b5Mat 6.1; Jaŋ 15.38; Dut 6.8
c11Mat 20.26-27; Maak 9.35; 10.43-44; Luuk 22.26
e22Ais 66.1; Mat 5.34
f23Lew 27.30
g27Apo 23.3
h33Mat 3.7; 12.34; Luuk 3.7
j38Jer 22.5
k39Ond 118.26

Matthew 23

Uumeleembaa selesele laaligowaa galeŋ meme qaa

Maak 12.38-39; Luuk 11.43, 46; 20.45-46

Kambaŋ kanoŋ Jiisasnoŋ ejemba tuuŋlelembe ano gowokouruta ii kokaeŋ iŋijoro, “Kana qaawaa boi ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ Mooseswaa jiŋkaroŋ duŋ raranoŋ rama Kana qaawaa kania ku-usuŋ qaganoŋ kuma oŋomakeju. Kawaajoŋ qaa kuuya jeŋ kotoŋ oŋomakejuti, ii mono teŋ kombuto, nanamemeŋgia ii mono mende otaawu. Yoŋonoŋ qaa jegianoŋ jeŋ asariŋkejuto, iyaŋgio ii mende otaaŋkeju. Kawaajoŋ mono ii kaaŋa mende amakebu.

“Yoŋonoŋ qaaya qaaya jeŋ kotoŋ iikawaa qaqaŋ biŋawo ii ejemba sawiŋgianoŋ amago aŋgi ii aŋgowombaajoŋ bimooro jarambaraŋ amakejuto, iyaŋgio ii boro susugia melaa moŋnoŋ ilaaŋ oŋombombaajoŋ wosomomogia moŋ mende eŋkeja.

“Yoŋonoŋ nanamemeŋgia kuuya ejembanoŋ iŋiibutiwaajoŋ ama meŋkeju. Baibel qaa kota (memori jawo) irimuŋ kasa bokisgia meŋ somariiŋ asuganoŋ qendeema Buŋa momogiaajoŋ awelegoŋ aoŋkeju. Malekugiaa susuyanoŋ akadamuwaa goubire somasomata meŋ mondoŋkeju.
Baibel memori jawo irimuŋ kasia ii Duteronomi 6.8 qaa iikawaa so oro selianoŋ meŋ palapaŋgianoŋ me qoi kaaŋa borogianoŋ somoŋgoŋ laligogi. Malekugiaa susuyanoŋ akadamuwaa goubire bewesonoŋ meŋ mondoŋ laligogiti, ii Anutuwaa ejemba hoŋa tooŋ koloogitiwaa aiweseya kolooro.
Yoŋonoŋ jejelombanoŋ duŋ rara mutuyanoŋ jegeŋjegeŋ rabombaajoŋ momakeju ano qamakooli mirinoŋ jaaqeqeyanoŋ eu rabombaajoŋ siiŋa momakeju. Maaketnoŋ me kananoŋ ejemba iŋiigi joloŋgia jewutiwaajoŋ moma ‘Oo somatanana,’ qagia kaaŋ qabutiwaa siiŋa momakeju.

“Yoŋonoŋ kaeŋ amakejuto, motooŋgo iinoŋ oŋoo Boigia kolooro oŋo kuuyanoŋ iwaa uumeleeŋ alauruta kolooju. Kawaajoŋ oŋoo qagia boinana qabutiwaajoŋ mende mobu. Motooŋgo iinoŋ Maŋgia kolooja. Iinoŋ Siwe gomanoŋ laligojiwaajoŋ baloŋ eja mombaajoŋ nonoo Maŋnana qa kaeŋ mende qabu. 10 Kraist motooŋgo niinoŋ oŋoo somatagia koloojeŋ. Kawaajoŋ oŋoo qagia ‘Somatanana,’ qabutiwaajoŋ mende mobu.

11 “Kaeŋ qaagoto, oŋoo batugianoŋ moŋnoŋ waŋa kolooji, iinoŋ mono weleŋ qeŋ oŋoma laligowa. 12 Kaeŋ laligowaato, moŋnoŋ iyaŋaa uuta meŋ ubaati, Anutunoŋ mono ii meŋ kamaaŋ mubaa. Moŋnoŋ iyaŋaa uuta meŋ kamaawaati, Anutunoŋ mono ii meŋ uma mubaa. b, c, d 

Jiisasnoŋ Farisii yoŋoojoŋ qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jero.

Maak 12.40; Luuk 11.39-42, 44,52; 20.47

13 “Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Ejemba Siwewaa bentotoŋ uutanoŋ keububotiwaa naguya koma somoŋgoŋkeju. Oŋoaŋgio iikawaa uutanoŋ mende keuju ano tosianoŋ iikawaa uutanoŋ keubombaajoŋ anjuti, oŋo ii somoŋgoŋ aŋgoŋ koma oŋomakeju. 14 Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo malo yoŋoonoŋ miri iwoi bidaaŋ baagoŋ aŋaliŋ oŋomakeju ano qabuŋagia koloowaatiwaajoŋ ama qamakooli koriga koriga qama kooliŋ totogianoŋ qeŋkeju. Kawaajoŋ Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoŋ iroŋa uuta meleeno oŋoo qagianoŋ ubaa.

15 “Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo moŋnoŋ Juuda ejemba moŋ koloowaatiwaajoŋ kaparaŋ koma koweya koweya kotoŋ baloŋa baloŋa liligoŋkeju. Kaeŋ aŋgi moŋnoŋ Juuda ananaa nanamemenoŋ qokotaawaati, ii mono kuma sooŋ mugi gere siawaa buŋa koloowaa. Oŋoaŋgia kaaŋa qaagoto, indiŋa woi oŋoaŋgia uŋuuguŋ kileqileewaa.

16 “Jaagianoŋ gooro ejemba borogianoŋ meŋ uŋuamakejuti, lombo oŋoo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo qaa kokaeŋ jeŋkeju, ‘Moŋnoŋ jiwowoŋ jigowaa qatanoŋ qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiwaati eeŋ, iikanoŋ mende kotiiwaato, moŋnoŋ jiwowoŋ jigowaa iwoi goulnoŋ memeta iikawaa qatanoŋ jojopaŋ qaaya jewaati eeŋ, jojopaŋ qaa iikanoŋ mono somoŋgoŋ mubaa.’

17 “Oo jaagoo ejemba nekoŋa! Iwoi goulnoŋ memeta ano jiwowoŋ jigo woi yoroonoŋga naa iwoinoŋ uuta kolooja? Goul yaŋo kowoga mende koloojato, jiwowoŋ jigonoŋ aŋgi iikanoŋ mono ii meŋ kobooja.

18 “Qaa moŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Moŋnoŋ alatawaa qata qama qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiwaati eeŋ, iikanoŋ mende kotiiwaato, moŋnoŋ nanduŋ mamatewoo alatanoŋ eji, iikawaa qata qama jojopaŋ qaaya jewaati eeŋ, jojopaŋ qaa iikanoŋ mono somoŋgoŋ mubaa.’

19 “Oo jaagoo ejemba! Nanduŋ mamatewoo ano alata yoroonoŋga naa iwoinoŋ uuta kolooja? Nanduŋ yaŋo kamaaŋqeqeta koloojato, alatanoŋ aŋgi iikanoŋ mono nanduŋ meŋ kobooja. 20 Kawaajoŋ moŋnoŋ alatawaa qanoŋ qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiwaati, iinoŋ alata ano iwoi kuuya alatanoŋ eji, mono iikawaa qanoŋ qaaya jeŋ kotiiwaa.

21 “Moŋnoŋ jiwowoŋ jigowaa qanoŋ qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiwaati, iinoŋ mono jigo iikawaa ano iikanoŋ kotiiŋ laligoji, iwaa qanoŋ qaaya jeŋ kotiiwaa. 22 Kaaŋadeeŋ moŋnoŋ Siwewaa qanoŋ qaaya jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiwaati, iinoŋ Anutuwaa jiŋkaroŋ duŋ ano iikanoŋ raji, iwaa qanoŋ qaaya jeŋ kotiiwaa.

23 “Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo nembanene kuuya mendeema bakaya 10 iikanoŋa motooŋgo Anutuwaa buŋa qeŋkeju. Daŋe, raki ano kiesopa ii kaaŋadeeŋ mendeema tenoŋga motooŋgo ii Anutuwaa buŋa qeŋkeju. Nanduŋ ii tororo amakejuto, Kana qaawaa kota waŋa koi mono uuguŋ mesaoŋkeju: Gii ejemba batugianoŋ nanamemeŋ dindiŋa otaaŋ kiaŋkomuŋ aoŋ qaa pondaŋ otaaŋ laligowa. Qaa waŋa ii mono kaparaŋ koma otaaŋ laligowu ano qaa melamelaa ii kaaŋagadeeŋ mende uuguŋ mesaowu. 24 Jaagia gooro ejemba borogianoŋ meŋ uŋuamakejuti, oŋo jeŋgeraŋ apuwo newubotiwaajoŋ apugia saiyanoŋ gosiŋkejuto, oro somata kamel ii tondu gogoŋkeju. 25 Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo hamo qeŋ aowombaajoŋ qambi ano amanenewaa selia soŋgbama yagoŋkejuto, oŋoaŋgiaa dogo otokogia mende galeŋ koma iwoi tondu goroŋgoŋ nepaqepalo aŋgi iikanoŋ uugia saa qero laligoju.

26 “Oo jaagoo eja Kana qaawaajoŋ kaparaŋ komakejaŋi, gii mono wala qambiwaa uuta soŋgbana selianoŋ kaaŋagadeeŋ tataaŋkota koloowaa. 27 Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo qasiriwaa maripooŋa soŋgbaŋgi taaŋa koloojuti, mono iikawaa so kolooju. Selegianoŋ iimasiiŋsiiŋgiawo kaaŋa koloojuto, qasiriwaa uutanoŋ qamo sii ano iwoi arokuukuuyawo eji, iikaaŋanoŋ mono oŋoo uugia saa qeŋ eja.

28 “Iikawaa so oŋo kaaŋagadeeŋ ejemba jaagianoŋ oŋanoŋ dindiŋa tani kolooŋkejuto, uumeleembaa selesele tani ano qewolonoŋ mono uugia saa qero laligoju. e, f, g 

Bologa memewaa iroŋa

Luuk 11.47-51

29 “Oo Kana qaawaa boi ano iikawaa kaparaŋkoŋkoŋ ejemba! Oŋo uumeleembaa ejemba seleseleya koloogi lombo qagianoŋ ubaatiwaajoŋ mono qama wanjinjiŋgoŋ ‘Yei!’ jejeŋ. Oŋo gejatootoo ejemba yoŋoo qasirinoŋ simeŋ kuuŋ meŋkeju ano ejemba solaŋa yoŋoo jamo kobaagia menjereŋgoŋkeju. 30 Kaeŋ ama kokaeŋ jeŋkeju, ‘Nononoŋ ambosakonana yoŋoo kambanoŋ laligowonagati eeŋ, mono yoŋowo mende toroqeniŋ gejatootoo ejemba yoŋoo sagianoŋ mono nonoo qanananoŋ mende unaga.’

31 “Kaeŋ jeŋ iikanoŋ oŋoaŋgio gejatootoo ejemba uŋugiti, iyoŋoo esaurugia koloojuti, mono qaa ii naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nanju. 32 Kawaajoŋ ambosakoŋgianoŋ siŋgisoŋgo kanaiŋ aŋgiti, iikawaa so oŋo mono toroqeŋ kuuya andaborowu.

33 “Oo Farisii, oŋo mono qato melaa kaaŋa kolooju. Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoro gere sianoŋ kemebubotiwaajoŋ mono nomaeŋ umburatiŋ kembuyaga? Ii mono amamaawuya. 34 Kawaajoŋ mono mobu, niinoŋ gejatootoo ano momakooto ejemba ano Kana qaawaa boi wasiŋ oŋombe oŋoonoŋ kawuya. Kagi yoŋoonoŋga tosaaŋa ii uŋugi komuwuya ano tosaaŋa maripoonoŋ uŋuwuya. Tosaaŋa qamakooli mirigianoŋ ororaaŋ oŋoma qaagia jeŋ tegoŋ oolinoŋ oŋootiŋ konjoma oŋoŋgi taoŋa taoŋa kanoŋ kemakebuya.

35 “Eja solaŋa Aabelwaa sayanoŋ kamaaro iikanoŋa kanaiŋ uŋuŋ kouma laligoŋ Zekaraia jiwowoŋ jigo kowoga ano siimoloŋ alata yoroo batugaranoŋ qegi saya kamaaro iikanoŋ tegoro. Ejemba solaŋa yoŋoo sagia balonoŋ molaaŋ laligogiti, sa kuuya iikawaa iroŋa mono oŋoo qagianoŋ ubaa. 36 Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Sagiaa iroŋa kuuya ii mono ejemba kete laligojuti, mono oŋoo qagianoŋ uro Anutunoŋ iroŋa meleema oŋono mobuya.” h, i 

Jiisasnoŋ Jerusalem kanageso jopagoŋ oŋono.

Luuk 13.34-35

37 Jiisasnoŋ jero, “Oo Jerusalem Jerusalem, oŋo gejatootoo ejemba uŋugi komugi Anutunoŋ ejemba wasiŋ oŋono oŋoonoŋ kaŋkejuti, ii jamonoŋ uŋugi komuŋkeju. Kuru nemuŋanoŋ meraboraaŋa eŋgaŋa baatanoŋ ama kojojooŋ oŋomakeji, niinoŋ mono iikawaa so kambaŋa kambaŋa goo kanagesouruga kotama kololooŋ oŋomambaajoŋ moma laligoweto, oŋo ii togoŋ laligoŋ kougi. 38 Mobu, Anutunoŋ mono jigo mirigia gema qero saoyagadeeŋ ewaa.

39 “Kaeŋ ewaato, niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Oŋo nii mombo mende niibuya. Kanageŋ kambaŋ moŋ kaŋ kuuro iikanoŋ niima kokaeŋ jewuya, ‘Pombaa qatanoŋ kaŋ nononji, Anutunoŋ mono ii kotuegoŋ muba.’ Kiaŋ.” j, k 

Copyright information for `KSR