a4Eks 20.12; 21.17; Dut 5.16; Lew 20.9
b8-9Ais 29.13
d18Mat 12.34

Matthew 15

Ambosakoŋ yoŋonoŋ qaa kuma soogi.

Maak 7.1-13

Kawaa gematanoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ano Kana qaawaa boi tosianoŋ Jerusalem sitinoŋa Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Goo gowokouruganoŋ mono naambaajoŋ kana uuguŋ ambosakoŋurunana yoŋoonoŋ sili mende otaaju? Yoŋonoŋ mono borogia soŋgbama hamo mende qeŋ kileŋ kanaiŋ nembanene neju?”

Kaeŋ qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋoaŋgio mono naambaajoŋ ambosakonana yoŋoonoŋ sili otaawombaajoŋ kana uuguŋ Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa qeŋkeju? Kawaa qaaya moŋ ii kokaeŋ: Anutunoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro, ‘Nemuŋ maŋga mono goda qeŋ oromakeba,’ ano ‘Moŋnoŋ maŋa me nemuŋa qasuaaŋ orombaati, ii mono qegi komuwa.’

“Kaeŋ jeŋ kotoroto, oŋo qaa ii uuguŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Moŋnoŋ maŋaajoŋ me nemuŋaajoŋ kokaeŋ jewaa: Wosona mojeŋ. Noo naŋgonaŋgo iwoina buŋa qeŋ aonaga, ii mono Anutuwaa mamatewoo nandumbaajoŋ gosiŋ ambeta eja. Moŋnoŋ kaeŋ jeŋ maŋa me nemuŋa goda qeŋ mubaatiwaa so mende kolooja.’

“Kaeŋ jeŋ siligia walagaajoŋ ama Anutuwaa jojopaŋ qaaya itagogi omaya kolooŋ jaŋgoŋ qaomakeja. Ii mende sokonja. Oo uumeleembaa ejemba selesele, gejatootoo eja Aisaianoŋ oŋoo kaniagia tororo waladeeŋ iŋisaama kokaeŋ jerota eja,

‘Ejemba tuuŋ koi kanoŋ mono je buugianoŋ awaagadeeŋ goda qeŋ nomakejuto, uugianoŋ mono telambelaŋ ama noma moŋgeŋ koriganoŋ aŋgi eja.
“Kaeŋ ero noo waena eeŋ toontooŋ meŋ mepeseeŋ nomakeju. Kana qaa kuma oŋombonjeŋ kitianoŋ ejemba yoŋoo jeŋkootogia ii gisomaso ama melokanjiŋkeju.” ’ Kaeŋ meleema oŋono. a, b 

Eja uuta ii nomaeŋ tilooja?

Maak 7.14-23

10 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ mombo oŋoono kagi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono qaa koi geja ama moma asariwu. 11 Ejanoŋ iwoi nero uutanoŋ kemeŋkeji, iikanoŋ mende tilooŋ muŋkejato, iyaŋaa wombotanoŋga qaa kouma kamaaŋkeji, iikanoŋ mono tilooŋ muŋkeja.”

12 Kaeŋ iŋijoro gowokourutanoŋ kaŋ kokaeŋ qisigi, “Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ qaa ii mogi uŋuro uugianoŋ boliji, ii mojaŋ me qaago?” 13 Qisigi kokaeŋ meleeno, “Niinoŋ waro kuuya noo Siwe Maŋnanoŋ mende komoroti, ii mono tiitawo qonjomaŋa. 14 Kileŋ, ii mono oŋomesaowu. Yoŋonoŋ ‘Ejemba jaagoo uŋuamboŋa,’ jeŋkejuto, iyaŋgiaa jaagianoŋ mono gooja. Jaagoo moŋnoŋ jaagoo alia moŋ borianoŋ meŋ wambaati eeŋ, iyoronoŋ mono motooŋ roŋnoŋ kemeŋ uruwaa.”

15 Kaeŋ meleeno Piitonoŋ ijoro, “Sareqaa iikawaa kania mono jeŋ asarina moboŋ.” 16 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ jero, “Oo alauruna, oŋo kaaŋagadeeŋ toroqeŋ momogia awaa mende kolooja me? 17 Ejanoŋ iwoi kuuya nero uutanoŋ kemeŋkeji, ii korojoŋanoŋ kemeŋ seleeŋgeŋ kamaaŋkeja. Ii moma kotoju me qaago?

18 “Ii kamaaŋkejato, qaa uu konoŋanoŋga kouma buutanoŋga kamaaŋkeji, iikanoŋ mono tilooŋ muŋkeja. 19 Ejemba uu konoŋgianoŋga iwoi koi kaaŋa kolooŋ koumakeja: Qaa bologa romoŋgoŋ oweŋ jenaŋ meŋ ejemba uŋugi komuwutiwaajoŋ momakeju. Oloŋkalu ama serowiliŋ ambombaajoŋ momakeju. Iwoi yoŋgoro mewombaajoŋ momakeju. Jenoŋkuukuu qaa qoloŋmoloŋgoya jewombaajoŋ momakeju. Gemaqeqe qaa jeŋ Anutu mepaegowombaajoŋ momakeju. 20 Iwoi kaaŋanoŋ mono ejemba tilooŋ oŋomakejato, borogia mende soŋgbama nembanene neŋkejuti, iikanoŋ eja moŋ mende tilooŋkeja.” Kiaŋ. c, d 

Keinan emba moŋnoŋ kaparaŋ koma qama kooliro.

Maak 7.24-30

21 Jiisasnoŋ Genesaret gomaŋ mesaoŋ siti qagara Taia ano Saidon yoroo distrik qata Fonisia iikawaa uutanoŋ keno. 22 Keno Keinan emba, baloŋ iikawaa toya moŋnoŋ kaŋ Jiisas welema kokaeŋ qama ijoro, “Poŋ, Deiwidwaa gbili, mono kiaŋkomuŋ nomba! Omenoŋ borana kokojinjiŋ ama muro siimbobolo somata momakeja.”

23 Qama ijoroto, Jiisasnoŋ qaa moŋ mende meleeno. Kaeŋ kolooro gowokourutanoŋ kaŋ kokaeŋ kuuŋ muŋ ijogi, “Emba ii saama qama kananananoŋ kajiwaajoŋ mono ilaaŋ muna kemba.” 24 Kaeŋ ijogi meleeno, “Amananoŋ Israel kanagesowaa lama soosooya iikayadeeŋ hamo qeŋ oŋomambaajoŋ ama wasiŋ nonota kajeŋ.” 25 Kaeŋ meleeno emba iikanoŋ kosianoŋ kaŋ simiŋ kuma muŋ ijoro, “Poŋ, mono ilaaŋ nomba!”

26 Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleema muro, “Qaago, merabora yoŋoo mirigianoŋga bered meŋ kasu oŋoniŋ mende sokombabo. Juuda nono wabaurunana oŋoo qagia kasu qamakejoŋ. Niinoŋ waladeeŋ Juuda ejemba ilaaŋ oŋombe kantri tosaaŋa oŋonoŋ mono kasu kaaŋa mamboma laligowu.”

27 Meleema muroto, embanoŋ ijoro, “Poŋ, ii saanoŋ mojento, kasu meria yoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ togiaa nene duŋnoŋga nene reemoŋa kamaaro neŋkeju.” 28 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Oo emba, goo momalaariga ii somata. Kawaajoŋ welema nonjaŋiwaa hoŋa mono koloowaa.” Kaeŋ ijoro moma boratanoŋ aua iikanondeeŋ qeaŋgoro. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ ji ejemba seiseiya mero qeaŋgogi.

29 Jiisasnoŋ gomaŋ ii mesaoŋ kaŋ Galili apu aŋgombaa goraayanoŋ kouma baaŋanoŋ uma kamaaŋ raro. 30 Raro ejemba tuuŋlelembeyanoŋ iwaanoŋ kaŋ ejemba koi kaaŋa uŋuaŋgi: Lokoŋ ano ejemba jaagia googa, tosaaŋa kana borogia eraqeeraŋgoya, tosaaŋa qaamuuŋ ano tosaaŋa ji mamaga iŋiro laligogiti, ii uŋuama Jiisaswaa kana banoŋ oŋooŋgi meŋ qeaŋgoŋ oŋono.

31 Meŋ qeaŋgoŋ oŋono qaamuuŋ ejemba yoŋonoŋ qaa jegi kana borogia eraqeeraŋgoya yoŋonoŋ qeaŋgoŋ diŋgogi lokoŋ yoŋonoŋ kana riiŋ kema kagi jaagia dooŋgoya yoŋonoŋ jaa uuŋ iigi ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii iima waliŋgoŋ Israel ananaa Anutunana mepeseegi. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ eja 4,000 nene uŋuagiro.

Maak 8.1-10

32 Jiisasnoŋ gowokouruta oŋoono iwaanoŋ kagi kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ ejemba tuuŋlelembe somata koi yoŋoojoŋ wosona mojeŋ. Yoŋonoŋ noonoŋ kaŋ weeŋ karooŋ laligoŋ waagi nenegia qaondabororo iijeŋ. Kananoŋ kema laligoŋ batuyanoŋ jaagia giliro tiwitiwilaa mokoloowubotiwaajoŋ ii eeŋ wasiŋ oŋomambaajoŋ togojeŋ. Kawaajoŋ ii nene uŋuagimambaajoŋ mojeŋ.”

33 Kaeŋ iŋijoro gowokourutanoŋ meleema kokaeŋ ijogi, “Baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kokanoŋ nononoŋ mono daeŋkayaga nembanene mamaga mokolooŋ ejemba tuuŋlelembe koi uŋuagiwonaga?” 34 Ii moma Jiisasnoŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Oŋoonoŋ bered dawi raja?” Qisiŋ oŋono “Bered 7 ano sora melaa tosaaŋa raja,” jeŋ ijogi. 35 Ijogi Jiisasnoŋ ejemba tuuŋlelembe ii namonoŋ kemeŋ rabutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono kemeŋ ragi.

36 Kemeŋ ragi bered 7 ano sora ii meŋ Anutu qama kooliŋ daŋgiseŋ jeŋ motoŋ gowokouruta oŋono yoŋonoŋ ii ejemba tuuŋ so toto qeŋ oŋoŋgi. 37 Toto qeŋ oŋoŋgi neŋ neŋ timbiriŋgogi. Neŋ timbiriŋgoŋ nene kitia mesaogi kemeroti, ii konde 7 kanoŋ meŋ kululuugi saa qero. 38 Eja nene negiti, yoŋoo jaŋgogia ii 4,000. Emba merabora yoŋoo jaŋgogia ii mende megi. 39 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋlelembe oŋoono keŋgi iyaŋa waŋgonoŋ uma Magadan gomanoŋ keno. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR