d7Dut 24.1-4; Mat 5.31
e9Mat 5.32; 1 Kor 7.10-11
f18Eks 20.13-16; Dut 5.17-20
g19Eks 20.12; Dut 5.16; Lew 19.18
h28Mat 25.31; Luuk 22.30
i30Mat 20.16; Luuk 13.30

Matthew 19

Loemba mesaoŋ aoaowaa qaaya

Maak 10.1-12

Jiisasnoŋ qaa ii jedaboroŋgo Galili prowins mesaoŋ Jordan apu kotoŋ leegeŋ kema metetereeŋ kamaaŋ mombo apu ii kotoŋ Judia prowinsnoŋ karo. Karo ejemba tuuŋlelembenoŋ otaaŋ kagi iikanoŋ meŋ qeaŋgoŋ oŋono.

Meŋ qeaŋgoŋ oŋono Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ iwaanoŋ kaŋ qaawaa timbinoŋ horowaatiwaa aŋgobato meŋ muŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Ejanoŋ kania ii me woiwaajoŋ embia mesaowaati, ii Kana qaa uuguwaa me qaago?”

Qisiŋ mugi meleema kokaeŋ iŋijoro, “Mokomokoloo Toyanoŋ mono kanakanaiyanoŋa ii ‘Eja ano emba laligowutiwaajoŋ mokolooŋ oŋono.’ Buŋa qaa ii weeŋgogi me qaago? Mokolooŋ kokaeŋ jero, ‘Kawaajoŋ ejanoŋ mono nemuŋmaŋa oromesaoŋ embiaanoŋ kema qokotaaro yoronoŋ sele motooŋgo kolooŋ laligowao.’ Qaa ii weeŋgogi me qaago? Kaeŋ ama toroqeŋ woi mende koloojaoto, sele motooŋgo kolooŋ laligowao. Anutunoŋ eja ano emba mindiriŋ oronoti, ejemba moŋnoŋ mono ii mende mendeema oromba.”

Kaeŋ iŋijoro kokaeŋ ijogi, “Ejanoŋ mesaoŋ aoao papia ooŋ embia saanoŋ mesaowaa. Moosesnoŋ mono naambaajoŋ qaa kaeŋ jeŋ kotoŋ nononota eja?” Kaeŋ ijogi kokaeŋ jeŋ oŋono, “Moosesnoŋ mono uugia kotiga koloorotiwaajoŋ ama embia mesaowaatiwaa qaa kaeŋ jeŋ kotoroto, kanakanaiyanoŋ kaeŋ mende ero. Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Embianoŋ oloŋkalu mende ano kileŋ otaaŋ emba moŋ mewaati, iinoŋ mono serowiliŋ ambaa. Moŋnoŋ emba mesamesaoya mewaati, iinoŋ mono serowiliŋ ambaa.”

10 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoro gowoko yoŋonoŋ ijogi, “Loemba batugaranoŋ mesaoŋ aoaoawaa soŋgo kaeŋ eji eeŋ, mono loemba mende kolooniŋ sokombaa.”

11 Kaeŋ jegito, Jiisasnoŋ kokaeŋ meleeno, “Iikawaa qaaya kuma oŋonjeŋi, ejemba kuuyanoŋ ii iyaŋgiaajoŋ aŋgoŋ koma iikawaa so saanoŋ mende ambuto, Anutunoŋ qaa ii ejemba tosaaŋa yoŋoojoŋ oŋonoti, iyoŋonondeeŋ mono iikawaa so ambu. 12 Kawaa kania ii kokaeŋ: Tosianoŋ nemuŋ goroŋ uutanoŋ kolooŋ iikanoŋa kanaiŋ loemba koloowombaajoŋ mende moju. Tosianoŋ ejembanoŋ selegia kotoŋ
Eja tuŋa koŋkombaajoŋ jeja.
kondooŋ oŋoŋgi loemba koloowombaa so mende kolooju. Tosianoŋ Siwe bentotoŋaajoŋ ama loemba mende koloowombaa qaaya jeŋ somoŋgoŋ qaagia ii otaaŋkeju. Moŋnoŋ qaa ii me ii moma aŋgoŋ koma otaamambaa so kolooji, iinoŋ mono iikawaa so amba.” Kiaŋ. b, c, d, e 

Jiisasnoŋ merabora kotuegoŋ oŋono.

Maak 10.13-16; Luuk 18.15-17

13 Kambaŋ kanoŋ tosianoŋ merabora busubuusu uŋuama Jiisasnoŋ boria waŋgianoŋ ama qama kooliwaatiwaajoŋ iwaanoŋ kagito, gowoko yoŋonoŋ ejemba ii jeŋ qewagoŋ oŋoŋgi. 14 Kaeŋ aŋgi Jiisasnoŋ kokaeŋ jero, “Merabora melaa ii saanoŋ oŋomesaogi noonoŋ kawu. Siwewaa Toyanoŋ ejemba kaaŋa ii bentotoŋa buŋa qeŋ oŋombaa. Kawaajoŋ ii mende somoŋgoŋ oŋombu.” 15 Kaeŋ jeŋ boria waŋgianoŋ ama oŋomesaoŋ moŋgeŋ keno. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ eja qabuŋayawo mombaa qambaŋmambaŋ qaa jero.

Maak 10.17-31; Luuk 18.18-30

16 Kambaŋ moŋnoŋ eja moŋnoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Boi, niinoŋ nanamemeŋ awaa nomaeŋ ama laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aowenaga?” 17 Qisiŋ muro kokaeŋ ijoro, “Nanamemeŋ awaa nomaeŋ, naambaajoŋ iikaeŋ qisiŋ nonjaŋ? Motooŋgoyanoŋ mono awaa kolooja. Laaligo kombombaŋanoŋ keumambaajoŋ mobaati eeŋ, gii mono jojopaŋ qaa teŋ koma laligowa.”

18 Kaeŋ ijoro moma kokaeŋ jero, “Naa jojopaŋ qaawaajoŋ jejaŋ?” Jero Jiisasnoŋ ii moma ijoro, “Mono koi: ‘Moŋ mende qena komuwa. Serowiliŋ mono mende amba. Iwoi moŋ mono yoŋgoro mende mewa. Jenoŋkuukuu mono mende ama muba. 19 Nemuŋmaŋga mono goda qeŋ oromakeba,’ ano ‘Geeŋga jopagoŋ aoŋkejaŋi, iikawaa so mono ejemba kuuya jopagoŋ oŋomakeba.” ’

20 Kaeŋ ijoro eja gbaworonoŋ kokaeŋ jero, “Ii kuuya mono teŋ koma laligoŋ waabe. Naambaajoŋ mombo amamaajeŋ?” 21 Kaeŋ jero Jiisasnoŋ ijoro, “Gii akadamuwo laligomambaajoŋ mobagati eeŋ, mono kema esuhinaga sewaŋa mewutiwaajoŋ ana moneŋ karo ejemba wanaya oŋomba. Kaeŋ ana esuhinaga somata (maa suaŋ, milyon Kina kaaŋa) ii Siwe gomanoŋ eŋ gombaa. Kaeŋ ama nii notaaŋ kawa.”

22 Kaeŋ jeroto, gbaworonoŋ qaa ii moma esuhinaya mamaga erotiwaajoŋ ama wosobiri moma jaaya bosoleero eeŋ mesaoŋ keno. 23 Mesaoŋ keno Jiisasnoŋ gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: ‘Yei!’ Ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ mono Siwewaa bentotonoŋ keubombaajoŋ bimooŋ kupukapa ambuya. 24 Ii kokaeŋ jeŋ asarimaŋa: oro somata kamel ii sosoro ootanoŋ saanoŋ mende keubaa. Iikawaa so ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keubombaajoŋ bimooŋ osiwuya.”

25 Kaeŋ iŋijoro gowoko yoŋonoŋ aaruŋ tililiŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Oopopooŋ! Ejemba moronoŋ mono Siwewaa buŋa koloonaga?” 26 Kaeŋ jegi Jiisasnoŋ uuŋ iŋiima kokaeŋ jero, “Ejembanoŋ ii aŋgobato meŋ amamaaŋ osiŋkejuto, Anutunoŋ mono iwoi kuuya saanoŋ amakeja. Iinoŋ iwoi moŋ ama memambaajoŋ mende amamaaŋ osiŋkeja.” Kiaŋ. f, g 

Jiisaswaa gawoŋ memewaa tawaya

27 Piitonoŋ qaa ii moma meleema kokaeŋ ijoro, “Moba, nononoŋ mono iwoinana kuuya mesaoŋ gii gotaaŋ kaniŋ. Iikawaa tawaya mono naa iwoiga mewoŋa?” 28 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Iwoi kuuya gbilia kolooro Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ jiŋkaroŋ duŋanoŋ raro asamararaŋanoŋ asariwaati, kambaŋ qaita moŋ iikanoŋ nii notaaŋ kagiti, oŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ jiŋkaroŋ duŋ 12 kanoŋ rama Israel tuuŋ 12 yoŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegowuya.

29 “Moŋnoŋ noo qanaajoŋ ama iwoi moŋ mesaoroti, ii jigo miria, daremuŋa, naambeeta, nemuŋmaŋa, meraboraaŋa me gawoŋ molaleŋa ii oŋomesaoro Anutunoŋ mono iikawaa iroŋa uuguŋ meleema muro seiwaa. Kaeŋ seiro laaligo kombombaŋa tetegoya qaa buŋa qeŋ aowaa. 30 Kaeŋ koloowaato, mutuya oŋoonoŋga mamaganoŋ daaburuya koloogi daaburuya yoŋoonoŋga mamaganoŋ mutuya koloowuya.” Kiaŋ. h, i 

Copyright information for `KSR