b12Ais 6.9-10
c21Mat 5.15; Luuk 11.33
d22Mat 10.26; Luuk 12.2
e24Mat 7.2; Luuk 6.38
f25Mat 13.12; 25.29; Luuk 19.26
g29Joel 3.13

Mark 4

Qosomakororoo ejawaa sareqaa

Mat 13.1-9; Luuk 8.4-8

Jiisasnoŋ mombo apu aŋgoŋ goraayanoŋ kemeŋ kanaiŋ kuma oŋono. Kuma oŋono ejemba tuuŋlelembenoŋ iwaanoŋ kema ajoroogi waŋgonoŋ uma apu aŋgoŋ qaganoŋ kema raro. Raro ejemba kuuya yoŋonoŋ aŋgoŋ goraayanoŋ sakasinoŋ ajoroogi. Kaeŋ ajoroogi sareqaa mamaga jeŋ kuma oŋono. Kuma oŋoma kokaeŋ jero:

“Mobu! Eja moŋnoŋ nene kota qosoma kororoomambaajoŋ gawonoŋ keno. Kema qosoma kororooro kota tosianoŋ kana goraayanoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koŋgi (waraweŋ) kooŋa kooŋa kouma ii nedaborogi. Kota tosianoŋ jamo kowonjinoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koma iikanoŋ namo mamaga mende mokoloogi. Namo dusiita mende erotiwaajoŋ kuragagia uulaŋawo kougi. Kougito, weeŋnoŋ kouma oŋooŋ jeŋ kotoŋ oŋono tiigia qaagotiwaajoŋ sooliŋ gororoŋgogi. Kota tosianoŋ kumuntiri waayawo iikanoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koŋgi komuntirinoŋ kouma qeŋ turuŋ bibiloko meŋ oŋoŋgi. Kaeŋ kolooro hoŋa mende kuugi. Kota tosianoŋ namo awaanoŋ kemeŋ koŋgi. Kemeŋ koma kuragagia juma waama geregiaa hoŋgia awaa asugigi. Tosianoŋ kogia 30, tosianoŋ kogia 60, tosianoŋ 100 iikawaa so kolooŋ seigi.” Kaeŋ jeŋ jedabororo, “Moŋnoŋ uugejiawo laligoji eeŋ, iinoŋ mono sareqaa koi geja ama moma kotowa.” Kiaŋ. a 

Jiisasnoŋ naambaajoŋ sareqaa jero.

Mat 13.10-17; Luuk 8.9-10

10 Tuuŋ somata yoŋonoŋ deema keŋgi Jiisasnoŋ yaŋodeeŋ raro. Yaŋodeeŋ raro gowokouruta 12 ano tosaaŋa liligoŋ mugiti, ii motooŋ sareqaa koi kawaa kanagiaajoŋ qisiŋ mugi. 11 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema iŋijoro, “Anutuwaa bentotonoŋ keuma laligowoŋatiwaa qaa aasaŋgoya ii oŋo asuganoŋ iŋijowe moma kotojuto, seleeŋgeŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ ii kuuya sareqaanondeeŋ asugiŋkeja. 12 Kaeŋ asugiro

‘Iyaŋgiaa jaagianoŋ iwoi iimago kania kileŋ mende moma kotowuya.
Iyaŋgiaa gejagianoŋ qaa tororo momago kania kileŋ mende moma asariwuya.
Ii moma asariwuyagati eeŋ, mono saanoŋ uugia meleeŋgi Anutunoŋ siŋgisoŋgogia mesaonaga.’” b 

Jiisasnoŋ sareqaawaa kania jero.

Mat 13.18-23; Luuk 8.11-15

13 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Sareqaa iikawaa kania ii mende moma asarijuti eeŋ, sareqaa tosaaŋa kuuya jemaŋati, ii mono nomaeŋ moma asariwuyaga? 14 Sareqaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Qosomakororoo ejanoŋ Buŋa qaa qosoma kororooŋkeja. 15 Nene kota kana goraayanoŋ kemeŋ koŋgiti, ii kokaeŋ: Buŋa qaa qosoma kororoogi ejemba uugianoŋ kemeŋkejato, ii mogi Satanoŋ iikanondeeŋ kaŋ qaa uugianoŋ qosoŋgi kemeroti, ii qetegoŋ uŋuamakeja. 16 Nene kota qosono jamo kowonjinoŋ kemeŋ koŋgiti, ii kaaŋagadeeŋ ejemba saregia moŋ. Yoŋonoŋ Buŋa qaa moma iikanondeeŋ uuqeeaŋgo qaganoŋ moma aŋgoŋ komakeju. 17 Kaeŋ amakejuto, uugianoŋ tiita mende eŋ oŋombaato, kambaŋ torodaamoŋadeeŋ nama kotiiŋ laligowuya. Buŋa qaawaajoŋ ama kakasililiŋ me sisiwerowero kolooro kambaŋ iikanondeeŋ mono tama uŋuwaa. 18 Nene kota qosono kumuntiri waayawonoŋ kemeŋ koŋgiti, ii kokaeŋ: Yoŋonoŋ Buŋa qaa mogi uugianoŋ kemeŋkeja. 19 Kemeŋkejato, namonoŋ laaligowaa majakakaya ano moneŋ hina hoorowaa uugereya kolooŋ bimooŋ oŋomakeja. Qabuŋagiawo koloowombaa koposoŋgogi siiŋ kombombaŋa bologa tosianoŋ kaaŋagadeeŋ uugianoŋ duŋguŋ Buŋa qaa bibiloko meŋ muŋkeju. Kaeŋ kolooro hoŋgia qaa auta (gipeya) koloowuya. 20 Nene kota namo awaanoŋ qosono kemeŋ koŋgiti, ii ejemba koi kaaŋa: Yoŋonoŋ Buŋa qaa geja ama moma moma aŋgoŋ koma pondaŋ nama hoŋgia mokolooŋkeju. Tosianoŋ qaa je motooŋgonoŋga kota 30 mokolooŋkeju. Tosianoŋ hoŋgia 60, tosianoŋ qaa kota motomotooŋ iikawaa hoŋgia 100 meŋ seiŋ mokolooŋkeju.” Kiaŋ.

Lambe ii asasaga nonombaajoŋ raja.

Luuk 8.16-18

21 Jiisasnoŋ qaa moŋ kokaeŋ jero, “Moŋnoŋ lambe me kiwa meŋ ootiriŋ monjoŋ me duŋ baatanoŋ ambaa me qaago? Ii dakanoŋ ambaa? Ii mono iikawaa duŋ rarayanoŋ asuganoŋ ambaa. 22 Kaaŋiadeeŋ iwoi moŋ mesaŋgogi eji, ii mono asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ eja. Iwoi moŋ koma turugi eji, ii mono luluuŋgi qetumbaatiwaajoŋ ama eja. 23 Moŋnoŋ uugejiawo laligoji eeŋ, iinoŋ mono sareqaa koi geja ama moma kotowa.” Kiaŋ. c, d 

Nomaeŋ diwelopmen kolooja?

24 Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ iŋijoro, “Qaa mojuti, ii mono moma aŋgoŋ koma uu wombogianoŋ ama koma gbiliŋ laligowu. (Kaeŋ laligogi uugia diŋgoro roromoŋgogianoŋ somariiro moma komuwuya.) Oŋo tosaaŋa yoŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegowuti, Anutunoŋ mono jeŋkootogia motooŋgo iikawaa so oŋoaŋgiaa qaagia gosiŋ jeŋ tegowaa. So ii mono uuguŋ iroŋa meleema oŋombaa. 25 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Moŋnoŋ momakootoyawo laligoji, Anutunoŋ mono ii toroqeŋ muro laligowaato, moŋnoŋ momakootoya qaa laligoji, Anutunoŋ mono momoya melaa eji, ii kaaŋagadeeŋ qetegoŋ wambaa.” Kiaŋ. e, f 

Buŋa qaa kota ii kuragawo.

26 Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ jero, “Anutuwaanoŋ bentotoŋ ii koi kaaŋa: Eja moŋnoŋ gawonoŋ kema nene kota qosoma kororoowaa. 27 Qosoma kororooŋ kema asaga gomantiiŋa eŋ waawaa ano nene kotaa kuraga juma koumakeju. Nomaeŋ juma koumakejuti, ii aŋo mende moma kotoja. 28 Namo aŋodeeŋ nemuŋ kono hoŋa kolooŋkeja: Wala geria, kanageŋ hoŋa ano iikawaa gematanoŋ hoŋa iikawaa kota ii kuuya kolooŋ somariidaborowuya. 29 Hoŋa somariidaboroŋ momogoro hoŋa memewaa kambaŋa kolooro weleŋqeqeuruta wasiŋ oŋono soogia kaapeŋgoya jetawo meŋ hoŋa mewombaajoŋ gawoŋanoŋ kembuya.” Kiaŋ. g 

Nejoŋ kotaa sareqaa

Mat 13.31-32, 34; Luuk 13.18-19

30 Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ jero, “Anutuwaa bentotoŋa ii naamombo so ambonaga me naa sareqaanoŋ jeŋ asariwonaga? 31 Ii nejoŋ kotaa so kokaeŋ kolooja: Kota ii kazupuleenda. Ii namowaa nene kota kuuya iyoŋoo kamaaŋqeqegia kolooja. Kaeŋ kolooro gawonoŋ komomakeju. 32 Komomakejuto, juma waama logoya kuuya uŋuuguŋ somariiŋ boria somasomata bororo kema kaŋkeja. Kaeŋ boroŋ keno kanakeewambaa kooŋa kooŋa yoŋonoŋ haigia iikawaa umuganoŋ amakeju.” Kiaŋ.

Jiisasnoŋ sareqaa mamaga jero.

33 Jiisasnoŋ sareqaa kaaŋa kaaŋa ii mamaga jeŋ laligoŋ Buŋa qaa iŋijoro. Moma kotogitiwaa so ii iŋijoro moma laligogi. 34 Kambaŋ so qaaya kuuya ii sareqaanoŋ jeŋ laligoro. Qaaya moŋ eeŋ mende jeroto, gowokouruta yoŋowo iyaŋgiodeeŋ laligogi kambaŋ kanoŋ qaa kuuya kawaa kanagia ii jeŋ asariŋ oŋoma laligoro. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ jero raidimboŋ goroŋ qero.

Mat 8.23-27; Luuk 8.22-25

35 Weeŋ kanoŋ mare kolooro Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Mono mesaoŋ aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ keuboŋa.” 36 Kaeŋ iŋijoro ejemba tuuŋ oŋomesaoŋ Jiisas waŋgi waŋgonoŋ uma raro keŋgi. Waŋgo tosaaŋa ii kaaŋagadeeŋ yoŋowo gemanoŋ gemanoŋ keŋgi. 37 Keŋgi raidimboŋ somatanoŋ obabaŋkota waaro sirinoŋ waŋgo uutanoŋ kemero waŋgo saa qemambaajoŋ ano. 38 Kaeŋ kolooro Jiisasnoŋ waŋgo tetegoyanoŋ rama qembonoŋ laariŋ gaoŋ ero. Gaoŋ ero gowokourutanoŋ kema mindiiŋ ijogi, “Hei boi! Nono aŋgonoŋ tiwilaawombaajoŋ anjoŋ. Iikawaa majakakaya moŋ mojaŋ me qaago?”

39 Kaeŋ ijogi uuta tooro moma waama musu ano siri kokaeŋ jeŋ kotoŋ orono, “Mono bogoŋ eeŋ ewao!” Kaeŋ jero haamonoŋ doŋgoro sirinoŋ goroŋ qeŋ ero. 40 Kaeŋ ama kokaeŋ jeŋ oŋono, “Oŋo naambaajoŋa toroko momo eja kolooju? Nomaembaajoŋ ama Anutu mende moma laariju? Sombugia mono eeŋ moju.”

41 Jeŋ oŋono awawaliŋ qarasombugia moma amiŋ mogi, “Yei, maŋgaa siita! Eja koi naa ejaga laligoja? Iinoŋ musu ano kowe jeŋ kotoŋ orono jeta teŋ konjao?” Kiaŋ.

Copyright information for `KSR