a13Mat 8.12; 25.30; Luuk 13.28
b23Apo 23.8
c24Dut 25.5
d32Eks 3.6
f37Dut 6.5
g39Lew 19.18
h44Ond 110.1

Matthew 22

Maraŋ lombambaa sareqaa

Luuk 14.15-24

Jiisasnoŋ mombo kanaiŋ sareqaanoŋ qaa kokaeŋ jero, “Siwewaa bentotoŋa ii kokawaa so kolooja: Kiŋ eja Poŋnoŋ meriaajoŋ maraŋ (agomiŋ aoao) lombaŋ areŋgoŋ mozozoŋgoro. Mozozoŋgoŋ weleŋqeqeuruta wasiŋ oŋoma kokaeŋ jero, ‘Niinoŋ ejemba tosaaŋa maraŋ lombanoŋ kawutiwaajoŋ mojeŋ. Oŋo mono yoŋoonoŋ qele kema kawutiwaajoŋ iŋijowu.’ Kaeŋ jero kema iŋijogito, ejemba yoŋonoŋ ii moma kawombaajoŋ togoŋ silemale aŋgi.

“Kawaa gematanoŋ weleŋqeqeuruta tosaaŋa mombo wasiŋ oŋoma kokaeŋ jero, ‘Ejemba kawutiwaajoŋ jeweti, mono iyoŋoonoŋ kema kokaeŋ iŋijowu: Mobu, niinoŋ lombambaa nenena mozozoŋgodaborojeŋa raja. Noo bulmakao ejia ano bulmakao tosaaŋa uŋuaginiŋ kelegiawo koloogiti, ii uŋuŋ ooŋ qeragoniŋ iwoi kuuya mono jojoriŋ eja. Oŋo mono maraŋ lombanoŋ kawu.’

“Kaeŋ jero keŋgi ejemba yoŋonoŋ qaa iikawaa geja mende aŋgito, lolomoniŋ tondu keŋgi. Tosianoŋ nene gawoŋgianoŋ keŋgi tosianoŋ koŋkororo gawoŋgianoŋ keŋgi. Tosianoŋ kiŋ pombaa weleŋqeqeuruta qelanjiŋ uŋuama horoŋ ureeŋ oŋoma uŋugi komugi. Komugi kiŋ pombaa iriŋa soono manjaqeqe tuuŋa wasiŋ oŋono kema nama borosa meme eja ii kondeema oŋoma taoŋ mirigia ii kuugi jero.

“Kawaa gematanoŋ kiŋnoŋ weleŋqeqeuruta ii kokaeŋ iŋijoro, ‘Maraŋ lombaŋ mozozoŋgoniŋ jojoriŋ rajato, ejemba kawutiwaajoŋ jeweti, iyoŋonoŋ mono korisoronoŋ kakawaa so mende kolooju. Kawaajoŋ oŋo mono kana aogaranoŋ ano miri sombeŋa sombeŋa kanoŋ kema ejemba ii me ii mokolooŋ oŋombuti, ii mono maraŋ lombanoŋ kawutiwaajoŋ jeŋ kaparaŋ koma kuuŋ oŋombu.’

10 “Kaeŋ iŋijoro weleŋqeqeurutanoŋ mesaoŋ kana eŋ keŋgiti, iikanoŋ kema ejemba ii me ii mokolooŋ oŋoŋgiti, ii korebore horoŋ kululuuŋ oŋoma kagi. Mende gosiŋ oŋoŋgi ejemba awaa ano bologa kaaŋadeeŋ kaŋ maraŋ lombaŋ miri gojoma nene duŋ liligoŋ ragi. 11 Nene duŋ liligoŋ ragito, kiŋnoŋ ii iŋiimambaajoŋ kaŋ iikanoŋ eja moŋ maraŋ lombambaa maleku taaŋa mende mouroti, ii iiro. 12 Eja ii iima kokaeŋ ijoro, ‘Alana, gii maraŋ lombambaa malekuya mende mouma kileŋ nomaembaajoŋ miri koi kawaa uutanoŋ kajaŋa?’ Kaeŋ ijoro eja iikanoŋ qaaya bogoro oloŋ raro.

13 “Kaeŋ raro kiŋ poŋnoŋ weleŋqeqeuruta kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, ‘Mono eja ii meŋ kana boria somoŋgoŋ seleeŋgeŋ giligi paŋgamanoŋ kemeba.’ Iikanoŋ laligowuti, iyoŋonoŋ mono saama gigilaaŋ gobugia kigi qaro laligowuya. 14 Qaa iikawaa so Anutunoŋ ejemba seiseiyanoŋ kawutiwaajoŋ jeroto, afaaŋgoya yoŋonoŋ qaa ii aŋaliŋ moma aŋgoŋ koma kaŋ Anutunoŋ tuuŋ somata meweeŋgoŋ oŋonoti, mono iyoŋoo batugianoŋ koubuya.” Kiaŋ. a 

Takis aambaa Jiisas aŋgobato meŋ mugi.

Maak 12.13-17; Luuk 20.20-26

15 Kawaa gematanoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ kema amiŋ moma Jiisas qisiŋ qaawaa timbinoŋ hororo gbadooŋ mubombaajoŋ areŋa aŋgi. 16 Areŋ kaeŋ ama gowokouruta ano gawana Herodwaa paati alauruta tosaaŋa wasiŋ oŋoŋgi Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ jegi, “Boi, giinoŋ eja hoŋa koloojaŋi, nono ii mojoŋ. Giinoŋ ejemba tosaaŋa mende iŋisosorooŋ tosaaŋa mende sureeŋ oŋomakejanto, so motooŋgonoŋ gosiŋ nonomakejaŋ. Kawaajoŋ kuuŋ goŋgi mende dogoŋ somata mende esuuŋ oŋomakejanto, Anutuwaanoŋ kana ii qaa hoŋaa so kuma nonomakejaŋ. Giinoŋ Anutuwaanoŋ qaa dindiŋa iikanoŋ uuta ano kamaaŋqeqeta motoondeeŋ kuuya jeŋ qindiiŋ ama nonomakejaŋ. 17 Kawaajoŋ qaa koi kawaajoŋ nomaeŋ romoŋgojaŋi, ii jena moboŋ. Nono Siisa-kimbaajoŋ takis ama iikanoŋ Mooseswaa Kana qaa soŋgiwoŋa me qaago?”

18 Kaeŋ qisigi areŋgia qoloŋmoloŋgoya moma kotoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oo uumeleembaa eja seleseleya, oŋo mono naambaajoŋ qaawaa timbinoŋ ama nombombaajoŋ aŋgobato meŋ nonju? 19 Saanoŋ takis aambaa moneŋa moŋ qendeema noŋgi iimaŋa.” Kaeŋ iŋijoro silwa moneŋ moŋ meŋ kagi.

20 Kagi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Morowaa uŋayaga ano qataga ii koi oogita eja?” 21 “Oo ii Siisa-kimbaanoŋa,” kaeŋ meleema jegi. Jegi kokaeŋ iŋijoro, “Kaeŋ kolooro iwoi Siisa-kimbaa uŋayawo ii mono iwaa buŋa muŋkebu. Iwoi Anutuwaa uŋayawo eji, ii mono Anutuwaa buŋa qewu.” 22 Kaeŋ iŋijoro iwaajoŋ mamaga waliŋgoŋ mesaoŋ seleeŋgeŋ keŋgi. Kiaŋ.

Koomunoŋga waawaataa Jiisas aŋgobato meŋ mugi.

Maak 12.18-27; Luuk 20.27-40

23 Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ ‘Komugiti, iyoŋonoŋ mende waabuya,’ jeŋ laligogi. Kambaŋ kanoŋ yoŋoonoŋga tosianoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisiŋ muŋ jegi, 24 “Boi, Moosesnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ nononota eja, ‘Eja moŋ emba mero merabora mende koloogi komuro koganoŋ saanoŋ maloya meŋ laligoŋ gbili mekolooŋ muro dataa qa meŋ laligowaa.’ 25 Moba, kambaŋ moŋnoŋ daremuŋ 7 laligogi. Dagia mutuyanoŋ emba meŋ laligoŋ gbilia qaa eeŋ laligoŋ komuro. Komuro koganoŋ maloya ii mero.

26 “Meŋ laligoŋ komuro koga moŋnoŋ maloya ii mero. Mero kawaa gematanoŋ koga moŋnoŋ emba iikayadeeŋ mero. Kaanondeeŋ kaaŋ daremuŋ 7 kuuya yoŋonoŋ emba motooŋgo iikayadeeŋ meŋ gbilia qaa laligoŋ komudaborogi. 27 Komudaborogi konoga malogia ii kaaŋagadeeŋ komuro. 28 Giinoŋ ‘Komugiti, iyoŋonoŋ gbiliŋ waabuya,’ jejanto, nono ii mende moma laarijoŋ. Moba, eja 7 kuuya ii ororoŋ waabuyagati eeŋ, emba motooŋgo ii embagiaga megi laligorotiwaajoŋ ama mono morowaa embiaga koloonaga?”

29 Kaeŋ qisigi Jiisasnoŋ meleema kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo qaa jeŋ sooju. Uumeleembaa Buŋa Tereya ano Anutuwaa ku-usuŋa mende moma kotojutiwaajoŋ mono jiŋjauŋ amakeju. 30 Oŋanoŋ, koomunoŋga waama kambaŋ iikanoŋ loemba mende koloowuyato, gajoba yoŋonoŋ Siwe gomanoŋ laligojuti kaaŋa kolooŋ laligowuya.

31 “Mobu! Komugiti, iyoŋonoŋ gbiliŋ waabutiwaa qaaya Anutunoŋ oŋoojoŋ jeroti, oŋo ii mono weeŋgogi me qaago? Qaa ii kokaeŋ, 32 ‘Niinoŋ Anutu Aabrahambaa Poŋ, Aisakwaa Poŋ ano Jeikobwaa Poŋga laligoŋ waama laligojeŋ.’ Anutunoŋ koomuya yoŋoo Poŋgia qaagoto, laaligo kombombaŋa laligojuti, mono iyoŋoo Poŋgiaga laligoja.” 33 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ somata kaeŋ kuma oŋono moma waliŋgogi. Kiaŋ. b, c, d 

Jojopaŋ qaa waŋa woi ii nomaeŋ?

Maak 12.28-34; Luuk 10.25-28

34 Sadusii (Jigo gawombaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ Jiisas qisiŋ mugi meleema jeŋ sororogoro qaagia bogoroti, ii Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ moma kaŋ ajoroogi. 35 Yoŋoonoŋga boi moŋ Kana qaa tororo moma kotoroti, iinoŋ kaŋ Jiisas timbi ama kokaeŋ qisiŋ muro, 36 “Boi, Mooseswaa Kana qaa uutanoŋ naa jojopaŋ qaa ii waŋa somata kolooja?”

37 Qisiŋ muro meleeno, “Waŋa somata ii kokaeŋ, ‘Gii uuga, uŋaga ano roromoŋgoga jumuŋa iikanoŋ mono Poŋ Anutuga jopagoŋ laligowa.’ 38 Iikanoŋ mono jojopaŋ qaa waŋa ano uuta kolooja. 39 Jojopaŋ qaa iikawaa alia ii kokaeŋ, ‘Geeŋga jopagoŋ aoŋkejaŋi, iikaaŋiadeeŋ mono ejemba kuuya jopagoŋ oŋoma laligowa.’ 40 Jojopaŋ qaa woi ii mono Mooseswaa Kana qaa ano gejatootoo ejemba yoŋoonoŋ Buju Tere kuuya iikawaa waŋaga kolooja.” Kiaŋ. e, f, g 

Kraist ii kiŋ Deiwidwaa Poŋa ano gbiliga.

Maak 12.35-37; Luuk 20.41-44

41 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ kaŋ ajoroogi Jiisasnoŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono, 42 “Oŋo Kraistwaajoŋ nomaeŋ moju? Iinoŋ mono morowaa meriaga kolooja?” Kaeŋ qisiŋ oŋono meleema ijogi, “Mono kiŋ Deiwidwaa gbiliaga kolooja.”

43 Ijogi moma iŋijoro, “Kaeŋ koloojato, nomaeŋ ama Uŋa Toroyanoŋ Deiwid sololooŋ muro iwaajoŋ ‘Neenaa Poŋna,’ qama kokaeŋ jero,

44 ‘Anutunoŋ nama noo Poŋna kokaeŋ ijoro, Giinoŋ mono kaŋ noo boro dindinanoŋ rana niinoŋ kambaŋ biiwianoŋ kereuruga riiŋ riitama haamo ama oŋoma goo kana baaganoŋ oŋoomaŋa.
Kambaŋ ii kaŋ kuuwaatiwaa so mono asamararanoŋ koi raba.’
45 Deiwidnoŋ aŋo kaeŋ jeŋ qata ‘Noo Poŋna’ jeja. Poŋna jeŋ mono nomaeŋ ama iwaa gbilia kaaŋgadeeŋ koloonaga?”

46 Kaeŋ iŋijoro iikawaa kitia moŋnoŋ moŋ meleemambaajoŋ amamaaŋ qaagia bogoro naŋgi. Somaŋa iikanondeeŋ kuuya yoŋonoŋ Jiisas mombo qaa mombaa qisiŋ mubombaajoŋ kokodunduŋ ama mesaogi. Kiaŋ. h 

Copyright information for `KSR