b13Mat 12.7; Hoos 6.6
c34Mat 10.25, 12.24; Maak 3.22; Luuk 11.15
d35Mat 4.23; Maak 1.39; Luuk 4.44
e36Jaŋ 27.17; 1 Kiŋ 22.17; 2 Kor 18.16; Eze 34.5; Maak 6.34

Matthew 9

Jiisasnoŋ eja sele bakaya koomuya meagoro.

Maak 2.1-12; Luuk 5.17-26

Jiisasnoŋ waŋgo uutanoŋ uma mombo apu aŋgoŋ kotoŋ leegeŋ keuma iyaŋaa taonoŋ keno. Kambaŋ kanoŋ eja tosianoŋ alagia sele bakaya koomuya tambomaeenoŋ eroti, ii demberunoŋ ama aŋgoŋ kagi. Kaeŋ kaŋ Anutu moma laariŋ mugiti, Jiisasnoŋ iyoŋoo tanigia iiro sokono ji eja ii kokaeŋ ijoro, “Merana, niinoŋ goo siŋgisoŋgoga mesaojeŋ. Kawaajoŋ mono kotiiŋ qaqabuŋabuŋagawo satiiŋ laligowa.”

Kaeŋ ijoro Kana qaawaa boi tosianoŋ nama uugianoŋ kokaeŋ romoŋgogi, “Eja koi kanoŋ mono Anutu mepaqepae ama muja.”

Kaeŋ romoŋgogito, Jiisasnoŋ roromoŋgogia ii moma kotoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono naambaajoŋ qaa bologa uugianoŋ romoŋgoju? Niinoŋ ‘Siŋgisoŋgoga mesaojeŋ,’ jejeŋi, qaa ii mono afaaŋagadeeŋ jejetaga. Moŋnoŋ kaeŋ jero tosianoŋ qaa iikawaa hoŋa mende iibu. Kawaajoŋ qaa ii afaaŋaa so. Niinoŋ qaa moŋ kokaeŋ ijomambaajoŋ mojeŋ, ‘Mono waama kemba.’ Qaa ii lombotawo jejetaga kolooja. Kaeŋ jewe hoŋa koloowaa me qaagoti, ii mono asuganoŋ asugiro iibu.

Mobu, balonoŋ siŋgisoŋgo mesamesaowaa ku-usuŋa ii Siwe gomambaa Eja hoŋaajoŋ eji, oŋo iikawaa kaniaajoŋ umbuqumbuyaŋ laligowubo. Kawaajoŋ qaa lombotawo ii eja koi ijowe hoŋa iibu.” Kaeŋ jeŋ eja sele bakaya koomuyaa jaayanoŋ iima ijoro, “Gii mono waama tambomaeega meŋ miriganoŋ kemba. Qaa biŋawo ii hoŋawo koloowaati eeŋ, qaa afaaŋa ii mono kaaŋagadeeŋ nomaembaajoŋ omaya koloonaga?”

Kaeŋ ijoro iikanondeeŋ waama mirianoŋ keno. Kaeŋ kolooro ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii iima waliŋgoŋ Anutu mepeseeŋ mugi. Baloŋ ejawaajoŋ ku-usuŋ kaaŋa murotiwaajoŋ Anutu mepeseegi. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ Matyuu (Liwai) oono.

Maak 2.13-17; Luuk 5.27-32

Jiisasnoŋ iikanondeeŋ kema takis ofis uugumambaajoŋ ano iikanoŋ eja qata Matyuu raro iima ijoro, “Gii mono noo gemananoŋ kawa.” Kaeŋ ijoro waama takis gawoŋ mesaoŋ Jiisaswaa gematanoŋ keno.

10 Kema Matyuuwaa mirinoŋ kema nene neŋ ragiti, kambaŋ iikanoŋ takis meme eja tiliqiligiawo ano siŋgisoŋgo eja mamaganoŋ kaŋ Jiisas ano iwaa gowokouruta yoŋowo rama nene motooŋ negi. 11 Kaeŋ negi Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ ii iima Jiisaswaa gowokouruta kokaeŋ jeŋ oŋoŋgi, “Ae! Oŋoo boigianoŋ mono naambaajoŋ takis meme tiliqiligiawo ano siŋgisoŋgo ejemba yoŋowo rama nene neja? Ii mende sokonja.”

12 Kaeŋ jeŋ oŋoŋgi Jiisasnoŋ kitia kokaeŋ iŋijoro, “Ejemba jigia qaa yoŋonoŋ doktawaa siiŋ mende amakejuto, ji ejembanoŋ mono doktawaanoŋ kemakeju. 13 Niinoŋ siŋgisoŋgo ejemba oŋoomambaajoŋ kaŋ laligojento, ejemba iyaŋgiaajoŋ mogi solaŋa koloojuti, ii qaago. Kawaajoŋ qaa kokawaa kania mono kema kuma aoŋ mobu, ‘Niinoŋ siimoloŋ oowombaajoŋ qaagoto, kiaŋkomuŋ aowombaa siiŋa mojeŋ.” ’ Kiaŋ. a, b 

Nene siŋgi laaligowaa qaaya

Maak 2.18-22; Luuk 5.33-39

14 Kambaŋ kanoŋ Jon Oomulu ejawaa gowokouruta yoŋonoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ kokaeŋ qisigi, “Nononoŋ ano Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ Anutuwaajoŋ nene siŋgi mamaga laligoŋkejoŋ. Geeŋgaa gowokouruganoŋ mono naambaajoŋ nene siŋgi mende laligoju?”

15 Kaeŋ qisigi kokaeŋ meleeno, “Oŋanoŋ, nono naa kambanoŋ nene siŋgi laligoŋkejoŋ? Emba meme kambaŋanoŋ ejawaa gemakootaŋurutanoŋ gereya aŋgi embawaa sakitiurutanoŋ iwoi ii togoŋkeju me qaago? Niinoŋ neenaa gowokouruna yoŋoo eja buŋagia kolooŋ yoŋoo batugianoŋ ainjoloŋ ramakejeŋ. Rabe yoŋonoŋ kawaajoŋ ainjoloŋ aisooŋ rama nene siŋgi laligowombaajoŋ amamaaŋkeju. Amamaaŋkejuto, Anutunoŋ laaligona nuano komuwe yoŋonoŋ mono kambaŋ iikanoŋ saanoŋ nene siŋgi laligoŋkebuya.

16 (Oŋo laaligo walaga ano korisoro Buŋa gbilia ii mindiriŋ orombombaajoŋ amamaawuya. Kawaa qaa gemata ii kokaeŋ iŋijomaŋa:) Moumou walaga jurano moŋnoŋ opo gbilia mende sooŋgbaŋa motoŋ iikanoŋ opo jakaŋa mende ama uumbinaaŋkeja. Opo jakaŋa gbilia kaaŋanoŋ mono waziiŋ moumou walaga hororo mombo riiro ootanoŋ somariiŋ boliqoliwabo.

17 Kaaŋiadeeŋ moŋnoŋ wain apu gbilia ii bokoŋ me taru walaga lama selianoŋ memeta kanoŋ mende kosoro kemeŋkeja. Kaeŋ anagati eeŋ, wain apu gbilianoŋ mono somariiŋ taru qenjumenjurama molaaro namonoŋ kamaaŋ sooro taruyanoŋ kileqileewubo. Kawaajoŋ wain apu gbilia ii taru gbilianondeeŋ molaaniŋ kemero sokombaa. Kaeŋ aniŋ yoronoŋ awaa koloowao. (Kaaŋiadeeŋ apu awaa ii konoŋ qamoganoŋ mende kosoŋkejoŋ. Kaeŋ kosowonagati eeŋ, iikanoŋ mono juma siisororo kamaaro neŋ ji niniwabo. Kaeŋ koloowabotiwaajoŋ apu awaa ii konoŋ awaanoŋ kosoŋkejoŋ. Oŋo kaaŋiadeeŋ laaligo walaga ano Oligaa Buŋa gbilia ii mindiriŋ orombombaajoŋ amamaawuya.) Kiaŋ.”

Jairusnoŋ borataajoŋ Jiisas qama kooliro.

Maak 5.21-43; Luuk 8.40-56

18 Jiisasnoŋ qaa ii iŋijoro qaa galeŋ moŋnoŋ kouma Jiisaswaa batanoŋ kemeŋ simiŋ kuma kokaeŋ qama kooliŋ muro, “Noo borana keteda koi komujato, mono kaŋ boroganoŋ selianoŋ oosirina gbiliŋ toroqeŋ laligowa.” 19 Qama kooliŋ muro waama gowokouruta yoŋowo ii otaaŋ keŋgi.

Emba jiawonoŋ Jiisaswaa malekuya oosiriro.

20 Keŋgi kambaŋ iikanoŋ batugianoŋ emba moŋ laligoro. Iinoŋ koiŋsa gbani 12:waa so iima ji kiro laligoro. Emba iikanoŋ Jiisaswaa gematanoŋ kaŋ malekuyaa kiti susuya oosiriro. 21 Ii oosiriŋ iyaŋaajoŋ kokaeŋ jero, “Niinoŋ ii oosirimambaajoŋ moma bimooŋ malekuyanondeeŋ boroŋa moŋ oosiriwenagati eeŋ, mono saanoŋ qeaŋgomaŋa.”

22 Kaeŋ jeŋ oosiriro Jiisasnoŋ iikanondeeŋ eleema ii iima kokaeŋ ijoro, “Borana, momalaariganoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ gonja. Mono kotiiŋ qaqabuŋabuŋagawo satiiŋ laligowa.” Kaeŋ ijoro moma aua iikanondeeŋ qeaŋgoro.

Jiisasnoŋ Jairuswaa borata meŋ gbiliro.

23 Toroqeŋ keŋgi Jiisasnoŋ qaa galembaa mirinoŋ uma ejemba jiŋgeŋ qama awelo uugiti ano ejemba tuuŋ guju giligiti, ii iŋiima kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono, 24 “Mono seleeŋgeŋ kembu. Emba melaanoŋ mende komujaato, gaoŋga eja.” Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋono mogi jonoŋsisi kaaŋa kolooro jomoma mugi.

25 Jomoma mugito, ejemba tuuŋ somata ii iŋijoro seleeŋgeŋ keŋgi emba melaa iikawaa ee miri uutanoŋ uma borianoŋ mero waaro. 26 Waaro iikawaa buju qaayanoŋ seiŋ mindimindiri sopa gomaŋ ii kuuya sokoma keno. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ jaagoo eja woi meŋ qeaŋgoŋ orono.

27 Jiisasnoŋ gomaŋ baloŋ ii mesaoŋ kemambaajoŋ keno eja jaagoo woiyanoŋ otaaŋ gematanoŋ kaŋ kokaeŋ qari, “Deiwidwaa gbilia, gii mono kiaŋkomuŋ noromba.”

28 Kaeŋ qari miri mombaa uutanoŋ uro jaagoo eja yoronoŋ Jiisaswaanoŋ kari kokaeŋ qisiŋ orono, “Jaagara meŋ toomambaa ku-usuŋa noonoŋ eji, ii moma laarijao me qaago?” Qisiŋ orono kokaeŋ meleema muri, “Poŋnara, ii saanoŋ moma laarijo.” 29 Kaeŋ meleema muri jaa dawogaranoŋ oosiriŋ irijoro, “Momalaarigaraa so mono koloowa.”

30 Kaeŋ irijoro jaagaranoŋ tooro. Kaeŋ kolooro galeŋ meme qaa kotakota oroma kokaeŋ irijoro, “Mobao, kokawaa bujuya ii mono moŋ mende jeri mobu.” 31 Kaeŋ irijoroto, yoronoŋ mesaoŋ kema iikawaa bujuya jeŋ seiri mindimindiri sopa gomaŋ ii kuuya sokoma keno. Kiaŋ.

Jiisasnoŋ eja qaamuuŋ moŋ meŋ qeaŋgoro.

32 Jaagara tooro keni qaamuuŋ eja moŋ ii wama Jiisaswaanoŋ kagi. 33 Kagi Jiisasnoŋ omeya konjono eja qaamuuŋ iinoŋ qaa jero ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii iima waliŋgoŋ jegi, “Tani koi kaaŋa ii Israel uutanoŋ wala eeŋanoŋ kambaŋ moŋgeŋ mende iiniŋ. Qaago. Keteda koi jaa morotaga iijoŋ.”

34 Kaeŋ jegito, Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ jegi, “Iinoŋ mono omejiilaŋ yoŋoo poŋgiaa esuŋanoŋ ome oŋotaaŋkeja.” Kiaŋ. c 

Jiisasnoŋ kanageso yoŋoojoŋ wosoya moro.

35 Jiisasnoŋ kema gomaŋ ano taoŋ so liligoŋ ejemba qamakooli mirigianoŋ kuma oŋoma bentotombaa Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ iikanoŋ uugia kuuŋ ji wiji ano jepajerepa kania kania meŋ qeaŋgoŋ oŋoma laligoro. 36 Kaeŋ laligoŋ ejemba tuuŋa tuuŋa iŋiiro lama galeŋgia qaa taniŋaeŋ deeŋqeema iliŋwaliŋ qeŋ qeqelala laligogi yoŋoojoŋ wosoya moro.

37 Kaeŋ iŋiima gowokouruta kokaeŋ iŋijoro, “Anutuwaa gawonoŋ nene hoŋa mamaga osasaaŋ momogoŋ ejato, ii meŋ kululuuyaa gawoŋ meme ejembanoŋ mono afaaŋgia laligoju. 38 Kawaajoŋ nene hoŋa masuqeqetaa Poŋanoŋ gawoŋ meme ejemba wasiŋ oŋombaatiwaajoŋ mono qama kooliŋ laligowu. Qama kooliŋ mugi gawoŋ ejemba asugiŋ hoŋa ii meŋ kululuuwu.” Kiaŋ. d, e, f 

Copyright information for `KSR