a4-51 Kor 12.12
b6-81 Kor 12.4-11
c14Mat 5.44; Luuk 6.28
d16Gba 3.7
e19Dut 32.35
f20Gba 25.21-22

Romans 12

Laaligonana nomaeŋ laligoniŋ Anutuwaanoŋ sokombaa?

Oo uumeleeŋ alauruna, Anutunoŋ kaeŋ kiaŋkomuŋ nononotiwaajoŋ niinoŋ mono uugia kokaeŋ kuuŋ oŋonjeŋ: Oŋo mono kiaŋkomuya ii uu konoŋgianoŋ romoŋgoŋ kawaa so kitia meleema muŋ waeya meŋ mepeseeŋ laligowu. Kaaŋagadeeŋ oŋoaŋgiaa sele busugia ii Anutuwaa kotiŋ nanduŋga ambu. Kaeŋ ambuti eeŋ, oŋo mono gbiliŋ soraaya koloogi Anutunoŋ nanduŋgia ii iiro sokono siiŋa momakebaa.

Wala namowaa nanamemeŋ bologaa areŋa otaaŋ laligogito, kambaŋ kokaamba iikaaŋa mono mende toroqeŋ amakebu. Kaeŋ qaagoto, mono uumomogianoŋ gbiliro letoma laligowu. Kaeŋ laligoŋ Anutunoŋ oŋoojoŋ siiŋ nomaeŋ moji, ii moŋgama saanoŋ kotiiŋ gosiŋ mokoloowuya. Ii mokolooŋ iikawaa so amakebuti eeŋ, mono kana awaa otaagi sokoma muro akadamugiawo kolooŋkebuya.

Sisau tondu laligowubotiwaajoŋ qaa moŋ jemaŋa. Anutunoŋ kaleŋmoriaŋ nono iikawaa qaganoŋ nama kuuya oŋoojoŋ kokaeŋ iŋijojeŋ: Oŋo mono oŋoaŋgiaajoŋ mogi uuta mende koloowato, motomotooŋ oŋo mono tororo moma kotoŋ aoŋ laligowu. Anutunoŋ momalaari nonono iikawaa hoŋa kolooŋkejiwaa so mono oŋoaŋgia gosiŋ aoŋ iikawaa so qaa jeŋ laligowu.

Iikawaa kania ii kokaeŋ: Sele busunananoŋ motooŋgo koloojato, sele busu kitinana ii mamaga. Kitia kuuya yoŋonoŋ gawoŋ motooŋgo iikayadeeŋ mende meŋkeju. Iikawaa so uumeleeŋ ejemba anana kaaŋagadeeŋ mamaga laligojonto, kileŋ Kraistwo qokotaaŋ nama sele busu kaaŋa hoŋa motooŋgo koloojoŋ. Motooŋgo koloojonto, aŋa aŋa nononoŋ mono toroqeŋ aoŋ motooŋ gawoŋ meniŋ sokono nanjoŋ.

Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa nononotiwaa so gawoŋ memewaa momo kaleŋ morota morota buŋa qeŋ aoŋ laligojoŋ. Moŋnoŋ gejatootoo gawombaa momo kaleŋa buŋa qeŋ aoji eeŋ, iinoŋ ii mono gawonoŋ amakeba. Momalaarianoŋ rindaŋgoŋ muŋkejiwaa so gawonoŋ ama Anutuwaa qaaya jeŋ laligowa. Mombaajoŋ weleŋqeqe gawombaa momo kaleŋa muroti eeŋ, iikawaa so mono tosaaŋa pondaŋ ilaaŋ oŋoma laligowa. Mombaajoŋ boi qaqazu gawoŋ mewaatiwaa momo kaleŋa muroti eeŋ, iinoŋ mono membiriqembiria qaa pondaŋ tosaaŋa kuma oŋoma laligowa.

Mombaajoŋ uu naŋgonaŋgo gawombaa momo kaleŋa muroti eeŋ, iinoŋ mono pondaŋ kaparaŋ koma ejemba uugia kuuŋ naŋgoŋ oŋoma laligowa. Tosianoŋ iwoiwaajoŋ memeqemeaŋ meŋ amamaagi mombaajoŋ ii naŋgoŋ oŋombaatiwaa momo kaleŋa muroti eeŋ, iinoŋ mono koŋgbaraya qaa pondaŋ naŋgoŋ ilaaŋ oŋoma laligowa. Mombaajoŋ galeŋkoŋkoŋ gawombaa momo kaleŋa muroti eeŋ, iinoŋ mono zeŋ nama tosaaŋa galeŋ koma oŋoma laligowa. Mombaajoŋ uujopa gawombaa momo kaleŋa muroti, iinoŋ gawoŋ ii mono korisoro qaganoŋ meŋ laligowa. Kiaŋ. a, b 

Uujopawaa kania ii tororo otaawu.

Mono gbiŋgbaoŋ mesaoŋ tororo uujopa ama aoŋ laligowu. Bologa sisia meŋ gema qeŋ laligowu. Awaawaajoŋ ama oŋono iikanoŋ mono qokotaaŋ laligowu. 10 Uumeleeŋ alaurugia ii mono gumbonjonjoŋ qaganoŋ ama oŋoma tororo jopagoŋ aoŋ laligowu. Goda qeŋ aowombaajoŋ kaparaŋ komakejuti, iikanoŋ mono awelegoŋ mepeseeŋ aoŋ laligowu.

11 Uugianoŋ mono mende sologoŋ looriwato, qama kooligi Uŋa Toroyanoŋ inaaŋ oŋono geregerenoŋ nama Pombaa gawoŋ meŋ laligowu. 12 Mono oyaŋboyaŋ mokoloowoŋatiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama korisoro qaganoŋ laligowu. Kakasililiŋ moma mono mokosiŋgoŋ laligowu. Mono pondaŋ nama Anutu qama kooliŋ laligowu. 13 Anutuwaa ejemba soraayanoŋ iwoiwaajoŋ amamaajuti, ii mono ilaaŋ oŋoma laligowu. Mono ejemba koma horoŋ oŋoma motooŋ rama nembanene neŋ korisoro amakebu.

14 Sisiwerowero ama oŋomakejuti, ejemba ii mono mende qasuaaŋ oŋombuto, mono Anutu qama kooligi kotuegoŋ oŋomakeba. 15 Aisoojuti, iyoŋowo mono ilaaŋ oŋoma aisoowu. Saajuti, iyoŋowo mono ilaaŋ oŋoma saabu. 16 Mono uumotooŋ ama aoŋ luaenoŋ laligowu. Oŋoaŋgiaajoŋ mono mende mogi uba. Jaba-arambaraŋ mende ambuto, ejemba kamaaŋqeqeta mono ala meŋ oŋoma laligowu. Oŋoaŋgiaajoŋ mogi momakooto ejembaga laligojutiwaa so mende koloowa.

17 Jena jewe, nuna guwe, ana ambe ii mono mombaajoŋ mende ambu. Ejemba kuuyanoŋ sili tosaaŋa yoŋoojoŋa mogi nanamemeŋ awaa koloojuti, ii mono kaparaŋ koma meŋ laligowu. 18 Iwoi mombaajoŋ osiqosi mende anjuti, mono kotikotii eŋ oŋonjiwaa so kaparaŋ koma ejemba kuuya yoŋowo luaenoŋ laligowu.

19 Qaa moŋ ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Niinoŋ mono bologaa kitia meleembe qagianoŋ ubaa. Ii noo gawoŋga. Poŋ niinoŋ kaeŋ jejeŋ.” Kawaajoŋ wombo alauruna, oŋoaŋgio mono bologaa iroŋa mende meleembuto, ii Anutuwaajoŋ mesaogi iriŋa soono iwaa kitia meleema metogoŋ oŋombaa.

20 Kawaajoŋ ii oŋoaŋgio mende meleembuto, Buŋa qaa koi mono otaaŋ laligowu, “Kereganoŋ nenewaa komuji eeŋ, ii mono nene wagiwa. Goo kereganoŋ apuwaajoŋ moji eeŋ, ii mono apu muna newa. Kaeŋ ama goonoŋ sili awaa iikanoŋ mono uu kuuŋ muna gamuya moma mesaonaga.” Qaa ii mono otaaŋ laligowu. 21 Moŋnoŋ sili bologa iikanoŋ haamo ama gombaboto, geeŋgo mono sili awaa ama iikanoŋ haamo ama muŋ silia bologa ii koloŋaniwaga. Kiaŋ. c, d, e, f 

Copyright information for `KSR