a5Ais 35.5-6; 61.1
b10Mal 3.1
d14Mal 4.5; Mat 17.10-13; Maak 9.11-13
e21Ais 23.1-18; Eze 26.1-28.26; Joel 3.4-8; Aam 1.9-10; Zek 9.2-4
f23Ais 14.13-15; Jen 19.24-28
g24Mat 10.15; Luuk 10.12
i29Jer 6.16

Matthew 11

Jombaanoŋ gowoko woi Jiisaswaanoŋ kari.

Luuk 7.18-35

Jiisasnoŋ jeŋkooto qaaya kaaŋ gowokouruta 12 oŋono tegoro gomaŋ ii mesaoŋ toroqeŋ Galili prowinswaa taoŋ tosianoŋ kema Buŋa qaa kuma oŋoma iikanoŋ uugia kuuŋ laligoro.

Kambaŋ kanoŋ Jon Oomulu ejanoŋ kapuare mirinoŋ rama Kraistnoŋ gawoŋ kaeŋ meroti, ii moma gowokowoita woi wasiŋ orono Jiisaswaanoŋ keni. Kokaeŋ qisiŋ mubaotiwaajoŋ wasiŋ orono kema jeri, “Meŋqeeaŋgo eja kawaatiwaajoŋ mamboniŋ giinoŋ ii koloojaŋ me eja moŋ kanageŋ kawaatiwaajoŋ mambomboŋa?”

Kaeŋ qisiŋ muri kokaeŋ meleeno, “Iwoi iima mojaoti, iikawaa sunduya mono kema Jon kokaeŋ ijori moba: Jaagoo yoŋonoŋ jaagia uuŋ iigi meendaŋgoya yoŋonoŋ kana kema kagi manimbagiawo yoŋonoŋ solaŋanigi gejaduu yoŋonoŋ qaa mogi koomugiti yoŋonoŋ gbiliŋ waagi kamaaŋqeqeta yoŋoojoŋ Oligaa Buŋa jeŋ asariwe momakeju. Kaeŋ kolooro iigi mombaa uutanoŋ mende boliro gema nuwaati, iinoŋ mono simbawoŋawo kolooja.”

Kaeŋ meleeno Jombaa gowoko yoronoŋ keni Jiisasnoŋ kanaiŋ Jombaa kania ejemba tuuŋ yoŋoojoŋ kokaeŋ jeŋ asariro, “Oŋo baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ naama iibombaajoŋ keŋgi? Haamonoŋ bowo utugoŋ metano waŋsaŋ-waŋsaŋ amakeji, oŋo eja iikaaŋa kaya iibombaajoŋ keŋgi me? Me naa iwoiga iibombaajoŋ keŋgi? Eja malekuya akadamuyawo mouma laligoroti, ii iibombaajoŋ me? Mobu, ejemba malekugia iimasiiŋsiiŋawo moumakejuti, iyoŋonoŋ mono kiŋ yoŋoo jiŋkaroŋ mirigianoŋ laligoju. Ii baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ qaago.

“Me naa iwoiga iibombaajoŋ keŋgi? Gejatootoo eja moŋ iibombaajoŋ me? Oŋanoŋ, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Eja iigiti, iinoŋ mono gejatootoo ejemba tosaaŋa uŋuuguŋ qaita moŋ kolooja. 10 Iwaa kania ii wala eeŋanondeeŋ kokaeŋ oogita eja, ‘Moba, niinoŋ qelena gajoba moŋ wasiwe waladeeŋ kema ejemba uugia mindiŋgoŋ goo kana meleuro giinoŋ mono iwaa gematanoŋ namonoŋ emu kemebaga.’

11 “Qaa kaeŋ ejato, niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Embanoŋga merabora koloogiti, kuuya iyoŋoo batugianoŋ Jonoŋ mono kuuya uŋuuguŋ qabuŋayawo nanja. Nanjato, Siwewaa bentotoŋ uutanoŋ keuma Anutuwaa qabuŋaya mokolooŋkejuti, iyoŋoo batugianoŋ kamaaŋqeqeta konoga iinoŋ mono Jon uuguja.

12 “Jon Oomulu ejanoŋ Buŋa qaa jero kambaŋ iikanondeeŋ kanaiŋ Siwewaa bentotoŋa geriawo tuarenjeŋ ama manja qeŋkejuto, kileŋ uulaŋawo kema somariiŋkeja. Manja geregiawo qeŋkejuti, iyoŋonoŋ mono bentotoŋ ii iyaŋgiaajoŋ horoŋ buŋa qeŋ aoŋkeju. 13 Bentotombaa kania ii Mooseswaa Kana qaanoŋ ano gejatootoo ejemba kuuya yoŋoo Buju Terenoŋ oogi weeŋgoŋ laligoŋ kouniŋ Jonoŋ kolooŋ hoŋa asuganoŋ iŋisaano. 14 Qaa koi moma aŋaliŋ aŋgoŋ kombombaajoŋ mojuti eeŋ, Elaija koloowaatiwaa so anoti, Jonoŋ mono ii kolooja. 15 Moŋnoŋ uugejiawo laligoji, iinoŋ mono qaa ii geja ama moma kotowa.

16 “Ejemba kete namonoŋ laligojuti, ii mono naa iwoiwo so ama oŋombenaga? Yoŋonoŋ naamade kaaŋa kolooju. Yoŋonoŋ maaket sombenoŋ rama qaa jomo meŋ tondu qama kokaeŋ jeŋkeju,

17 ‘Nono rii gbawe meŋ awelo uuniŋ oŋo mende orogi.
Nono jiŋgeŋ qaniŋ oŋo mende saagi.’
18 “Iikawaa kania ii kokaeŋ: Jon Oomulu ejanoŋ kaŋ nene siŋgi laligoŋ wain apu mende nero iwaajoŋ jeŋkeju, ‘Ome moŋnoŋ uutanoŋ kemero laligoja.’

19 “Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ kaŋ nembanene neŋ korisoro ano iwaajoŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Mobu, iinoŋ baonoŋ newageeŋ nene qozozoŋgoŋ neŋ wain apu suulaŋ neŋ takis eja tiliqiligiawo ano bologa meme yoŋoo alagiaga laligoja.’ Anutuwaa momakooto koma gbiliŋkejuti, iyoŋoo nanamemeŋgiaa hoŋanoŋ mono momakootogianoŋ sokonji, ii qendeemakeja.” Kiaŋ. a, b, c, d 

Jiisasnoŋ taoŋ 3 yoŋoojoŋ ‘Yei wosobiri!’ jero.

Luuk 10.12-15

20 Kawaa gematanoŋ Jiisasnoŋ kanaiŋ taoŋ tosaaŋa temboma oŋono. Taoŋ tosaaŋa iikanoŋ aŋgoletoya ku-usuŋawo seiseiya mero kolooroto, kileŋ uugia mende meleeŋgi. Kawaajoŋ ii temboma kokaeŋ jeŋ oŋono, 21 “Oo Korazin toya, niinoŋ oŋoojoŋ ‘Yei!’ jeŋ saajeŋ ano Betsaida toya, oŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ ‘Yei!’ jeŋ saajeŋ. Niinoŋ yoŋoonoŋ kema qaana jewe sosoniro aŋgoletona ku-usuŋawo kolooroto, uugia kileŋ mende meleeŋgi. Aŋgoleto ii waba gomanoŋ Taia ano Saidon sitinoŋ koloonagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono kambaŋ koriga uugia meleembombaa kaisareya qendeema resa ano too ariŋ saabuyaga.

22 “Saabuyagato, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Anutunoŋ kanageŋ Korazin ano Betsaida yoŋoo qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa meleeno siimbobolo mobuti, kambaŋ somata kanoŋ ii mono Taia ano Saidon iyoŋoo siimbobolo soya uuguŋ mobuya.

23 “Ano Kaperneam toya, Anutunoŋ oŋo saanoŋ metaama oŋono Siwe gomanoŋ ubuyaga me qaago? Qaago totooŋ! Oŋo mono koomuwaa senjoŋ gomanoŋ kemebuya. Niinoŋ yoŋoonoŋ kema qaana jewe sosoniro aŋgoletona ku-usuŋawo mewe kolooroto, uugia kileŋ mende meleeŋgi. Aŋgoleto ii Sodom taonoŋ koloonagati eeŋ, taoŋ iikanoŋ mono kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ toroqeŋ nanaga.

24 “Nanagato, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Anutunoŋ kanageŋ Kaperneam oŋoo qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa meleeno siimbobolo mobuti, kambaŋ somata kanoŋ mono Sodom yoŋonoŋ siimbobolo iikawaa soya uuguŋ mobuya.” Kiaŋ. e, f, g 

Lombogiawo oŋonoŋ mono noonoŋ kaŋ haamo mewu.

Luuk 10.21-22

25 Kambaŋ kanoŋ Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ jero, “Oo Amana, giinoŋ Buŋa qaaga momakooto ejemba momo somata megiti, iyoŋoonoŋ mesaŋgonato, ejemba iyaŋgiaajoŋ moma kamaaŋ merabora kaaŋa poumapou laligojuti, ii mono iyoŋoonoŋ iŋisaana moma asariju. Kawaajoŋ niinoŋ Siwe namowaa Poŋa gii mepeseeŋ gonjeŋ. 26 Oo Amana, gii geeŋgo kaeŋ koloowaatiwaajoŋ mona sokono awaa kolooro.

27 “Amananoŋ mono iwoi kuuya jeŋ kotoro noo buŋa kolooro. Amananoŋ Meriaa kania aŋodeeŋ moma yagoro moŋnoŋ ii mende moja. Kaaŋagadeeŋ Merianoŋ Amayaa kania moma yagoro moŋnoŋ ii mende moja. Kaaŋagadeeŋ moŋnoŋ Amanaa kania mende moma yagoro Merianondeeŋ ii moja ano ejemba meweeŋgoŋ oŋoma yoŋoojoŋ ii iŋisaambaati, iyoŋonoŋ mono Ama moma mubuya.

28 “Gawoŋ meŋ uulombogiawo laligojuti, oŋo kuuya mono noonoŋ kagi uugia meŋ afaaŋgoŋ oŋombe haamo mewu. 29 Noonoŋ qaqaŋ ii mono sawiŋgianoŋ ama aŋgowu ano niinoŋ nanamemena kuma oŋombe ii mono moma sororogoŋ laligowu. Niinoŋ uuna meŋ kamaaŋ ama gumbonjonjoŋ ejaga koloojeŋiwaajoŋ mono saanoŋ uugia meŋ afaaŋgoŋ oŋombe haamo mokoloowuya. 30 Noonoŋ qaqaŋ meŋ aŋgogi sogianoŋ kolooja ano lombo oŋombe bosimbuti, iikanoŋ mono afaaŋa kolooja.” Kiaŋ. h, i 

Copyright information for `KSR