c22Mat 9.34; 10.25

Mark 3

Jiisasnoŋ eja boria sooroŋgoya ii meŋ qeaŋgoro.

Mat 12.9-14; Luuk 6.6-11

Jiisasnoŋ mombo qamakooli mirinoŋ uro iikanoŋ eja boria soosoolia moŋ raro. Ejembanoŋ Jiisas qaa jakeyanoŋ ama mubombaajoŋ “Eja ii Sabat kendonoŋ meagowaa me qaago?” kaeŋ jeŋ Jiisaswaa jaa galeŋ meŋ ragi. Megi Jiisasnoŋ eja boria soosoolia ii kokaeŋ ijoro, “Mono waama jaanananoŋ namba.” Kaeŋ ijoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Kana qaa otaaŋ Sabat kendonoŋ iwoi awaa me bologa ambonaga? Saanoŋ mombaa waŋa somoŋgowoŋa me mesaoniŋ komuwaa? Moŋga me moŋga meniŋ sokombaa?” Kaeŋ jero moma qaagia bogoro ragi.

Qaagia bogoro ragi eleema iŋiiro uugianoŋ kotakota gojonotiwaajoŋ wosobiri moma uugerenoŋ iŋiiro. Kaeŋ iŋiima eja ii kokaeŋ ijoro, “Gii mono boroga qetetereewa.” Kaeŋ ijoro boria qetetereero mombo awaa kolooro. Awaa kolooro Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ seleeŋgeŋ kema iikanondeeŋ gawana Herodwaa paati alauruta yoŋowo ajoajoroo ama “Jiisas nomaeŋ qeniŋ komunaga?” jeŋ qaa gawoŋ megi. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ ji ejemba meŋ qeaŋgoŋ oŋono.

Kaeŋ megi Jiisasnoŋ gowokouruta uŋuano apu aŋgoŋ goraayanoŋ keŋgi. Keŋgi Noot prowins qata Galili kanoŋa ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ kanianoŋ otaaŋ keŋgi. Judia prowins kanoŋa kaaŋagadeeŋ iwaanoŋ kagi. Siti waŋa qata Jerusalem, Saut prowins qata Aidumia ano Jordan apu leegeŋga weeŋ koukoutanoŋ yoŋonoŋ ano weeŋ kemekemetanoŋ baageŋga taoŋ qagara Taia ano Saidon liligoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ tuuŋlelembeyanoŋ horoŋ kagi. Jiisasnoŋ aŋgoleto somasomata meŋ laligoroti, iikawaa bujuya moma mindiriŋ kougi. Kaeŋ kouma utama mububotiwaajoŋ Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Ologoŋ nombutiwaajoŋ oŋo mono waŋgo moŋ mokolooŋ noojoŋ kosere aŋgi raba.” 10 Kaeŋ iŋijoro ejemba seiseiya meŋ qeaŋgoŋ oŋoma laligoro. Kawaajoŋ qenjeŋmanjeŋ ano sele bimobimoogiawo kuuya yoŋonoŋ selianoŋ oosiriwombaajoŋ liligoŋ mamaga aoŋ memetaŋ aŋgi. 11 Omeya omeya yoŋonoŋ Jiisas iima jaasewaŋanoŋ namonoŋ kemeŋ kokaeŋ qagi, “Gii mono Anutuwaa Meria koloojaŋ!”

12 Kaeŋ qagi Jiisasnoŋ qetegoŋ oŋoma kanianoŋ asuganoŋ asugiwabotiwaajoŋ soŋgo kotakota ama oŋono. Kiaŋ. a 

Jiisasnoŋ gowokouruta meweeŋgoŋ oŋono.

Mat 10.1-4; Luuk 6.12-16

13 Kanageŋ Jiisasnoŋ baaŋanoŋ uma iikanoŋ iyaŋaa siiŋa otaaŋ eja oŋoono iwaanoŋ kagi. 14 Kagi eja 12 iwo laligowutiwaajoŋ kuuŋ oŋoma Buŋa qaaya jeŋ seiwutiwaajoŋ wasiŋ oŋono. 15 Wasiŋ oŋoma omejiilaŋ konjoma oŋombutiwaa ku-usuŋa oŋono.

16 Kaeŋ ama eja 12 ii kokaeŋ kuuŋ oŋono: Piito, Jiisasnoŋ qa ii Saimon muro. 17 Jeims ano koga Jon, maŋgara qata Zebedi. Jiisasnoŋ yoroo qagara moŋ Boanerges qaro. Ii ananaa qaanoŋ Guŋparandambaa Merawoita. 18 Andruu, Filip, Bartolomyuu, Matyuu, Tomas, Jeims Alfiuswaa meria, Tadius, Saimon Zelot-politik ejaga,
Nesenel paati zelot yoŋonoŋ Room gawman tompe ama iyaŋgiaa nanaŋ mewombaajoŋ tompe meŋ laligogi.
19 ano Juudas Iskariot. Kariot eja iikanoŋ kanageŋ Jiisas memelolo meŋ muro. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ ome yoŋoo esuŋgia uuguŋ qero kamaaja.

Mat 12.22-32; Luuk 11.14-23; 12.10

20 Jiisasnoŋ iikaaŋ ama oŋoma baaŋanoŋga kamaaŋ yaŋaa mirinoŋ karo. Mirinoŋ karo ejemba tuuŋ somatanoŋ mombo kouma ajoroogi nembanene newombaajoŋ amamaagi. 21 Amamaagi sakitiurutanoŋ ii moma “Uuta soodaboroja!” jegi. Jeŋ kemeŋ wambombaajoŋ keŋgi.

22 Keŋgi Kana qaawaa boiya Jerusalemga kagiti, iyoŋonoŋ jegi, “Satambaa Iimolanoŋ mono uutanoŋ kemero laligoja. Iinoŋ omejiilaŋ yoŋoo waŋgia iwaa ku-usuŋanoŋ ome konjoma oŋotaaŋkeja.”

23 Kaeŋ jegitiwaajoŋ Jiisasnoŋ oŋoono kagi sareqaanoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Satanoŋ mono nomaeŋ alia Satan moŋ konjonaga? 24 Kantri mombaa galeŋurugianoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama deembuti eeŋ, iyoŋonoŋ mono galeŋkoŋkoŋ gawoŋgia meŋ nambombaajoŋ amamaawuya. 25 Kaaŋagadeeŋ miri mombaa kanageso yoŋonoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama deembuti eeŋ, mono galeŋkoŋkoŋ gawoŋgia meŋ nambombaajoŋ amamaawuya. 26 Kaaŋagadeeŋ Satambaa kanageso yoŋonoŋ batugianoŋ aŋgowowo ama tuarenjeŋ ama aowuyagati eeŋ, galeŋkoŋkoŋgiaa esuŋanoŋ kamaaro ometotoŋgianoŋ mono qaomambaa anja.

27 “Moŋnoŋ eja kotiga Iimolambaa kana boria wala mende somoŋgowaati eeŋ, iinoŋ mono mirianoŋ uma esuhinaya qeŋgama memambaajoŋ amamaawaa. Wala ii somoŋgoro rarogo mono saanoŋ mirianoŋga ilawoilaya kuuya kopepereedaboroŋ meŋ kembaa. (Iikawaa so niinoŋ kaaŋagadeeŋ Satan somoŋgoŋ gematanoŋ omeya oŋotaaŋkejeŋ.”) Kiaŋ. c 

Siŋgisoŋgo mesamesaoya qaa

28 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijomaŋa, “Ejemba somata melaa siŋgisoŋgo amakejuti, ii Anutunoŋ mesaoŋkeja. Lombotawo me afaaŋa mepaqepae ambuyagati eeŋ, Anutunoŋ ii saanoŋ soŋgbama oŋombaa. 29 Soŋgbama oŋombaato, moŋnoŋ Uŋa Toroya mepaegowaati, iikawaa siŋgisoŋgoya Anutunoŋ mono kambaŋ moŋnoŋ mende mesaowaa. Qaago totooŋ! Siŋgisoŋgo iikanoŋ mono qaganoŋ uro kambaŋ tetegoya qaa Anutuwaa jaanoŋ qaayawo laligowaa.” Kaeŋ iŋijoro. 30 “Omenoŋ uutanoŋ kemerota laligoja,” kaeŋ jegitiwaajoŋ ama kaeŋ kuma oŋono. Kiaŋ. d 

Jiisaswaa nemuŋkoaŋuruta.

Mat 12.46-50; Luuk 8.19-21

31 Kaeŋ amiŋ mogi nemuŋkoaŋuruta yoŋonoŋ kaŋ seleeŋgeŋ nama yoŋoonoŋ kamaawaatiwaa qaa aŋgi iwaanoŋ keno. 32 Keno ejemba tuuŋ yoŋonoŋ liligoŋ muŋ rama kokaeŋ ijogi, “Moba! Goo nemuŋkoaŋuruganoŋ mono seleeŋgeŋ nama goojoŋ qisiju.”

33 Ijogi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Noo nemuna ii moronoŋ ano noo kouruna ii daeŋ yoŋonoŋ?” 34 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoŋ ejemba liligoŋ muŋ ragiti, ii uuŋ iŋiima kokaeŋ jero, “Iibu! Noo nemuna ano kouruna ii mono koi. 35 Anutuwaa uusiiŋa teŋ komakejuti, iyoŋonoŋ mono noo nemuna ano naaŋkoaŋuruna kolooju.” Kiaŋ.

Copyright information for `KSR