a9-11Mat 10.17-20; Luuk 12.11-12
b13Mat 10.22
c14Dan 9.27; 11.31; 12.11
e19Dan 12.1; Isa 7.14
f24Ais 13.10; Eze 32.7; Joel 2.10, 31; 3.15; Isa 6.12
g25Ais 34.4; Joel 2.10; Isa 6.13
h26Dan 7.13; Isa 1.7
i32Mat 24.36

Mark 13

Jiwowoŋ jigonoŋ kondemondeeŋ koloowaa.

Mat 24.1-2; Luuk 21.5-6

Jiisasnoŋ jiwowoŋ jigo mesaoŋ kamaaro gowokouruta yoŋoonoŋga moŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Boi iiba! Jigowaa totoŋ uutanoŋ miria miria ii mono damuyawo. Ii jamo somasomatanoŋ meŋ kaiterenoŋ menjereŋgogita awaasari nanja.”

Jiisasnoŋ ii moma qaa kokaeŋ meleeno, “Jigowaa totoŋ uutanoŋ miri somata waaŋgiawo kuuya koi iŋiijanto, ii mono kondeeŋgi miriwaa jamo moŋ ii jamo mombaa qaganoŋ mende ewaato, qeqelala qeŋ saoyagadeeŋ ewaa.”

Kakasililiŋ ano sisiwerowero koloowaa.

Mat 24.3-14; Luuk 21.7-19

Kaeŋ jero Oil gere baaŋanoŋ uma leegeŋ endu jiwowoŋ jigonoŋ nanoti, ii iima ragi. Iikanoŋ rama Piito, Jeims, Jon ano Andruu yoŋonoŋ Jiisas iyaŋagadeeŋ horoŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Boi, qaa jejaŋi, iikawaa hoŋa mono naa kambanoŋ asugiwaa ano iwoi kuuya ii kanaiŋ asugidaborowaati, iikawaa aiweseyanoŋ mono nomaeŋ asugiwaa? Ii saanoŋ jena moboŋa.”

Kaeŋ qisiŋ mugi kanaiŋ kokaeŋ iŋijoro, “Moŋnoŋ aŋgomokoloŋ ano jiŋjauŋ qeŋ kembubotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu. “Ejemba mamaganoŋ asugiŋ noo qananoŋ kokaeŋ jewuya, ‘Niinoŋ Kraist koloojeŋ.’ Kaeŋ jeŋ ejemba mamaga tiligoŋ oŋombuya. Oŋo manjawaa bujuya ano otoŋa kolooro momakebuya. Ii moma jeneŋgia mende oroŋkeba. Iwoi kaaŋa ii walagadeeŋ koloowaatiwaa jejeta. Ii koloowaato, namowaa kambaŋanoŋ mono iikanondeeŋ uulaŋawo mende tegowaa. Kantri moŋnoŋ kantri moŋ uŋuwombaajoŋ waabuya. Ejemba tuuŋ moŋnoŋ tuuŋ moŋ yoŋowo aroŋ qeŋ aowombaajoŋ waabuya. Baloŋa baloŋa kanoŋ naŋ somasomata meŋ namo qonjoma meleeno kemeŋkebaa. Kaaŋagadeeŋ bodi gomaŋa gomaŋa asugiŋ eŋ ubaa. Iwoi kaaŋa ii emba korowonoŋ masu kanaiŋ uŋuŋkejiwaa so. Namowaa kambaŋanoŋ mono iikawaa so kanaidaboromambaajoŋ ambaa.

“Kaeŋ koloowaato, oŋo galeŋgia awaagadeeŋ meŋ aoŋ laligowu. Ejembanoŋ oŋo horoŋ qaa jakeyanoŋ oŋooma qamakooli mirigianoŋ qaa gawoŋ meŋ koobinoŋ uŋuwuya. Tosianoŋ noojoŋ ama uŋuaŋgi kantria kantria yoŋoo eja poŋ ano gawana yoŋoo jaasewaŋgianoŋ nambuya. Kaeŋ nama noo kaniana naŋgoŋ jegi mobuya. 10 Oligaa Buŋa koi mono waladeeŋ namonoŋ kantria kantria kuuya yoŋoojoŋ jeŋ seidaborogigo namowaa kambaŋanoŋ iikawaa gematanoŋ tegowaa. 11 Horoŋ uŋuama qaa jakeyanoŋ oŋooŋgi nambuti, kambaŋ iikanoŋ qaa nomaeŋ jewonagati, iikawaa majakakaya ii waladeeŋ mende mobu. Uŋa Toroyanoŋ aua iikanondeeŋ qaa oŋombaati, mono ii jewu. Oŋoaŋgiaa uugiaajoŋ qaa mende jewuto, Uŋa Toroyanoŋ mono uugia sololooro qaa jewuya. 12 Uumeleembaa motoya moŋnoŋ daremuŋa uuta meleenotiwaajoŋ ama ii memelolo mero qaa jakeyanoŋ ooŋgi qegi komuwaa. Kaaŋagadeeŋ ama moŋnoŋ meraboraaŋa memelolo mero komuwaa ano meraboraaŋa yoŋonoŋ nemuŋmaŋurugia qetama oŋoma jegi uŋugi komuwuya. 13 Kantria kantria yoŋonoŋ noo qanaajoŋ ama kazi ama oŋoŋgi laligowuyato, moŋnoŋ kaparaŋ koma kotiiŋ boŋ qeŋ nama laligoro namowaa kambaŋanoŋ tegowaati, iinoŋ mono oyaŋboyaŋ buŋa qeŋ aowaa.” Kiaŋ. a, b 

Jerusalem sitiwaa kondemondeeŋ uuduuduuyawo

Mat 24.15-28; Luuk 21.20-24

14 “Kanageŋ tosianoŋ kaŋ kondemondeeŋ ama iwoi aŋgonjorayawo jigonoŋ mende aambaa so ii alatanoŋ aŋgi nano iibuti, kambaŋ iikanoŋ Judia prowinsnoŋ laligowuti, oŋonoŋ mono misiŋgoŋ horoŋ baaŋanoŋ kembu. Qaa koi weeŋgowaati, iinoŋ mono saanoŋ geja ama moma kotowa. 15 Miri kosianoŋ sombenoŋ laligowaati, iinoŋ mono kamaaŋ iwoiya memambaajoŋ miri uutanoŋ mende uba. 16 Gawonoŋ kema laligowaati, iinoŋ mono kaaŋagadeeŋ malekuya memambaajoŋ eleema mirinoŋ mende kemba. 17 Yei! Emba korowo ano merabora ajunoŋ yoŋonoŋ kambaŋ iikanoŋ nomaeŋ uulaŋawo kembuyaga. 18 Kawaajoŋ iwoi ii koŋ haamo kambaŋanoŋ mende koloowaatiwaajoŋ qama kooliŋkebu. 19 Kambaŋ iikanoŋ kakasililiŋ jekania booroŋgia koloowaa. Kakasililiŋ soya kaaŋa ii wala eeŋanoŋ kambaŋ moŋgeŋ mende kolooŋ ero. Anutunoŋ iwoi kuuya mokolooroti, kambaŋ iikanondeeŋ kanaiŋ kambaŋ kokaamba laligoŋ waama kambaŋ biiwianoŋ moŋ mende kolooro. Wala eeŋanoŋ mende kolooro ano kanageŋ kambaŋ moŋnoŋ mende koloowaa. Kawaajoŋ mono qama kooliŋ laligoŋkebu. 20 Poŋnoŋ koŋajiliŋ kambaŋ ii mende meŋ torinagati eeŋ, ejemba kuuyanoŋ mono tiwilaadaborowuyagato, ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, iyoŋoojoŋ ama weeŋ iikawaa jaŋgoya ii meŋ toriwaa.

21 “Kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jewuya, ‘Mobu! Kraistnoŋ koi laligoja,’ ano ‘Iibu! Hamoqeqe Toyanoŋ endu nanja.’ Moŋnoŋ kaeŋ jewaati eeŋ, ii mono mende moma laariwu. 22 Ii kokaembaajoŋ: Hamoqeqe toya qoloŋmoloŋgoya ano gejatootoo ejemba takapolakaya asugiŋ aŋgoleto ano aiwese jaamorota megi letombuya. Kaeŋ letoŋgi Anutunoŋ ejemba iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, ii kaaŋagadeeŋ eŋkaloloŋ meŋ oŋombutiwaa aŋgobato meŋ kaparaŋ koŋgi jiŋjauŋ qewubo. Oŋonoŋ galeŋgia awaagadeeŋ meŋ aoŋ laligogi ii amamaawuyaga. 23 Niinoŋ iwoi kuuya ii mende kolooro waladeeŋ kuuya iŋijowe moju. Ii wala jejeŋiwaajoŋ ii mono uuwombogianoŋ ama galeŋgia meŋ aoŋ laligowu.” Kiaŋ. c, d, e 

Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ asugiwaa.

Mat 24.29-31; Luuk 21.25-28

24 “Kakasililiŋ ii tegoro kambaŋ iikanondeeŋ weeŋ jaayanoŋ injaŋ kono koiŋnoŋ umuŋ kombaa. 25 Seŋgelao yoŋonoŋ sombinoŋga tegoŋ kamaawuya ano sombinoŋ utugoro iikawaa ilawoilaya ii raragia mesaoŋ eŋkaloloŋ aŋgi soowaa. 26 Kambaŋ iikanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa iinoŋ koosu qaganoŋ karo iibuya. Ku-usuŋa somatanoŋ sakondindiŋawo asuganoŋ asugiro asamararaŋa iibuya. 27 Kaŋ Siwe gajobauruta wasiŋ oŋono yoŋonoŋ ejemba Anutunoŋ iyaŋaajoŋ meweeŋgoŋ oŋonoti, ii baloŋ goraaya leelee, eugeŋ emugeŋ iikanondeeŋ kopepereeŋ oŋombuya.” Kiaŋ. f, g, h 

Noroŋ gerewaa sareqaa

Mat 24.32-35; Luuk 21.29-33

28 “Oŋo mono noroŋ gere iima tania romoŋgoŋ sareqaa koi mobu. Borianoŋ apuyawo kolooro seŋgia loŋgogi ii iima moma kokaeŋ jeŋkeju, ‘Weeŋ kambaŋ dodowija.’ 29 Oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ aiwese iikawaa so kolooro iima moma asariŋ mono kania kokaeŋ jewu, ‘Jiisasnoŋ mono nagunoŋ dodowija.’ 30 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejemba koi kete namonoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ mende komugi iwoi kuuya jejeŋi, ii mono iyoŋoo laaligo kambaŋgianoŋ koloowaa 31 Sombiŋ ano namo yoronoŋ goroŋ qewaotato, noo Buŋa qaananoŋ mono mende aliwaa.” Kiaŋ.

Jiisas kawaatiwaa kambaŋa ii moŋnoŋ mende moja.

Mat 24.36-44

32 “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ naa kambanoŋ kawaati, iikawaa weeŋa me aua kambaŋa ii moŋnoŋ moŋ mende moja. Siwenoŋ gajoba yoŋonoŋ ii mende moju. Anutuwaa Merianoŋ kaaŋiadeeŋ ii mende moja. Ama aŋodeeŋ ii moja. 33 Naa kambanoŋ asugiwaati, ii mende mojutiwaajoŋ oŋonoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ uugbiligbili laligowu. 34 Ii sareqaa kokawaa so eja: Eja moŋnoŋ gomaŋa mesaoŋ kantri moŋgeŋ keno. Kemambaajoŋ ama galeŋuruta iwoi kuuya jeŋ kotoŋ oŋoma naguwaa kiiya meria borogianoŋ ama usuŋa oŋono. Ku-usuŋa oŋoma weleŋqeqeuruta motomotooŋ gawoŋgia oŋono. Oŋoma laligoŋ nagu galeŋa kaaŋagadeeŋ uugbiligbili laligowaatiwaajoŋ jeŋ kotoŋ muro. 35 Miri toyanoŋ naa kambanoŋ eleema kawaati, ii mende moju. Mare me gomantiiŋa ruuŋanoŋ kawaa me? Weŋgeraŋ suluro kawaa me? Weeŋ kouro kawaa me? Iikawaa so oŋo ii mende mojutiwaajoŋ ama mono uugbiligbili laligowu. 36 Oŋonoŋ gaoŋ egi uulaŋawo kaŋ kaeŋ mokolooŋ oŋombabo. 37 Oŋo mono uugbiligbili laligowu. Qaa ii gowokouruna oŋoojoŋ jejeŋi, ii kaaŋagadeeŋ alauruna kuuya oŋoojoŋ motooŋ jejeŋ: Oŋo mono uugbiligbili laligowu.” Kiaŋ. i, j 

Copyright information for `KSR