Mark 5

Omenoŋ bao uugianoŋ kemegi ejanoŋ qeaŋgoro.

Mat 8.28-34; Luuk 8.26-39

Kaeŋ asugiro aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ Gerasin yoŋoo gomanoŋ keugi. Keuma goraayanoŋ ugi Jiisasnoŋ waŋgo mesaoro iikanondeeŋ eja omeyawo moŋ qasirinoŋga kaŋ nama Jiisas mokolooro. Eja ii qasirinoŋ laligoŋ qamo jamo kobaa osoŋ uroroogi egiti, iikanoŋ eŋ laligoro. Eja kuuyanoŋ kanaboria gbado (tape):noŋ somoŋgowoŋatiwaajoŋ amamaaŋ laligogi. Indiŋa indiŋa kania gbadonoŋ somoŋgoŋ bineŋ qeŋ laligogito, boro bota qeŋkegiti, ii qesuma kana kasia ritoqitoŋ laligoro kuuyanoŋ ii galeŋ koma mubombaajoŋ amamaagi. Amamaaŋ asaga gomantiiŋa suulaŋ qasiriwaa jamo kobaanoŋ me baaŋanoŋ lansaŋ eŋ laligoro. Kaeŋ laligoŋ qama silama selia jamonoŋ qeŋ kotomotoŋ laligoro.

Jiisasnoŋ korikori karo iima bobogariŋ kaŋ balonoŋ kosianoŋ kemeŋ simiŋ kuno. Simiŋ kuno Jiisasnoŋ omeya ii kokaeŋ jeŋ mumambaajoŋ ano, “Ome bologa, gii mono eja koi mesaoŋ kemba!” Kaeŋ jemambaajoŋ ano qa jinjerereŋ somata qama jero, “Ae! Jiisas, gii Anutu uutaa Meria koloojaŋ. Gii nomaeŋ ama nomambaajoŋ kajaŋ? Niinoŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋ welema gonjeŋ: Gii qaa somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ siimbobolo geriawo mende ama nomba.”

Kaeŋ jero kokaeŋ qisiro, “Gii qaga moro?” Qisiro jegi, “Nono mamaga laligojoŋiwaajoŋ qanana Liijon jejoŋ.” Ii ananaa qaanoŋ Kere tuuŋ somata. 10 Kaeŋ jeŋ kaparaŋ koma kokaeŋ welema mugi, “Gii nonotaawagati eeŋ, mono baloŋ kokanoŋa mende wasiŋ nonomba.”

11 Kosogianoŋ maroŋa kanoŋ bao tuuŋ somata moŋ gbojoja uutanoŋ kuluuma naŋgi. 12 Kawaajoŋ ome yoŋonoŋ kokaeŋ jeŋ Jiisas welema mugi, “Giinoŋ wasiŋ nonona nono saanoŋ bao yoŋoo uugianoŋ kemeboŋa.” 13 Welema mugi “Mono kema kemebu!” jeŋ kotoŋ oŋono eja uutanoŋga kouma kema bao uugianoŋ kemegi. Kemegi iikanondeeŋ bao tuuŋ 2,000 kawaa so ii mono luguŋ newonewonoŋ kema jororoŋgoŋ apu aŋgonoŋ kemeŋ nemotoŋ komugi.

14 Komugi bao galeŋ yoŋonoŋ kok koma taoŋ ano gomaŋ boleboole iikanoŋ kema buju qaa jegi. Jegi moma ejemba jaasooŋgo yoŋonoŋ iwoi kolooroti, ii iibombaajoŋ kagi. 15 Kaŋ Jiisaswaanoŋ kouma iigi eja ome tuuŋawonoŋ laligoroti, iinoŋ mono opo selekopaaya tororo somoŋgoŋ rama uuta tooro roromoŋgoya kuuya asugiro iima awawaliŋ naŋgi. 16 Naŋgi bao ii nomaeŋ kemeŋ komugiti ano eja omeyawo iwaanoŋ iwoi kolooroti, ii iigiti, iyoŋonoŋ sundu woi ii iŋijogi.

17 Iŋijogi nama Jiisasnoŋ mindimindiri gomaŋ baloŋgia mesaoŋ kembaatiwaajoŋ welema mugi.

18 Welema mugi mesaoŋ waŋgonoŋ umambaajoŋ nano eja omeyawo laligoroti, iinoŋ kaŋ Jiisaswo motooŋ kema laligomambaajoŋ qisiro.

19 Qisiroto, Jiisasnoŋ qotogoŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Gii mono gomaŋganoŋ kema tinitosauruga iŋiima Poŋnoŋ aŋgoleto somata meŋ kiaŋkomuŋ gonji, iikawaa sunduya ii iŋijona mobu.”

20 Kaeŋ ijoro mesaoŋ kema Jiisasnoŋ aŋgoleto somasomata meŋ muroti, iikawaa qaaya kanaiŋ Ten-taoŋ distrik uutanoŋ jeŋ seiro kuuyanoŋ moma waliŋgogi. Kiaŋ.

Jairusnoŋ borataajoŋ Jiisas qama kooliro.

Mat 9.18-26; Luuk 8.40-56

21 Jiisasnoŋ waŋgonoŋ uma eleema aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ karo ejemba tuuŋ mamaganoŋ iwaanoŋ kaŋ ajoroogi aŋgoŋ goraayanoŋ naŋgi. 22 Naŋgi qamakooli miriwaa qaa galeŋ moŋ qata Jairus iinoŋ kaŋ Jiisas iima batanoŋ kemeŋ simiŋ kuma muro. 23 Simiŋ kuma muŋ kaparaŋ koma qama kooliŋ kokaeŋ ijoro, “Borana melaanoŋ komumambaajoŋ anja. Mono kaŋ boroga qaganoŋ ana qeaŋgoŋ toroqeŋ laligowa.”

24 Kaeŋ ijoŋ Jiisas wano motooŋ keni ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ gemagaranoŋ kema oloqologoŋ liligoŋ oroma keŋgi. Kiaŋ.

Emba jiawonoŋ Jiisaswaa malekuya oosiriro.

25 Keŋgi iikanoŋ batugianoŋ emba moŋ laligoro. Iinoŋ koiŋsa gbani 12:waa so iima ji kiro laligoro. 26 Kaeŋ laligoŋ siimbobolo mamaga moro selegaleŋ mamaganoŋ iwaa gawoŋa megi ilailaa moŋ mende mokolooŋ laligoro. Iinoŋ selegaleŋ ejemba yoŋoo tawagiaajoŋ moneŋ hinaya kuuya giliŋ laligoroto, jia iikanoŋ mono mombo momboga meŋ boliŋ muro laligoro. 27 Kaeŋ laligoŋ Jiisaswaa bujuya moma kokaeŋ jero, “Niinoŋ ii oosirimambaajoŋ moma bimooŋ malekuyagadeeŋ boroŋa moŋ oosiriwenagati eeŋ, mono saanoŋ qeaŋgomaŋa.” Kaeŋ jeŋ ejemba tuuŋ batugianoŋ Jiisaswaa gematanoŋ kema malekuyanoŋ oosiriro.

29 Oosiriro saya iikanondeeŋ juguro qenjeŋmanjeŋa ii qaono selianoŋ qeaŋgoro moro. 30 Qeaŋgoro Jiisasnoŋ iikanondeeŋ esuŋa moŋ kotoŋ kenoti, ii moma ejemba tuuŋ batugianoŋ eleema qisiro, “Moronoŋ malekuna oosirija?”

31 Kaeŋ qisiro gowokourutanoŋ kokaeŋ ijogi, “Ejemba tuuŋnoŋ ologoŋ liligoŋ goma goosiriju. Ii iima nomaeŋ ‘Moronoŋ noosirija?’ qisijaŋ?”

32 Kaeŋ ijogito, Jiisasnoŋ mombo “Moronoŋ ii anja?” jeŋ qisiŋ mokoloomambaajoŋ eleema uuŋ iŋiiro. 33 Iŋiiro emba selianoŋ aŋgoleto kolooroti, iinoŋ ii moma iikawaajoŋ toroko moma jeneŋa ororo kaŋ Jiisaswaa batanoŋ kemeŋ simiŋ kuma kania kuuya ijoro. 34 Jiisasnoŋ ii moma kokaeŋ ijoro, “Borana, momalaariganoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ gonja. Qenjeŋmanjeŋganoŋ mono qaono saanoŋ uubonjonoŋ kemba.” Kiaŋ.

Jiisasnoŋ Jairuswaa borata meŋ gbiliro.

35 Qaa kaeŋ ijoŋ nano qamakooli miriwaa qaa galeŋaa mirinoŋga moŋnoŋ qele kaŋ Jairus ijoro, “Boraga komuja! Kawaajoŋ mono boiwaa qaganoŋ lombo toroqeŋ mende amba.”

36 Ijoro Jiisasnoŋ qaa iikawaa telambelaŋ ama qamakooli miriwaa qaa galeŋ kokaeŋ ijoro, “Toroko mende moba. Mono nii moma laariŋ nomba.” 37 Kaeŋ ijoŋ ejemba tosaaŋa oŋomesaoŋ Piito, Jeims ano Jeimswaa koga Jon iigadeeŋ uŋuano ii otaaŋ keŋgi. 38 Kema qamakooli miriwaa qaa galeŋaa mirinoŋ keugi ejemba tuuŋ guju megi iŋiiro. Mamaganoŋ jiŋgeŋ qama kotakota saama amburereŋ megi. 39 Iŋiima mirinoŋ uma kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono naambaajoŋ guju meŋ saaju? Bora iikanoŋ mende komujato, gaoŋga eja.”

40 Kaeŋ iŋijoro jonoŋsisi kaaŋa kolooro jomoma mugito, iinoŋ ii kuuya oŋotaaŋ borawaa nemuŋmaŋa ano tosaaŋa iwo laligogiti, iigadeeŋ uŋuano bora eroti, iikanoŋ ugi. 41 Uma Jiisasnoŋ bora ii borianoŋ meŋ ijoro, “Talita kuum.” Ii ananaa qaanoŋ Bora melaa, nii gijojeŋ: Mono waaba!

42 Kaeŋ ijoro bora gbania 12 iinoŋ mono iikanondeeŋ waama nama kema karo. Kaeŋ kolooro iima kosogia kitoŋ waliŋgogi. 43 Waliŋgogi iikawaa bujuya moŋ jegi mobubotiwaajoŋ jeŋ soŋgo kotakota ano. Ii ama bora melaa ii nembanene mugi newaatijoŋ iŋijoro. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR