋoo somatagianoŋ mono qaa jeŋ kotoŋ ejemba mindiŋgoŋ oŋoma ku-usuŋgia qendeemakeju. Oŋo kaniagia ii saanoŋ moju. 43 Oŋoo batugianoŋ sili iikaaŋa koloowaboto, moŋnoŋ oŋoo batugianoŋ somatagia koloomambaajoŋ moji, iinoŋ mono weleŋ qeŋ oŋoma laligowa. 44 Kaaŋagadeeŋ moŋnoŋ oŋoo batugianoŋ uuta laligomambaa moji, iinoŋ mono kuuya oŋoo newo baagianoŋ laligoŋ weleŋqeqegia omaya koloowa. 45 Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono kaaŋagadeeŋ sili kaaŋa qendeema iyaŋa weleŋ qeŋ mubutiwaajoŋ ama mende kamaaroto, weleŋ qeŋ oŋoma ejemba kuuya oŋoo dowegia memambaajoŋ ama kamaarota laaligoya qeleema mesaowaa.” i, j 

Bartimeus jaaya gooro metooro.

Mat 20.29-34; Luuk 18.35-43

46 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo Jeriko sitinoŋ kagi. Kaŋ siti ii mesaowombaajoŋ aŋgi ejemba tuuŋlelembenoŋ oŋotaaŋ gemagianoŋ kagi. Kaeŋ kagi jaagoo eja qata Bartimeus, Timeuswaa meria iinoŋ moneŋ ano nene mubutiwaajoŋ welema oŋoma kana goraayanoŋ raro. 47 Raro “Nazaret eja Jiisas kaja,” jegi moma kanaiŋ kokaeŋ qaro, “Jiisas Deiwidwaa gbilia, mono kiaŋkomuŋ nomba!”

48 Kaeŋ qaro mamaganoŋ qaa bogoro rabaatiwaajoŋ qotogoŋ mugito, iinoŋ kaparaŋ koma qaro. “Deiwidwaa gbilia, giinoŋ mono kiaŋkomuŋ nomba!”

49 Qaro Jiisasnoŋ moma doroŋ ama kokaeŋ jero, “Saanoŋ qagi koi kawa.” Kaeŋ jero jaagoo eja ii qama kokaeŋ ijogi, “Goojoŋ qaja. Kawaajoŋ mono satiiŋ qena kamaaro waama kawa.”

50 Ii moma malekuya qetegoŋ giliŋ porasak waama nama Jiisaswaanoŋ keno.

51 Keno kokaeŋ qisiŋ muro, “Alana, niinoŋ naa iwoiga ama gomaŋatiwaajoŋ mojaŋ?” Kaeŋ qisiŋ muro jaagoo ejanoŋ jero, “Somatana, nii jaana mombo uumambaajoŋ mojeŋ.”

52 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Momalaariganoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ gonja. Mono saanoŋ kemba.” Kaeŋ ijoro jaa kota iikanondeeŋ tooro uuŋ gemagianoŋ Jiisas otaaŋ keno. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR