a11Mat 12.38; Luuk 11.16
b12Mat 12.39; Luuk 11.29
d18Jer 5.21; Eze 12.2; Maak 4.12
g34Mat 10.38; Luuk 14.27
h35Mat 10.39; Luuk 17.33; Jon 12.25

Mark 8

Jiisasnoŋ ejemba 4,000 nene uŋuagiro.

Mat 15.32-39

Kambaŋ kanoŋ ejemba tuuŋ somatanoŋ mombo ajoroogi. Nembanenegia qaa laligogitiwaajoŋ Jiisasnoŋ gowokouruta oŋoono iwaanoŋ kagi kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ ejemba tuuŋ koi yoŋoojoŋ wosona mojeŋ. Yoŋonoŋ niwo kaŋ weeŋ karooŋ laligogi nembanenegia qaondabororo iijeŋ. Yoŋoonoŋga tosianoŋ koriganoŋga kaŋ laligogi niinoŋ ‘Saanoŋ gomaŋgianoŋ kembu,’ jemambo. Nene mende negi eeŋ wasiŋ oŋombe kana batuyanoŋ kema kema jaagia giliro tiwitiwilaa mokoloowubo.”

Kaeŋ iŋijoro gowokourutanoŋ meleema kokaeŋ ijogi. “Baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kokanoŋ moŋnoŋ mono daeŋkaya nembanene kaaŋa mokolooŋ tuuŋlelembe koi uŋuaginaga?”

Kaeŋ ijogi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Oŋoonoŋ bered dawi raja?” Qisiŋ oŋono “Bered 7 raja,” ijogi.

Ijogi Jiisasnoŋ ejemba tuuŋlelembe ii namonoŋ kemeŋ rabutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono kemeŋ ragi. Kemeŋ ragi bered 7 ii meŋ Anutu qama kooliŋ daŋgiseŋ jeŋ motoŋ gowokouruta oŋoma ejemba tuuŋ so batugianoŋ ambutiwaajoŋ jero. Kaeŋ jero iikawaa so aŋgi. Yoŋoonoŋ sora boleboole tosia kaaŋagadeeŋ raro. Ii kaaŋiadeeŋ meŋ kotuegoŋ ejemba tuuŋ so batugianoŋ toto qeŋ oŋombutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono. Jeŋ kotoŋ oŋono oŋoŋgi neŋ neŋ timbiriŋgogi. Neŋ timbiriŋgoŋ nene kitia mesaogi raroti, ii konde 7 meŋ kululuugi saa qero. Eja nene negiti, iyoŋoo jaŋgogia ii 4,000. Negi wasiŋ oŋono gomaŋgianoŋ keŋgi. Kiaŋ.

Boi tosianoŋ aŋgoleto iibombaajoŋ kaparaŋ koŋgi.

Mat 16.1-4

10 Keŋgi iikanondeeŋ gowokouruta yoŋowo waŋgonoŋ uma distrik qata Dalmanuta kanoŋ keŋgi. 11 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ iikanoŋ kaŋ Jiisaswo kanaiŋ jenoŋkooli aŋgi. Qaawaa timbinoŋ horowombaajoŋ aŋgobato meŋ muŋ kokaeŋ kaparaŋ koma qisigi, “Mono jena Siwenoŋga aŋgoleto moŋ asugiro iiboŋa.” 12 Kaeŋ jegi uutanoŋ bimooro osoŋgoŋawo qero jero, “Oo ejemba kambaŋ kokaamba namonoŋ laligojuti, oŋo mono naambaajoŋ Anutuwaa aiwese asugiwaatiwaajoŋ kaparaŋ komakeju? Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Anutunoŋ aiwese kaaŋa ii mende meŋ qendeema oŋombaa. Qaago awawi!”

13 Kaeŋ jeŋ oŋomesaoŋ mombo gowokouruta yoŋowo waŋgonoŋ uma apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ keugi. Kiaŋ. a, b 

Farisii ano Herod yoŋonoŋ woso konduŋ kaaŋa kolooju.

Mat 16.5-12

14 Iikanoŋ keuma samoŋ mewombaajoŋ duduugi bered motooŋgoda ii waŋgonoŋ meŋ ragi. 15 Ragi Jiisasnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Oŋo Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ (Farisii) yoŋoo tomembouŋbouŋ qaagia ano Herodwaa riki sombaŋ iikawaajoŋ mono galeŋgia mewu. Ii awaagadeeŋ mende gosiŋ gema qewuti eeŋ, iyoronoŋ mono yiist kaaŋa somariiŋ meŋ boliŋ oŋombaota.”

16 Jeŋ kotoŋ oŋono qaa gemata ii mende moma asariŋ batugianoŋ kokaeŋ amiŋ mogi. “Berednana qaawaajoŋ jeja me nomaeŋ?”

17 Ii amiŋ mogi gejianoŋ kemero kokaeŋ iŋijoro, “Naambaajoŋ berednana qaa jeŋ amiŋ moju? Noo kaniana ii naambaajoŋ mende moma kotoju? Ii mende moma asariju me? Uugejagianoŋ gojoma raja me? 18 Jaagia rajaoto, kileŋ mende iima kotoju me? Gejagia rajaoto, kileŋ mende moma asariju me? Iwoi asugiroti, ii duduuju me qaago? 19 Niinoŋ bered 5 ii ejemba 5,000 yoŋoojoŋ motowe iikawaa kitia meŋ kululuugi konde dawinoŋ kemeŋ saa qero?” Qisiŋ oŋono “Konde 12,” ijogi.

20 Ijogi toroqero, “Niinoŋ bered 7 ii ejemba 4,000 yoŋoojoŋ motowe iikawaa kitia meŋ kululuugi konde dawinoŋ kemeŋ saa qero?” Qisiŋ oŋono “Konde 7,” ijogi.

21 Ijogi moma jero, “Kawaajoŋ kaniana ii mono kaaŋiadeeŋ mende moma asariju me?” Kiaŋ c, d 

Eja jaagoo mombaa jaaya metooro.

22 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo Betsaida taonoŋ kagi. Kanoŋ kaŋ eja jaagoo moŋ wama Jiisaswaanoŋ kouma borianoŋ oosiriwaatiwaajoŋ qama kooliŋ mugi. 23 Qama kooliŋ mugi Jiisasnoŋ eja jaagoo ii borianoŋ meŋ wama miri seleeŋgeŋ keni. Kema sulaaya sulaaŋ jaayanoŋ ama boria waŋanoŋ ama qisiŋ muro, “Iwoi moŋ iijaŋ me qaago?”

24 Qisiŋ muro jaaya uuro uro jero, “Ejemba iŋiijento, ii gere tanitani koloogi kokoosugadeeŋ iŋiibe kema kaŋ nanju.”

25 Kaeŋ jero mombo borianoŋ jaawoita oosiriro toori tororo uuro asariŋ kotoro iwoi kuuya awaagadeeŋ iidabororo. 26 Iidabororo wasiŋ muŋ kokaeŋ ijoro, “Gii gomaŋ moŋgeŋ mende kembato, dindiŋa geeŋgaa gomaŋganoŋ kemba.” Kiaŋ.

Piitonoŋ Jiisaswaa kania jokolooro.

Mat 16.13-20; Luuk 9.18-21

27 Jiisasnoŋ Betsaida mesaoŋ gowokouruta yoŋowo Sisaria Filipai taombaa kosianoŋ keŋgi. Kananoŋ kema gowokouruta kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Ejembanoŋ noojoŋ nomaeŋ jeŋkeju? Nii eja moroga koloojeŋ?”

28 Qisiŋ oŋono meleema kokaeŋ jegi, “Tosianoŋ ‘Gii Jon Oomulu ejaga koloojaŋ,’ jeŋkejuto, tosianoŋ ‘Gii Elaija koloojaŋ,’ ‘jeŋkeju ano tosianoŋ toroqeŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Gii gejatootoo eja walaga yoŋoonoŋga moŋ koloojaŋ.’” 29 Kaeŋ jegi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Ano oŋoaŋgio noojoŋ nomaeŋ jeju? Nii moroga koloojeŋ?” Qisiŋ oŋono Piitonoŋ kokaeŋ meleeno,

“Gii Anutuwaanoŋ Hamoqeqe Toya Kraist koloojaŋ.”

30 Kaeŋ meleeno kania asuganoŋ jegi moŋnoŋ mobabotiwaajoŋ soŋgo kotakota ama oŋono. e, f 

Jiisasnoŋ komumambaa qaaya jero.

Mat 16.21-28; Luuk 9.22-27

31 Jiisasnoŋ gowokouruta kanaiŋ kokaeŋ kuma oŋono, “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono siimbobolo mamaga mobaa. Kantriwaa jotamemeya, jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ mono gema qeŋ qegi komuwaa. Komuro weeŋ karooŋ tegoro koomunoŋga waabaa.” 32 Jiisasnoŋ qaa ii mende kolatiŋ asuganoŋ jero Piitonoŋ iikanondeeŋ horoŋ muŋ goraayanoŋ kema kanaiŋ qotogoŋ muro. 33 Qotogoŋ muro eleema gowokouruta uuŋ iŋiima Piito qotogoŋ kokaeŋ jeŋ muro, “Gii qaa romoŋgojaŋi, ii Anutuwaanoŋ qaaga qaagoto, baloŋ ejemba ano Satan siiŋgiaga. Kawaajoŋ Satan, gii mono keteda koi noo jaasewananoŋga togowa.” Kiaŋ.

Kraist otaawoŋatiwaa sewaŋa.

34 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ ano gowokouruta oŋoono kagi qaa kokaeŋ iŋijoro, “Moŋnoŋ noo gemananoŋ kamambaajoŋ moji, iinoŋ mono iyaŋaa uuseliaa siiŋ kombombaŋa bologa gema qero sisia megi siimbobolo ii bisimakeba. Ii maripoonoŋ komuwaatiwaa so mokosiŋgoŋ nii notaaŋ kawa. 35 Moŋnoŋ laaligoya iyaŋaajoŋ aŋgoŋ koma iyaŋaa jaajaa laligoji, iinoŋ mono laaligoya hoŋa somoŋgoro soowaa. Soowaato, moŋnoŋ balombaa laaligoya ii nii ano noo Oligaa Buŋanaajoŋ ama qeleema togoŋ nombaati, iinoŋ mono laaligo hoŋaa kania mokolooŋ kotiiŋ laligowaa. 36 Moŋnoŋ gomaŋa gomaŋa yoŋoo ilawoilaya kuuya koma hororo buŋaya kendabororo uuwaa laaligoya meŋ sooŋ silemale laligoŋ komuro Anutunoŋ qaaya jeŋ tegoro uŋayanoŋ tiwilaaro mende sokombaa. Esuhinaya iikanoŋ mono uukoisoro mende meŋ mubaa. Qaago totooŋ! 37 Anana kuuyanoŋ mono ananaa dowenana mewombaajoŋ amamaawoŋa. 38 Ejemba tuuŋa tuuŋa kambaŋ kokanoŋ balonoŋ oloŋkalu ama siŋgisoŋgo tosaaŋa ama laligoŋkeju. Moŋnoŋ iyoŋoo batugianoŋ noo qana ano noo Buŋa qaana meŋ kamaaŋ ambaati, ii Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kaaŋagadeeŋ iima tiiwaa. Iinoŋ kanageŋ Siwe gajoba toroya yoŋowo koi kamaagi Maŋaa asamararaŋa iima aarugi iinoŋ eja me emba kaaŋa mono iŋiima tiiŋ oŋombaa.” Kiaŋ. g, h 

Copyright information for `KSR