a9Ond 118.25-26
c17Ais 56.7; Jer 7.11
d23Mat 17.20; 1 Kor 13.2
e25-26Mat 6.14-15

Mark 11

Jiisas Jerusalem uro mare koŋgi.

Mat 21.1-11; Luuk 19.28-40; Jon 12.12-19

Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo Jerusalem siti dodowiŋ Betfage ano Betani gomaŋ woi kosogaranoŋ kaŋ Oil gere baaŋanoŋ uma gowokowoita woi wasiŋ oromambaajoŋ ama kokaeŋ irijoro, “Gomaŋ bagiaageŋ raji, mono iikanoŋ kembao. Kema iikanoŋ keuma doŋgi melaa kasanoŋ somoŋgogi nanji, ii iikanondeeŋ mokoloowaota. Ii doŋgi sagbiliaga, eja moŋnoŋ qaganoŋ mende rarataga. Ii mono isama meŋ koi kawao. Isani moŋnoŋ ‘Naambaajoŋ kaeŋ anjao?’ jeŋ qisiŋ orono kokaeŋ ijowao, ‘Poŋnaranoŋ iikawaajoŋ amamaaŋ jero kajota kambaŋ mende koriro mombo meleeno kawaa.” ’

Kaeŋ irijoŋ wasiŋ orono kema doŋgi sagbilia kana goraayanoŋ miri mombaa nagu qaa ootanoŋ kasanoŋ somoŋgogi nano mokolooŋ isani. Isani eja tosia iikanoŋ naŋgiti, iyoŋonoŋ iriima kokaeŋ qisiŋ oroŋgi, “Hei, nomaeŋ nambojeŋ doŋgi melaa isanjao?”

Kaeŋ qisiŋ oroŋgi Jiisasnoŋ irijorotiwaa so jeri moma “Saanoŋ meŋ kembao,” jegi. Jegi meŋ Jiisaswaanoŋ kari malekugia qetegoŋ doŋgi melaawaa qaganoŋ aŋgi uma raro. Kaaŋ rama keno ejemba jaasooŋgoyanoŋ goda qeŋ malekugia qetegoŋ kana somatanoŋ tamboŋgi tosianoŋ baloŋ korianoŋ kema gere seŋa memburatiŋ tamboŋgi. Tamboŋgi ejemba wala koma horoŋ keŋgiti ano gematanoŋ otaaŋ kagiti, iyoŋonoŋ kokaeŋ jeŋ qagi, “Hoosana! Oowe oowe! Anutu mepeseejoŋ. Pombaa qatanoŋ kawaati, Anutunoŋ mono ii kotuegoŋ muba. 10 Ambonana Kiŋ Deiwidnoŋ kantri totoŋ koma galeŋ koma oŋonoti, kambaŋ iikaaŋanoŋ mono mombo kaŋ nononja. Oo Anutu mono kantri totonana kotuegowa. Hoosana! Qabuŋaga mepeseeniŋ euwaa euyanoŋ uja. Oowe oowe!”

11 Kaeŋ qagi Jerusalem sitinoŋ uma jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ keno. Iikanoŋ liligoŋ ilawoila kuuya iiro mare kolooro kamaaŋ gowokouruta 12 yoŋowo jigo mesaoŋ Betani gomanoŋ kema egi. Kiaŋ. a 

Jiisasnoŋ fig gere moŋ qasuaaro gororoŋgoro.

Mat 21.18-19

12 Eŋ umugawodeeŋ waama gowokouruta yoŋowo Betani gomaŋ mesaoŋ keŋgi Jiisasnoŋ nenewaa komuro. 13 Nenewaa komuŋ uuro keno fig gere moŋ
Fig ii jao gerewaa alia moŋ. Ii gawoŋgianoŋ komogi kota aiŋawo kolooro mamaga neŋ laligogi.
seŋawo nano iiro. Iima “Seŋa uutanoŋ hoŋa raro mokolooŋ newenaga,” jeŋ fig gerewaa kanianoŋ keno. Kenoto, hoŋaa kambaŋanoŋ mende torirotiwaajoŋ seŋagadeeŋ nano iiro.
14 Kaeŋ iima gere ii kokaeŋ jeŋ muro, “Moŋnoŋ mono hoŋga mombo mende newa.”

Kaeŋ jeŋ muro qaa ii gowokourutanoŋ mogi. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigo jeŋ kobooro.

Mat 21.12-17; Luuk 19.45-48; Jon 2.13-22

15 Kema laligoŋ Jerusalem sitinoŋ ugi Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ keno. Iikanoŋ ejemba iŋiiro esuhina sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi sewaŋa megiti, ii kanaiŋ konjoma oŋono kamaagi. Moneŋ utekute ejemba yoŋoo raragia metaama meleeno keŋgi. Kaaŋagadeeŋ kewo sewaŋgia mewutiwaajoŋ aŋgiti, iyoŋoo duŋ raragia ii kaaŋiadeeŋ riitano keŋgi. 16 Sombeŋ kowoga kotoŋ iwoi elaaŋ keuma kaamawaa kania ii somoŋgoro. 17 Iikaeŋ ama kuma oŋoma kokaeŋ iŋijoro, “Aisaianoŋ qaa moŋ kokaeŋ oorota eja, ‘Noo jigonanoŋ mono gomaŋa gomaŋa kuuya yoŋoo qamakooli miri koloowaatiwaajoŋ qabu.’ Qaa ii ejato, oŋonoŋ ii utegogi kikekakasililiŋ eja yoŋoo kobaa kaaŋa kolooja.”

18 Kaeŋ iŋijoro ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ iikawaajoŋ newogia tegoro waliŋgogi. Kawaajoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano kana qaawaa boi yoŋonoŋ ii moma Jiisaswaajoŋ toroko moma amiŋ moma kokaeŋ jegi, “Ii mono nomaeŋ jeniŋ qegi komunaga?”

19 Mare kolooro Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo siti mesaoŋ seleeŋgeŋ kema egi. Kiaŋ. c 

Fig gerenoŋ gororoŋgoro iigi.

Mat 21.20-22

20 Eŋ umugawodeeŋ waama kananoŋ kema fig gere ii uuguwombaajoŋ ama gere ii iigi tiitawo gororoŋgoŋ nano. 21 Nano Piitonoŋ Jiisaswaanoŋ qaa romoŋgoŋ kokaeŋ ijoro, “Somatana iiba, fig gere qasuaanati, ii mono gororoŋgoŋ nanja.”

22 Ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Anutu momalaariŋ ii mono pondaŋ meŋ laligowu.” 23 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, “Moŋnoŋ qaayaa hoŋa koloowaatiwaajoŋ uuwoi mende moma baaŋa kokawaa toyaajoŋ kokaeŋ jeŋ kotonaga, ‘Mono baaŋa koi qetegoŋ waama kema kowenoŋ amba.’ Kaeŋ jeŋ kotoŋ Anutu moma laariro hoŋa mono iikawaa so koloowaa. 24 Kawaajoŋ niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Naa iwoiwaajoŋ qisiŋ qama kooliwuti, ii kuuya buŋa qeŋ aodaborojoŋi, iikaeŋ moma laarigi mono buŋagia koloowaa. 25 Oŋo nama Anutu qama kooligi moŋnoŋ aliaa koposowaajoŋ uubologa mobaati eeŋ, koposoya ii mono mesaowu. Kaeŋ ambuti eeŋ, oŋoo Maŋgia Siwe gomanoŋ laligoji, iinoŋ mono kaaŋiadeeŋ oŋoo siŋgisoŋgogia mesaowaa. 26 (Oŋo tosaaŋa yoŋoonoŋ siŋgisoŋgo mende mesaowuti eeŋ, oŋoo Maŋgia Siwe gomanoŋ laligoji, iinoŋ mono kaaŋiadeeŋ oŋoo siŋgisoŋgogia mende mesaowaa.)” Kiaŋ. d, e 

Jotamemeya yoŋonoŋ Jiisaswaa ku-usuŋaajoŋ qisigi.

Mat 21.23-27; Luuk 20.1-8

27 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo mombo Jerusalem sitinoŋ ugi. Uma jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ kema karo jigo gawoŋ galeŋ, kana qaawaa boi ano kantriwaa jotamemeya tosaaŋa yoŋonoŋ iwaanoŋ kougi. 28 Kouma kokaeŋ qisiŋ mugi, “Gii kokanoŋ iwoi anjaŋi, ii mono moronoŋ jeŋ kotoŋ gono amakejaŋ? Ii mewagiwaa ku-usuŋa ii mono moronoŋ gono?”

29 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Niinoŋ kaaŋagadeeŋ qaa moŋ qisiŋ oŋomaŋa. Ii meleema noŋgi niinoŋ kaaŋagadeeŋ moronoŋ ku-usuŋ nono ilawoila koi amakejeŋi, ii iŋijomaŋa. 30 Jonoŋ ejemba oomulu meŋ oŋoma laligoroti, iinoŋ iikawaa ku-usuŋa ii dakaya mero? Siwe Toyanoŋ muro me boloŋ toyanoŋ mugi? Ii mono nijowu.”

31 Kaeŋ meleema oŋono batugianoŋ amiŋ moma kokaeŋ jegi, “‘Ku-usuŋanoŋ Siwenoŋga asugiro,’ kaeŋ jewoŋati eeŋ, iinoŋ mono kokaeŋ jewaa: ‘Oŋonoŋ mono naambaajoŋ Jon mende moma laariŋ mugi?’ Ii mende sokonja. 32 Me ‘Baloŋ ejemba yoŋoonoŋga asugiro,’ jewonaga? Ii mende sokonja.” Ejemba kuuyanoŋ Jombaajoŋ ‘Oŋanoŋ gejatootoo ejaga kolooja,’ jegitiwaajoŋ ama ejemba tuuŋ yoŋoojoŋ toroko moma ii jewombaajoŋ amamaagi. 33 Kawaajoŋ “Ii mende mojoŋ,” meleeŋgi. Kaeŋ meleeŋgi Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kaeŋ ano niinoŋ kaaŋagadeeŋ ilawoila koi amakejeŋiwaa ku-usuŋa moronoŋ nonoti, ii mende iŋijomaŋa.” Kiaŋ.

Copyright information for `KSR