b7Mat 3.17; Maak 1.11; Luuk 3.22
c11Mal 4.5; Mat 11.14
e35Mat 20.26-27; 23.11; Maak 10.43-44; Luuk 22.26
f37Mat 10.40; Luuk 10.16; Jon 13.20
g40Mat 12.30; Luuk 11.23
h41Mat 10.42
i43Mat 5.30
j47Mat 5.29
k48Ais 66.24
l50Mat 5.13; Luuk 14.34-35

Mark 9

Kaeŋ iŋijoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Koi nanjuti, oŋoo batugianoŋga tosianoŋ Anutunoŋ bentotoŋa kuuro ku-usuŋanoŋ asugiwaati, ii iima kotowuya. Jaawo laligoŋ koomuwaa siimboboloya mende mogi ii kolooŋ asugiro iibuya.” Kiaŋ.

Jiisaswaa selianoŋ letono.

Mat 17.1-13; Luuk 9.28-36

Weeŋ 6 tegoro Jiisasnoŋ Piito, Jeims ano Jon uŋuama ejemba oŋomesaoŋ iyaŋgia siri baaŋa koriga moŋnoŋ uma gbameŋanoŋ laligogi. Iikanoŋ laligogi jaasewaŋgianoŋ nano Jiisaswaa sele tanianoŋ letoma morota kolooro. Malekuyanoŋ tualalakota asamararaŋawo kolooro. Balonoŋ opo taaŋa gbabulunoŋ (saife, omo) soŋgbamakejuti, mono ii uuguŋ taaliro. Kaeŋ kolooro Elaija ano Mooses yoronoŋ asugiŋ oŋoma Jiisaswo qaa amigi. Amigi Piitonoŋ kanaiŋ qaa jeŋ Jiisas kokaeŋ ijoro, “Somatanana, nononoŋ kokanoŋ uukorisoro mojoŋ. Kawaajoŋ nononoŋ saanoŋ kuuŋ karooŋ mewoŋa: Goojoŋ moŋ, Mooseswaajoŋ moŋ ano Elaijawaajoŋ moŋ.” Gowoko yoŋonoŋ jeneŋgia mamaga ororo Piitonoŋ “Nomaeŋ jemaŋa?” jeŋ qaa moŋgano.

Qaa moŋgama nano kokolo tualalakota asamararaŋawo moŋnoŋ kamaaŋ umugayanoŋ esuuŋ oŋono iikawaa uutanoŋga qa aro moŋ kokaeŋ kolooro mogi, “Eja koi neenaa wombo merana kolooja. Mono iwaa qaaya moma laligowu.” Qaa ii moma uulaŋawo eleema uuŋ moŋgama woi ii mombo mende iriigi Jiisasnondeeŋ yoŋowo nano. Kiaŋ. a, b 

Jon Oomulu eja ii Elaijawaa kitiaga kolooja.

Baaŋanoŋga roganoŋ kamaaŋ Jiisasnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, “Oŋono iwoi iijuti, iikawaa bujuya ii mono ejemba moŋ mende iŋijowu. Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ koomunoŋga waaro iikawaa gematanoŋ ii saanoŋ jeŋ asariŋ laligowu.”

10 Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono gowokouruta karooŋ yoŋonoŋ qaa ii uugianoŋ aŋgoŋ koma koomunoŋga waawaataa qaa iikawaa kania ii iyaŋgia qisiŋ aoŋ amiŋ mogi. 11 Amiŋ moma Jiisas kokaeŋ qisiŋ mugi, “Kana qaawaa boi yoŋonoŋ qaa kokaeŋ jeŋkeju, ‘Gejatootoo eja Elaijanoŋ mono Siwenoŋga waladeeŋ kamaaŋ asugiwaa.’ Ii nomaembaajoŋ jeŋkeju?”

12 Qisiŋ mugi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Elaijanoŋ waladeeŋ kamaaŋ asugiŋ laaligo kuuya meagowaa. Qaa ii hoŋaga koloojato, qaa moŋ koi mono naambaajoŋ oogi eja: ‘Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono siimbobolo mamaga moro jejewili ama mubuya.’ 13 Qaa woi ii ejaoto, niinoŋ kokaeŋ iŋijomaŋa: Elaijanoŋ mono kamaaŋ asugiroto, iwaajoŋ Buŋa qaa oogita ejiwaa so ejembanoŋ ii iyaŋgiaa siiŋgia otaaŋ tondu ama mugi.” Kiaŋ. c 

Jiisasnoŋ ome otaaro meranoŋ qeaŋgoro.

Mat 17.14-21; Luuk 9.37-43

14 Jiisas ano gowoko karooŋ yoŋonoŋ baaŋanoŋga kamaaŋ gowokouruta tosia yoŋoonoŋ kaŋ iwoi kokaeŋ iigi: Kana qaawaa boi tosianoŋ nama yoŋowo jenoŋkooli ano niinoŋgiinoŋ qaa jegi ejemba tuuŋlelembenoŋ liligoŋ iŋiima naŋgi. 15 Kaeŋ nama ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ Jiisas iima iikanondeeŋ aaruŋ bobogariŋ kosianoŋ kema joloŋa jegi. 16 Joloŋa jegi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Oŋonoŋ naambaajoŋ yoŋowo jenoŋkooli ama niinoŋgiinoŋ qaa jeju?”

17 Qisiŋ oŋono tuuŋgianoŋga eja moŋnoŋ meleema kokaeŋ ijoro, “Boi, noo merana omenoŋ buuta muuŋguŋ qaamuuŋ meŋ muro wama goonoŋ kajeŋ. 18 Iinoŋ kanoŋ me kanoŋ meŋ utugoŋ horoŋ giliro kamaaŋ qeŋ buutanoŋga kokopa kamaaro iriŋa kijoŋgoŋ selianoŋ mejugoŋkeja. Kaeŋ kolooro kaŋ goo gowokouruga welema oŋoma ome ii otaawutiwaajoŋ iŋijojento, yoŋonoŋ ii amamaajuya.”

19 Kaeŋ ijoro meleema muŋ jero, “Yei! Balombaa ejemba yaŋgiseŋgiawo. Mono kambaŋ dawi oŋowo qatoŋ uŋuŋ laligowe Anutu mende moma laarigi siimbobolo momakemaŋa. Ii mono wama noonoŋ kawu.”

20 Kaeŋ jero wama iwaanoŋ kagi. Kagi omenoŋ Jiisas iima iikanondeeŋ mera utugoŋ orogoŋ muro wolaza horoŋ tama namonoŋ qeŋ poraŋporaŋ itagoŋ sembeŋ aoŋ ero buutanoŋga kokopa kouma kamaaro. 21 Jiisasnoŋ ii iima maŋa kokaeŋ qisiŋ muro, “Kambaŋ dawiwaa so tani koi asugiŋ muŋ kouro?” Qisiŋ muro jero, “Ii mono melaayanondeeŋ kolooŋ muro.

22 “Ii meŋ boliŋ mumambaajoŋ indiŋa indiŋa gerenoŋ me apunoŋ metano kambaŋ mamaga kemeŋ qeŋ qeŋgadeeŋ amakeja. Kaento, iikaaŋaa ku-usuŋa moŋ goonoŋ eji eeŋ, mono kiaŋkomuŋ ilaaŋ noromba.”

23 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ ijoro, “‘Ku-usuŋa moŋ goonoŋ eji eeŋ,’ jejaŋ. Anutuwaa ku-usuŋanoŋ mono ilawoila mombaajoŋ mende amamaaŋkeja. Moŋnoŋ Anutu moma laariwaati, iwaanoŋ ilawoila kania kania saanoŋ kolooŋkebaa.”

24 Kaeŋ ijoro maŋanoŋ iikanondeeŋ qama jero, “Anutu moma laarijento, momalaarinanoŋ loolooria kolooja. Momalaarina mono meŋ kotiiwa.”

25 Jero ejemba jaasooŋgoyanoŋ bobogariŋ kagi iŋiima iikawaajoŋ ome ii kokaeŋ jeŋ muro, “Gii qaamuuŋ ano gejaduuwaa omeya, niinoŋ jeŋ kotoŋ gonjeŋ: Gii mono eja koi mesaoŋ kouma kema mombo mende eleema kawa.”

26 Jeŋ muro qama silama mera ii utugoŋ uulaŋawo orogoŋ muro hororo utama kouma keno. Kouma keno qamo kaaŋa kolooŋ ero mamaganoŋ ii iima “Wosoya tegoja!” jegi. 27 Kaeŋ jegito, Jiisasnoŋ borianoŋ meŋ kobibiiro waama nano.

28 Kaeŋ nano Jiisasnoŋ miri uutanoŋ uro gowokourutanoŋ aŋgiodeeŋ rama kokaeŋ qisiŋ mugi, “Nononoŋ mono naambaajoŋ ii nononanodeeŋ otaawombaajoŋ amamaajoŋa?”

29 Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Ome tania kaaŋa ii mono qama kooliŋ nene siŋgi laligoŋ saanoŋ otaawoŋa. Iwoi morota moŋ aniŋ mende kouma kembaa.” Kiaŋ.

Jiisasnoŋ koomuyaa Buŋa jero indiŋ woi kolooro.

Mat 17.22-23; Luuk 9.43b-45

30 Jiisasnoŋ gowokouruta yoŋowo gomaŋ baloŋ ii mesaoŋ kema Galili prowins uutanoŋ liligoŋ naa gomanoŋ laligogiti, ii moŋnoŋ mobaatiwaajoŋ togoro. 31 Ii togoŋ gowokouruta kuma oŋomambaajoŋ oloŋ keŋgi. Kananoŋ kema qaa kota kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa ii baloŋ ejemba yoŋoo borogianoŋ ano kemebaa. Kemero ii qegi komuwaa. Ii qegi komuro roŋ koŋgi weeŋ karooŋ kolooro koomunoŋga waabaa.”

32 Qaa kota kaeŋ iŋijoroto, ii mende moma asarigi ano kania nomaeŋ, ii qisiwombaajoŋ kokodunduŋ aŋgi. Kiaŋ.

Gowoko batugianoŋ moronoŋ uuta kolooja?

Mat 18.1-5; Luuk 9.46-48

33 Kaeŋ kema Kaperneam taonoŋ kougi. Kanoŋ kouma iyaŋaa miri uutanoŋ uma gowokouruta kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Oŋo kananoŋ kaŋ naa qaaga amiŋ mojuya?”

34 Yoŋonoŋ kananoŋ kaŋ ‘Moronoŋ uuta kolooja?’ jeŋ ii aŋgiodeeŋ amiŋ moma kagi. Kawaajoŋ qisiŋ oŋono qaagia bogoro ragi. 35 Qaa bogoro ragi Jiisasnoŋ kemeŋ rama gowokouruta 12 oŋoono kagi kokaeŋ iŋijoro, “Moŋnoŋ uuta laligomambaajoŋ mobaati eeŋ, iinoŋ mono kuuya oŋoo newo baagianoŋ kamaaŋqeqeta kolooŋ tosaaŋa kuuya weleŋ qeŋ oŋomakeba.” 36 Kaeŋ iŋijoŋ naamade melaa moŋ meŋ batugianoŋ ano nano. Nano borianoŋ meŋ tawoyanoŋ ama kokaeŋ iŋijoro, 37 “Moŋnoŋ naamade koi kaaŋa moŋ noo qananoŋ mirianoŋ koma horoŋ kalaŋ kombaati, iinoŋ mono nii koma horoŋ nombaa. Moŋnoŋ kaeŋ ama nombaati, iinoŋ niigadeeŋ qaagoto, moŋ wasiŋ nonoti, mono ii kaaŋagadeeŋ koma horoŋ mubaa.” Kiaŋ. d, e, f 

Jiisasnoŋ gowokouruta mindiŋgoŋ oŋono.

Luuk 9.49-50

38 Jonoŋ Jiisas kokaeŋ ijoro, “Boi, nononoŋ eja moŋ ananawo mende liligoŋkeji, iinoŋ goo qanoŋ omejiilaŋ konjoma oŋono iiniŋ. Iinoŋ nonowo mende qokotaaŋ laligoŋkejiwaajoŋ ama nono ii qotogoŋ muniŋ.”

39 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ jero, “Ii mono mende qotogoŋ mubu. Moŋnoŋ noo qana qama aŋgoleto meji, iinoŋ mono iikawaa gematanoŋ noo gemaqeqe qaa afaaŋkota jemambaajoŋ amamaawaa. 40 Moŋnoŋ mende qotogoŋ nonomakeji, iinoŋ mono ananaa areŋnoŋ laligoja. (Kawaajoŋ noo alauruna tosia ii aŋgosisiri mende meŋ oŋombu.) 41 Ii mono naŋgoŋ oŋoŋgi Anutunoŋ iikawaa turuŋa oŋombaa. Moŋnoŋ Kraistwaa qatanoŋ iwaa buŋa koloojutiwaajoŋ ama apu qambi newutiwaa oŋombaati, Anutunoŋ mono iikawaa turuŋa meleema mubaa. Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Naŋgoŋ oŋombuti, iyoŋonoŋ mono turuŋa mewuya.” Kiaŋ. g, h 

Siŋgisoŋgowaa koŋgoroya mono qotogowu.

Mat 18.6-9; Luuk 17.1-2

42 Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ jero, “Merabora koi kaaŋa moma laariŋ nonjuti, moŋnoŋ iyoŋoonoŋga moŋ koŋgoroya ama muro siŋgisoŋgo ambaati, eja iikanoŋ mono lombo uuta mokoloowaa. Anutunoŋ lombo iikawaa iroŋa mono nomaeŋ muro soyanoŋ koloonaga? Kemuŋ kowonjiŋ aroyanoŋ somoŋgoŋ kowe biiwianoŋ giligi menduŋgoro kemebabo, iikanoŋ mono afaaŋa kolooŋ muro tani koloonaga. 43 Kawaajoŋ boroganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoroya ama gombaati eeŋ, ii mono kotoŋ giliwa. Kotoŋ giliŋgo borodomoŋ laligoŋ laaligo kombombaŋa mokolooŋ oompeleleŋ mokoloowagato, boroga woiwo laligoŋ kanageŋ gere sianoŋ kemebabo. Sia gereya ii kambaŋ moŋnoŋ mende bogowaa. 44 Iikanoŋ ‘Doonoŋ selegia utoqutooŋ keema kougi mende komuwuya ano je geregianoŋ kambaŋ moŋnoŋ mende bogowaa.’

45 “Kaaŋagadeeŋ kanaganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoroya ama gombaati eeŋ, ii mono kotoŋ giliwa. Kotoŋ giliŋgo kanadomoŋ laligoŋ laaligo kombombaŋa mokolooŋ oompeleleŋ mokoloowagato, kanaga woiwo laligona gere sianoŋ giligi kemebabo. 46 Iikanoŋ ‘Doonoŋ selegia utoqutooŋ keema kougi mende komuwuya ano je geregianoŋ kambaŋ moŋnoŋ mende bogowaa.’

47 “Kaaŋiadeeŋ jaaganoŋ siŋgisoŋgo ambaatiwaa koŋgoroya ama gombaati eeŋ, ii mono qonjoma giliwa. Qonjoma giliŋgo jaako motooŋgowo laligoŋ Anutuwaa bentotonoŋ keuma oompeleleŋ mokoloowagato, jaakoga woiwo laligona gere sianoŋ giligi kemebabo. 48 Iikanoŋ ‘Doonoŋ selegia utoqutooŋ keema kougi mende komuwuya ano je geregianoŋ kambaŋ moŋnoŋ mende bogowaa.’

49 “Gere sia iikanoŋ ejemba kuuya ii sii kaaŋa gere bolanoŋ dalasisi oŋoogi siimboboloya mobuya.

50 “Sii ii awaa koloojato, siinoŋ naaŋa mesaowaati eeŋ, ii mono nomaeŋ meagogi naaŋa mombo koloonaga? Oŋo kaaŋiadeeŋ uumotooŋgo laaligowaa aiŋa mesaowubo. Kawaajoŋ Siwe siigia mesaowubotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ batugianoŋ luae qeŋ aoŋ laligowu.” Kiaŋ. i, j, k, l 

Copyright information for `KSR