a3-8Apo 1.18-19
b9-10Zek 11.12-13
c24Dut 21.6-9
d34Ond 69.21
e35Ond 22.18
f39Ond 22.7; 109.25
g40Mat 26.61; Jon 2.19
h43Ond 22.8
j46Ond 22.1
k48Ond 69.21
l51Eks 26.31-33
n63Mat 16.21; 17.23; 20.19; Maak 8.31; 9.31; 10.33-34; Luuk 9.22; 18.31-33

Matthew 27

Jiisas wama Pailotwaa boronoŋ aŋgi.

Maak 15.1; Luuk 23.1-2; Jon 18.28-32

Gomaŋ ano amandiinoŋ jigo gawoŋ galeŋ kuuya ano kantriwaa jota meme (70) yoŋonoŋ ajorooŋ Jiisas qegi komuwaatiwaa qaaya amiŋ mogi. Amiŋ mogi tegoro Jiisas somoŋgoŋ wama Room gawana Pailotwaa boronoŋ aŋgi. Kiaŋ.

Juudasnoŋ aroya mosono.

Apo 1.18-19

Jiisas qegi komuwaatiwaa qaaya jeŋ tegogi Juudas memelolo muroti, iinoŋ ii moma moma boliŋ aoŋ silwa moneŋ kota 30 mugiti, ii meŋ jigo gawoŋ galeŋ ano kantriwaa jotamemeya yoŋoonoŋ kema meleema oŋoma kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ siŋgisoŋgo ama eja koposoya qaa ii memelolo meŋ mube qegi komuwaa.” Kaeŋ iŋijoroto, yoŋonoŋ kokaeŋ ijogi, “Ii nonoonoŋ iwoiga qaago! Ii mono geeŋgaa majakakaga!” Kaeŋ ijogi moma silwa moneŋ kota ii meŋ giliro jiwowoŋ jigo uutanoŋ keno. Keno aŋa mesaoŋ kema kasanoŋ jegelaaŋ aroya mosono.

Jigo gawoŋ galeŋ waŋa yoŋonoŋ moneŋ kota ii meŋ kokaeŋ jegi, “Moneŋ koi mono eja sayaa sewaŋaga. Kawaajoŋ ii jiwowoŋ jigowaa moneŋ kowinoŋ ambombaa soya qaago. Kaeŋ ama Mooseswaa Kana qaa uuguwombo.”

Kaeŋ jeŋ amiŋ moma moneŋ iikanoŋ gbakonoŋ monjoŋ meme eja mombaanoŋ baloŋ koria moŋ sewaŋa megi waba ejemba yoŋoo qasirigiaga kolooro. Kawaajoŋ ama baloŋ koria iikawaa qata ii kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ toroqeŋ ‘Baloŋ koria sayawo,’ qamakeju.

Gejatootoo eja Jeremaianoŋ qaa waladeeŋ jeroti, iikanoŋ mono hoŋawo kolooro. Qaa ii kokaeŋ,

“Yoŋonoŋ Israel kanagesowaa jotamemegia kolooŋ eja ii sewaŋa mewutiwaajoŋ gosiŋ aŋgi silwa moneŋ 30 kolooroti, ii megi. Ii ejawaa sewaŋaga.
10 Yoŋonoŋ ii meŋ iikanoŋ gbakonoŋ monjoŋ meme eja mombaanoŋ baloŋ koria moŋ sewaŋa megi. Ii mono Poŋnoŋ jeŋ kotoŋ nonotiwaa so iikaaŋ megi.” Kiaŋ. a, b 

Pailotnoŋ Jiisas qisiŋ muro.

Maak 15.2-5; Luuk 23.3-5; Jon 18.33-38

11 Kambaŋ kanoŋ Jiisasnoŋ Pailotwaa jaanoŋ nano kokaeŋ qisiŋ muro, “Oŋanoŋ, gii Juuda yoŋoo kiŋ poŋgia koloojaŋ me qaago?” Qisiŋ muro Jiisasnoŋ meleema ijoro, “Mono geeŋgo jejaŋi, iikaaŋ.” 12 Jigo gawoŋ galeŋ ano kantriwaa jotamemeya (70) yoŋonoŋ qaa mamaga Jiisaswaa selianoŋ kuuŋ jegito, kileŋ qaa kitia moŋ mende meleeno.

13 Qaaya bogoro nano Pailotnoŋ Jiisas mombo qisiŋ muŋ ijoro, “Moba! Yoŋonoŋ qaa mamaga goo seleganoŋ kuuŋ naŋgoŋ jejuti, ii mojaŋ me qaago?” 14 Kaeŋ ijoroto, Jiisasnoŋ bologa moŋ mende anoto, kileŋ qaa iikawaa kitia moŋ mende meleeno. Qaaya bogoro nano gawananoŋ mamaga waliŋgoro. Kiaŋ.

Pailotnoŋ Jiisas komuwaatiwaajoŋ jeŋ tegoro.

Maak 15.6-15; Luuk 23.13-25; Jon 18.39—19.16

15 Room gawananoŋ gbani so Pasowa korisoro kambaŋanoŋ kapuare mirinoŋga eja motooŋgo siiŋgiaa so qata qama qisigiti, ii isama oŋomakero. 16 Kambaŋ iikanoŋ eja moŋ qata Barabas qagiti, iinoŋ kapuare mirinoŋ raro. Ii kileŋaajoŋ meŋ biwiigi laligoro.

17 Kaeŋ ano ajoroogi kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Barabas me Jiisas, qata Kraist qamakejuti, iyoroonoŋga moroga isama oŋombe kamaawaatiwaajoŋ moju?” 18 Galeŋ yoŋonoŋ Jiisaswaajoŋ goroŋkiki mogitiwaajoŋ ama ii gawanawaa boronoŋ aŋgi. Ii moma siiŋgiaajoŋ kaeŋ qisiŋ oŋono.

19 Ii moroto, jenteegowaa jiŋkaroŋ duŋ rarayanoŋ raro embianoŋ buju qaa moŋ kokaeŋ ano karo, “Nii kete gomantiiŋanoŋ gaoŋ moŋ iima iikanoŋ eja iikawaajoŋ ama siimbobolo mamaga mojeŋ. Kawaajoŋ eja solaŋa ii mono lombo mende muba.”

20 Qaa kaeŋ karoto, jigo gawoŋ galeŋ ano kantriwaa jotamemeya yoŋonoŋ ejemba tuuŋ uukuukuu meŋ oŋoma kokaeŋ iŋijogi, “Mono Barabas isama Jiisas maripoonoŋ qewutiwaajoŋ jewa. Kaeŋ qisiŋ mubu.”

21 Kaeŋ jegi gawananoŋ meleema qisiŋ oŋono, “Eja woi yoroonoŋga mono moroga isama mube oŋoonoŋ kamaawaatiwaajoŋ moju?” Kaeŋ qisiŋ oŋono “Barabas!” jegi. 22 Kaeŋ jegi Pailotnoŋ kokaeŋ qisiŋ oŋono, “Kaeŋ jejutiwaajoŋ Jiisas, qata Kraist qamakejuti, niinoŋ ii mono nomaeŋ ama mubenaga?” Kaeŋ qisiŋ oŋono yoŋonoŋ kuuya qagi, “Mono maripoonoŋ qewu jewa!”

23 Kaeŋ qagi gawananoŋ jero, “Ii naambaajoŋ? Iinoŋ mono naa bologa ano?” Kaeŋ jeroto, yoŋonoŋ ii moma kaparaŋ koma toroqeŋ qa gigilaaŋ kokaeŋ qagi, “Mono maripoonoŋ qewu jewa!” 24 Kaeŋ qagi gejajojoŋ qegi gujubajunoŋ mombo somariiro Pailotnoŋ ii iima moma manja kareŋ koloowabotiwaajoŋ apu meŋ boria ejemba tuuŋ jaagianoŋ soŋgbama kokaeŋ iŋijoro, “Eja kokawaa saya molaagi kemebaati, iikanoŋ mono noo qananoŋ qaagoto, mono oŋoaŋgiaa qagianoŋ ubaa.”

25 Kaeŋ jero ejemba tuuŋ korebore yoŋonoŋ kokaeŋ meleeŋgi, “Sayaa iroŋa mono nono ano meraboraurunana nonoo qanananoŋ ubaa!” 26 Kaeŋ meleeŋgi Pailotnoŋ Barabas isama muro yoŋoonoŋ kamaaroto, Jiisasga jero ooli waayawonoŋ qeyayagoŋ qegi. Kaeŋ qegi maripoonoŋ qewutiwaajoŋ Room manjaqeqe eja yoŋoo borogianoŋ ano. Kiaŋ. c 

Jiisas kuŋgulolopo ama mugi.

Maak 15.16-20; Jon 19.2-3

27 Borogianoŋ ano Room gawanawaa manjaqeqe eja yoŋonoŋ Jiisas wama gawanawaa jiŋkaroŋ miriwaa kiropo uutanoŋ keugi. Keuma manjaqeqe tuuŋ kuuya horoŋ oŋoŋgi kaŋ ajorooŋ Jiisas liligoŋ mugi. 28 Liligoŋ muŋ iyaŋaa sele esuya kotogoŋ maleku osoga nezoŋgbala moŋ mouma mugi. 29 Mouma muŋ somaŋ kasa lipima ila kaaŋa waŋanoŋ koŋgi kemero. Kemero bowo moŋ boro dindiŋanoŋ ama simiŋ kuma muŋ goŋgeegee ama muŋ kokaeŋ ijogi, “Oowe oowe! Juuda yoŋoo kiŋ poŋgia, oowe!”

30 Qaqatete kaaŋa ama sulaapaŋ qeŋ moriŋ bowoya tagoŋ iikanoŋ waŋanoŋ qegi. 31 Mepaqepae kaaŋa ama mudaboroŋ maleku osoga nezoŋgbala ii qetegoŋ iyaŋaa sele esu mombo mouma muŋ maripoonoŋ qewombaajoŋ wama keŋgi. Kiaŋ.

Jiisas maripoonoŋ qegi.

Maak 15.21-32; Luuk 23.26-43; Jon 19.17-27

32 Kema kana somatanoŋ eja moŋ qata Saimon mokoloogi. Iinoŋ Afrika siti qata Sairini iikawaa ejiaga. Mokolooŋ kuuŋ mugi Jiisaswaanoŋ maripooŋ meŋ aŋgoro. 33 Jiisas kaeŋ wama baloŋ moŋ qata Golgota ii ananaa qaanoŋ Waŋsii, iikanoŋ kema keugi. 34 Keuma wain apu ano marasiŋ qata mor ii mindiriŋ melokanjiŋ meŋ newaatiwaajoŋ mugito, Jiisasnoŋ ii batogoŋ neŋ moma togoro.

35 Togoro nama maripoonoŋ qegi. Qegi nano Jiisaswaa sele esuyaa kiaweŋ megi jaŋgoya kolooro iikawaa so batugianoŋ mendeema megi. 36 Ii meŋ rama Jiisas jaagaleŋ meŋ mugi. 37 Waŋanoŋ eu qegitiwaa kania ii kokaeŋ ooŋ qegi nano, ‘Juuda yoŋoo kiŋ poŋgiaga koi.’ 38 Kikekakasililiŋ eja woi ii iwo maripoonoŋ urugi. Moŋ boro dindiŋanoŋ, moŋ qanianoŋ leelee kaaŋ urugi.

39 Ejemba uuguŋ kema kaŋ kuŋgulolopo ama lukukuuŋ muŋ wambelaaŋ kokaeŋ jegi, 40 “Yei! Gii mono jiwowoŋ jigo saanoŋ kondeena balonoŋ kamaaro weeŋ karoombaa uutanoŋ mombo metaama kuumambaajoŋ jena. Oo, gii eja qabo! Gii Anutuwaa Meriaga koloojaŋi eeŋ, mono saanoŋ geeŋga ilaaŋ aoŋ maripoonoŋga kamaawa.”

41 Jigo gawoŋ galeŋ, Kana qaawaa boi ano kantriwaa jotamemeya yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ mepaqepae meŋ muŋ kokaeŋ jegi, 42 “Tosiaga ilaaŋ oŋoma laligoroto, iyaŋa ilaaŋ aomambaajoŋ amamaaja. Iinoŋ Israelwaa kiŋ poŋ kolooji eeŋ, mono keteda koi maripoonoŋga kamaaro iima ii moma laariwonaga. 43 Iinoŋ Anutu moma laariŋ muŋ qaqabuŋabuŋayawo laligoŋ aŋaajoŋ ‘Anutuwaa meria koloojeŋ,’ jero moniŋ. Ayo, Anutunoŋ ii kambaŋ kokaamba metogoŋ mumambaajoŋ moja me qaagoti, ii saanoŋ iiboŋa.” Kaeŋ jegi. 44 Kikekakasililiŋ eja iwo maripoonoŋ urugiti, iyoronoŋ kaaŋiadeeŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ muri. Kiaŋ. d, e, f, g, h 

Jiisasnoŋ komuro.

Maak 15.33-41; Luuk 23.44-49; Jon 19.28-30

45 Weeŋ biiwia 12 kilok kolooro iikanondeeŋ paŋgamanoŋ kamaaŋ baloŋ kuuya sokoma ero kema aua karoombaa so ano. 46 Jiisasnoŋ 3 kilok iikanoŋ aŋaa qaanoŋ kokaeŋ qa somata qaro, “Eeli, eeli, lama sabaktani?” Ii ananaa qaanoŋ: Anutuna, Anutuna, mono naambaajoŋ gema nujaŋ?

47 Kaeŋ qaro eja kosianoŋ naŋgiti, iyoŋoonoŋga tosianoŋ ii moma jegi, “Mono Elaijawaajoŋ qaja.” 48 Iikanondeeŋ yoŋoonoŋga moŋnoŋ bobogariŋ kema momondo moŋ suuŋ kaaŋa ii meŋ wain apu aasoŋawonoŋ qenduŋgoŋ gere goroŋ kitianoŋ somoŋgoŋ suluŋ Jiisaswaa buu susuyanoŋ eu ano nero. 49 Neroto, tosianoŋ jegi, “Mono mesaogi aŋodeeŋ namba. Elaijanoŋ kaŋ metogoro kamaawaa me qaagoti, mono ii iiboŋa.”

50 Kaeŋ aŋgi Jiisasnoŋ mombo qa somata qama sewaŋ aasoŋ konoga horoŋ komuro. 51 Komuro iikanondeeŋ jiwowoŋ jigowaa uutanoŋ opo
Opo ii jiwowoŋ jigowaa uuta toroya ano uuta kowoga totooŋ iikawaa batugaranoŋ nano.
nanoti, iikanoŋ eukaya biiwianoŋ jurama kamaaŋ woi kolooro. Kaeŋ kamaaro naŋ somata mero jamo somasomata mesuno.
52 Qasiriwaa jamo kobaawaa qaa oota aŋgiodeeŋ aantaŋgi ejembaya soraaya komugiti, iyoŋoonoŋga mamaganoŋ gbiliŋ waagi. 53 Waama qasiriwaa jamo kobaagia mesaoŋ Jiisasnoŋ koomunoŋga waaroti, iikawaa gematanoŋ Jerusalem siti toroya iikanoŋ kaŋ ejemba mamaga asugiŋ oŋoŋgi iŋiigi.

54 Kawali galeŋ ano manjaqeqe eja iwo Jiisaswaa jaagaleŋ meŋ laligogiti, iyoŋonoŋ naŋ mero iwoi tosia kuuya kolooroti, ii iima aaruŋ jeneŋgia mamaga ororo toroko ama kokaeŋ jegi, “Iinoŋ mono oŋanoŋ Anutuwaa meriaga kolooja.”

55 Emba mamaganoŋ sigeŋsigeŋ nama iwoi ii kaaŋagadeeŋ iigi. Yoŋonoŋ Jiisas otaaŋ Galiliga kaŋ weleŋ qeŋ muŋ laligogi. 56 Yoŋoo batugianoŋ Maria Magdalaga ano Maria Jeims ano Jooses yoroo nemuŋgara ano Zebediwaa merawoita yoroo nemuŋgara. Kiaŋ. j, k, l, m 

Jiisaswaa qamoya roŋ koŋgi.

Maak 15.42-47; Luuk 23.50-56; Jon 19.38-42

57 Mare kolooro Arimatia eja qabuŋayawo moŋ qata Joosef karo. Iinoŋ kaaŋagadeeŋ Jiisaswaa gowokoya moŋ kolooro. 58 Iinoŋ Pailotwaanoŋ kema Jiisaswaa qamoya memambaajoŋ qisiro. Qisiro kawali ejanoŋ ii Joosef mubutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono.

59 Jeŋ kotoŋ oŋono Joosefnoŋ kema Jiisaswaa qamoya meŋ kamaaŋ opo taaŋanoŋ esuuro. 60 Esuuŋ meŋ qasirinoŋ kema aŋaa kobaa dologa jamonoŋ uroroogi nanoti, qamoya ii iikanoŋ ano. Kaeŋ ama jamo somata moŋ metano jamo kobaawaa qaa oota kojaŋgiro mesaoŋ keno. 61 Maria Magdalaga ano Maria alia moŋ yoronoŋ iikanoŋ jamo kobaa jaasewaŋ qeŋ rari.

Manjaqeqe eja qasiri galeŋ megi.

62 Sabat kendoŋ rarawaajoŋ iwoi mozozoŋgoŋ eŋ waama iikanoŋ jigo gawoŋ galeŋ ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ Pailotwaanoŋ kema ajorooŋ kokaeŋ jegi, 63 “Somatanana, eŋkalolombaa uukuukuu eja iikanoŋ jaawo laligoroti, kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jero moniŋ, ‘Niinoŋ weeŋ karooŋ tegoro mombo gbiliŋ waamaŋa.’ Nononoŋ qaa ii romoŋgojoŋ.

64 Kawaajoŋ giinoŋ saanoŋ manjaqeqe ejauruga iŋijona qasirinoŋ kema ii tororo jaagaleŋ meŋ laligogi weeŋ karooŋ tegoro mesaowu. Kaeŋ mende galeŋ mewuyati eeŋ, gowokourutanoŋ mono kema qamoya oloŋ meŋ mesaŋgoŋ ejemba kokaeŋ iŋijowuya, ‘Jiisasnoŋ mono koomunoŋga waaro.’ Kaeŋ jegi tiliqili eŋkaloloŋ qaa konoga iikanoŋ mono eŋkaloloŋ qaa mutuya uuguro kileqileewabo.” 65 Kaeŋ jegi kokaeŋ iŋijoro, “Manjaqeqe eja koi mono saanoŋ uŋuama kema kuuŋ oŋoŋgi qasiri jamo kobaawaa qaa oota ii tororo galeŋ koma sororogowu.”

66 Kaeŋ iŋijoro qasirinoŋ kema jamo kobaawaa qaa ootanoŋ jamo somata aŋgi kojaŋgiŋ nanoti, ii aasoya ama manjaqeqe eja kuuŋ oŋoŋgi jaagaleŋ kotakota megi. n 

Copyright information for `KSR